Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Konekilleri
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • MaaseutuMedia on maaseudun äänenkannattaja
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään
Arkistosta nostettua, Rakentaminen 0

Kaavoitus kaipaa järkevöittämistä

Hannu Koivisto · 8.12.2020

Kaavoittamisella tehdään asumiselle ja elinkeinoille hyvin tehtynä hyötyä tai huonosti tehtynä haittaa. Lupaprosessi on tämän päivän tulkinnoilla lähempänä haitantekoa.

Ilmajoen kunnan kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola on tehnyt laajan projektityöryhmänsä kanssa kirjasen ”Maaseudun kaavoituskäytäntöjen kehittäminen”. Kirjanen on helppolukuista tekstiä toimenpide-ehdotuksineen. Jos lainlaatijat lukisivat sen ajatuksella ja avoimesti läpi, Suomessa saattaisi lupabyrokratia höllentyä ja halventua olennaisesti.-

Jos kaavoitusta ja lupamenettelyjä kehitettäisiin kirjan ohjeiden mukaan, runsaslukuinen joukkio kahdenkertaista virkamieskuntaa joutuisi etsimään tähdellisempiä töitä.

Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippol atekee työtään Ilmajoella. Ilmajoki on voimaksa maatalouspitäjä. Siellä huomioidaan elinkeinon mahdollisuudet ja tarpeet. Ilmajoella on myös Seinäjoen läheisyyden takia voimasta asuntotuotantoa, joka asettaa kaavoittajalle paljon haasteita.

Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola tekee työtään Ilmajoella. Ilmajoki on voimakas maatalouspitäjä. Siellä huomioidaan elinkeinon mahdollisuudet ja tarpeet. Ilmajoella on myös Seinäjoen läheisyyden takia voimakasta asuntotuotantoa, joka asettaa kaavoittajalle paljon haasteita.

Lupaprosessi tehdään kahteen kertaan

Kaavoittaminen ja ympäristöluvat käyvät moninkertaisen prosessin läpi. ”Varsinainen työ tehdään kunnassa, sitten valtion virkamiehet tarkistavat, onko kunnassa valehdeltu”, Kaisa Sippola sanoo. ”Tämä kaikki maksaa yksityisille, kunnalle ja valtiolle paljon ylimääräistä rahaa.”

Kaavoitustyön yksinkertaistaminen toisi valtavia säästöjä, yleiskaavan painoarvoa lisäämällä. Se toisi myös maaseudun rakentamiseen ja elinkeinojen kehittämiseen tehokkuutta, nykyisen jarruttamisen sijaan.

Kunnan monivaiheiseen päätöksentekoprosessiin osallistuu virkamiesten lisäksi lautakunta ja luottamusmiesorganisaatio.

Ilmajoen kylänraitit tarjoavat kirjavasti sulautunutta maisemaa, uutta ja vanhaa, perinnettä ja uutta.

Ilmajoen kylänraitit tarjoavat kirjavasti sulautunutta maisemaa, perinnettä ja uutta.

Valittamisprosessi pitää tarkastella uudelleen

Valitusprosessia Sippola muuttaisi. Valitukset ovat usein aiheettomia ja ne lykkäävät investointeja. Aiheettomat valitukset saattavat jopa pysäyttää investoinnin.

”Valitusoikeuden rajaamista on mietittävä”, Sippola sanoo.

Samasta asiasta ei saisi olla mahdollisuutta valittaa monessa eri lupaprosessin vaiheessa: kaavoituksen, ympäristöluvan ja rakennusluvan yhteydessä.

Jos valittaja kokee, että esimerkiksi viitasammakkoselvitys on tehty puutteellisesti, käsittely siirtyy vuodella. Viitasammakko kun kurnuttaa vain pari viikkoa vuodessa. Liito-orava tuntuu Sippolankin mielestä olevan vitsi.

”Juridisesti ajatellen ympäristölupa voi tarkastella ainoastaan paskan määrää. Muut rakentamiseen liittyvät asiat ratkaistaan kunnassa jo nykyisellä lainsäädännöllä”, Sippola täräyttää hiukan kuiskaten.

Kyrönjoki on osa Ilmajoen maisemaa. Joen rannat on kautta aikain hyödynnetty rakentamiselle.

Kyrönjoki on osa Ilmajoen maisemaa. Joen rannat on kautta aikain hyödynnetty rakentamiselle.

Kaavoitus tarpeeseen ja tarpeen mukaan

Kaavoittaminen pitää tehdä tarpeen mukaan sinne, missä on tarvetta, Sippola linjaa. Kaavan tarkoitus on luoda maanomistajille ja asukkaille tarpeen mukaisia oikeuksia.

”Kaavaa ei kannata tehdä sinne, missä mitään ei tapahdu”.

Kaikki uusi ammutaan alas

Hanke ei miellyttänyt ympäristöministeriössä. Työn aikana siellä kaikki ammuttiin alas. ”Meidän asiantuntemuksemme ei saa mitään arvoa. Siellä kuunnellaan vain itseään.”

Sen verran ympäristöministeriössä on kuunneltu, että siellä meinataan tehdä vastaavanalainen tutkimus, kuin Pohjanmaalla on jo tehty. ”Sekin työ halutaan tehdä kahteen kertaan”, Sippola nauraa.

Eläinsuojien lupakäsittely kuntaan

Kaisa Sippola on sitä mieltä, että eläinsuojien rakentamista koskeva lupamenettely pitää siirtää aluehallintovirastolta (avi) kuntaan. Lupakäsittely lyhenisi vuodesta kolmeen kuukauteen.

”Kunnassa on parempi ammattitaito ja paikallinen tuntemus, kuin valtion virastoissa. Kunnille pitää tietysti varata resursseja myös valvontaviranomaisen tehtäviin.”

Jos kotieläintilalle tehdään asemakaava tai yleiskaava, se pitäisi tarkoittaa myös sitä, että ympäristölupaa ei tarvitse joka käänteessä uusia.

Sippolan näkemyksen mukaan asuinrakentamisen määräyksiä kunta voi asettaa yksi tai kaksi.

”Katon väri esimerkiksi voidaan asuinalueella yhtenäistää, jotta naapuri ei voi tuhota toisen ympäristöä. Toki tästäkin voidaan tehdä tarpeen mukaan poikkeus.”

Kaavojen kirjo rakentuu hierarkiaan

Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ilmenevät maakuntakaavasta, jonka tekevät maakuntaliitot.

Yleiskaava käsitellään kunnassa maakuntakaavan periaatteiden mukaan.

”En tiedä kannattaako sun laittaa lehteen, mutta yleiskaava on yleispiirteinen vailla juridista merkitystä”, Sippola sanoo. ”Se sitoo kunnan virkamiehiä, mutta ei juridisesti.”

Seuraavana hierarkiassa on asemakaava, joka tarkastelee rajoja millimetrien tarkkuudella. Asemakaavalla määritetään rakentamisrauha ja ympäristötukirauha, jos halutaan.

Ajatus asemakaavan toteuttamisesta maatilalle on radikaali, mutta se mahdollistaisi tulevaisuudessa tilan keskeytyksettömän toiminnan ilman jatkuvaa pelkoa valituksista. Asemakaava haetaan kerralla tulevaisuuden toimimiselle.

”Toki rakentajan pitää tietää, mitä hän haluaa tulevaisuudessa tehdä. Jos ei tiedä, niin kaavaa voi aina muuttaa. Se ei ole ikuinen.”

Maaseudun kaavoituskäytäntöjen kehittäminen -kirjasen löydät täältä. Kannattaa lukea!

Artikkeli kirjoitettu 24.2.2015

KaavoittaminenKaavoitusKaavoitusarkkitehtiLupaprosessit

Hannu Koivisto

Voisit tykätä myös näistä

  • Arkistosta nostettua

    Kuivalannanlevityksen Suomen ennätys?

  • Arkistosta nostettua

    Jukolan Juusto -maitotilan isäntä Pertti Liias satsaa tulevaisuuteen

  • Arkistosta nostettua

    Punamulta on elävä maali

Ei kommentteja

Vastaa Peruuta

MaaseutuMedia suosittelee

  • Eläinsuojeluvalvonta – miten varautua?

    9.1.2021
  • Absurdi eläinvalvontatuomio — ehdollista vankeutta ja 300 000 euron menetykset

    3.10.2020
  • Elämäni farmarina — maajussin testamentti

    22.8.2020
  • Vapaaporsitus yllätti positiivisesti: 33 vieroitettua porsasta vuodessa — Mieluummin virikkeitä kuin antibiootteja

    26.6.2020
  • Sianlihan tuottajahinta saa Saksassa tukea

    5.4.2020
  • Antti, nuori sikafarmari teki uuden sikalan

    9.1.2020
  • Young Village folk — Uusi dokumenttisarja nuorista farmareista

    8.11.2017
  • Artikkelikommentit täydentävät artikkelin sisältöä

    30.11.2015
  • Suosituimmat
  • Valehteleeko eläinkuva?

    23.8.2017
  • Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Suomalaisprofessoreiden tutkimusraportti toteaa IPCC:n raportin täysin virheelliseksi

    9.8.2019
  • Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • Kaksi turverekkakuormaa vastaa 800 tuulivoimalan sähköntuotantoa yön yhden tunnin aikana

    18.1.2021
  • Tapani says: Toivo on mennyt, opettele laskee oikein ennen kuin kirjoitat höpöjä...
  • Hannu Koivisto says: US-blogisti ei ollut lukenut juttua kovin tarkkaan. Tarkensin vielä, että kyse...
  • PS says: Ei taida nyt sinnepäinkään pitää paikkaansa artikkelin väite kahdesta rekasta....
  • Timppa says: Hitaasti uusiutuvaa biomassaa! 2000 Muuan kokoomusnainen sen eu.sa hyväksytty ...
  • Sointu says: Jos laskelmat oin selvää vaktaa niin miksi meillä hortoillaan muilla vaihtoehd...
Mavi Pysyvä nurmi luomu Maaseutumedia MTK Maataloustuet Mikko Hakola traktori Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Konekilleri GMO Eläinsuojelulaki Veikko Tuominen Sika Timo Äijö maatalous Sikala

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Eläinsuojelulaki GMO Konekilleri luomu Maaseutumedia Maataloustuet Mavi Mikko Hakola MTK Pysyvä nurmi traktori Veikko Tuominen

© MAASEUTUMEDIA