Kaavoittamisella tehdään asumiselle ja elinkeinoille hyvin tehtynä hyötyä tai huonosti tehtynä haittaa. Lupaprosessi on tämän päivän tulkinnoilla lähempänä haitantekoa.
Ilmajoen kunnan kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola on tehnyt laajan projektityöryhmänsä kanssa kirjasen ”Maaseudun kaavoituskäytäntöjen kehittäminen”. Kirjanen on helppolukuista tekstiä toimenpide-ehdotuksineen. Jos lainlaatijat lukisivat sen ajatuksella ja avoimesti läpi, Suomessa saattaisi lupabyrokratia höllentyä ja halventua olennaisesti.-
Jos kaavoitusta ja lupamenettelyjä kehitettäisiin kirjan ohjeiden mukaan, runsaslukuinen joukkio kahdenkertaista virkamieskuntaa joutuisi etsimään tähdellisempiä töitä.
Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola tekee työtään Ilmajoella. Ilmajoki on voimakas maatalouspitäjä. Siellä huomioidaan elinkeinon mahdollisuudet ja tarpeet. Ilmajoella on myös Seinäjoen läheisyyden takia voimakasta asuntotuotantoa, joka asettaa kaavoittajalle paljon haasteita.
Lupaprosessi tehdään kahteen kertaan
Kaavoittaminen ja ympäristöluvat käyvät moninkertaisen prosessin läpi. ”Varsinainen työ tehdään kunnassa, sitten valtion virkamiehet tarkistavat, onko kunnassa valehdeltu”, Kaisa Sippola sanoo. ”Tämä kaikki maksaa yksityisille, kunnalle ja valtiolle paljon ylimääräistä rahaa.”
Kaavoitustyön yksinkertaistaminen toisi valtavia säästöjä, yleiskaavan painoarvoa lisäämällä. Se toisi myös maaseudun rakentamiseen ja elinkeinojen kehittämiseen tehokkuutta, nykyisen jarruttamisen sijaan.
Kunnan monivaiheiseen päätöksentekoprosessiin osallistuu virkamiesten lisäksi lautakunta ja luottamusmiesorganisaatio.
Ilmajoen kylänraitit tarjoavat kirjavasti sulautunutta maisemaa, perinnettä ja uutta.
Valittamisprosessi pitää tarkastella uudelleen
Valitusprosessia Sippola muuttaisi. Valitukset ovat usein aiheettomia ja ne lykkäävät investointeja. Aiheettomat valitukset saattavat jopa pysäyttää investoinnin.
”Valitusoikeuden rajaamista on mietittävä”, Sippola sanoo.
Samasta asiasta ei saisi olla mahdollisuutta valittaa monessa eri lupaprosessin vaiheessa: kaavoituksen, ympäristöluvan ja rakennusluvan yhteydessä.
Jos valittaja kokee, että esimerkiksi viitasammakkoselvitys on tehty puutteellisesti, käsittely siirtyy vuodella. Viitasammakko kun kurnuttaa vain pari viikkoa vuodessa. Liito-orava tuntuu Sippolankin mielestä olevan vitsi.
”Juridisesti ajatellen ympäristölupa voi tarkastella ainoastaan paskan määrää. Muut rakentamiseen liittyvät asiat ratkaistaan kunnassa jo nykyisellä lainsäädännöllä”, Sippola täräyttää hiukan kuiskaten.
Kyrönjoki on osa Ilmajoen maisemaa. Joen rannat on kautta aikain hyödynnetty rakentamiselle.
Kaavoitus tarpeeseen ja tarpeen mukaan
Kaavoittaminen pitää tehdä tarpeen mukaan sinne, missä on tarvetta, Sippola linjaa. Kaavan tarkoitus on luoda maanomistajille ja asukkaille tarpeen mukaisia oikeuksia.
”Kaavaa ei kannata tehdä sinne, missä mitään ei tapahdu”.
Kaikki uusi ammutaan alas
Hanke ei miellyttänyt ympäristöministeriössä. Työn aikana siellä kaikki ammuttiin alas. ”Meidän asiantuntemuksemme ei saa mitään arvoa. Siellä kuunnellaan vain itseään.”
Sen verran ympäristöministeriössä on kuunneltu, että siellä meinataan tehdä vastaavanalainen tutkimus, kuin Pohjanmaalla on jo tehty. ”Sekin työ halutaan tehdä kahteen kertaan”, Sippola nauraa.
Eläinsuojien lupakäsittely kuntaan
Kaisa Sippola on sitä mieltä, että eläinsuojien rakentamista koskeva lupamenettely pitää siirtää aluehallintovirastolta (avi) kuntaan. Lupakäsittely lyhenisi vuodesta kolmeen kuukauteen.
”Kunnassa on parempi ammattitaito ja paikallinen tuntemus, kuin valtion virastoissa. Kunnille pitää tietysti varata resursseja myös valvontaviranomaisen tehtäviin.”
Jos kotieläintilalle tehdään asemakaava tai yleiskaava, se pitäisi tarkoittaa myös sitä, että ympäristölupaa ei tarvitse joka käänteessä uusia.
Sippolan näkemyksen mukaan asuinrakentamisen määräyksiä kunta voi asettaa yksi tai kaksi.
”Katon väri esimerkiksi voidaan asuinalueella yhtenäistää, jotta naapuri ei voi tuhota toisen ympäristöä. Toki tästäkin voidaan tehdä tarpeen mukaan poikkeus.”
Kaavojen kirjo rakentuu hierarkiaan
Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ilmenevät maakuntakaavasta, jonka tekevät maakuntaliitot.
Yleiskaava käsitellään kunnassa maakuntakaavan periaatteiden mukaan.
”En tiedä kannattaako sun laittaa lehteen, mutta yleiskaava on yleispiirteinen vailla juridista merkitystä”, Sippola sanoo. ”Se sitoo kunnan virkamiehiä, mutta ei juridisesti.”
Seuraavana hierarkiassa on asemakaava, joka tarkastelee rajoja millimetrien tarkkuudella. Asemakaavalla määritetään rakentamisrauha ja ympäristötukirauha, jos halutaan.
Ajatus asemakaavan toteuttamisesta maatilalle on radikaali, mutta se mahdollistaisi tulevaisuudessa tilan keskeytyksettömän toiminnan ilman jatkuvaa pelkoa valituksista. Asemakaava haetaan kerralla tulevaisuuden toimimiselle.
”Toki rakentajan pitää tietää, mitä hän haluaa tulevaisuudessa tehdä. Jos ei tiedä, niin kaavaa voi aina muuttaa. Se ei ole ikuinen.”
Maaseudun kaavoituskäytäntöjen kehittäminen -kirjasen löydät täältä. Kannattaa lukea!
Artikkeli kirjoitettu 24.2.2015
Ei kommentteja