Luomuala on voimakkaassa kasvussa. Ylen uutisoiman tiedon mukaan luomutilojen osuus kasvaa tänä vuonna 10.6 prosenttiin. Uusia luomutiloja on lähes 500 ja uusia luomuhehtaareita 33 000.
Syitä luomuun siirtymiselle on monia, useimmiten perusteet ovat taloudellisia, harvemmin ideologisia.
Luomussa on mahdollista saada hyviä satoja ja korkeaa laatua, mutta ei ilman työtä ja osaamista.
Luomussa ostopanokset pienemmät
Niko Ahlqvist viljelee 1400 hehtaarin suurtilaa. Nyt on toinen luomuvuosi meneillään. ”Ei tämä ratkaisu ainakaan vielä harmita. Sen verran suuret panokset ovat jääneet kauppaan.”
Ahlqvistin pinta-alasta suurin osa on kauraa, 500-600 hehtaaria. Härkäpapua viljellään 200 hehtaarin alalla, kevätvehnää 100 hehtaarilla, tarhahernettä 300-400 hehtaaria, lisäksi viljelyssä on ruista.
Eräs etelä-suomalainen farmari kertoo, että hänen 350 hehtaarin lannoitteiden ja torjunta-aineiden ostopanokset ovat 80 000 euroa — 230 euroa hehtaarilta. ”Kahdeksan ensimmäistä mallasohrarekkaa menee panoksien maksamiseen.” Hän on myös harkitsemassa luonnonmukaiseen viljelyyn siirtymistä, mutta ainoastaan jos taloudelliset laskelmat sen selkeästi osoittavat. ”Nyt näyttää siltä, että emme siirry luomuun.”
Ahlqvist sanoo, että maanmuokkaukseen menee enemmän aikaa ja löpöä. Samaa toteaa etelä-suomalaisviljelijä: ”Polttoainekulut ainakin nousevat”. Samaa hengenvetoon hän kuitenkin toteaa, että sadon pienentyessä, kuivaukseen käytetyt öljylitrat vähenevät. Hänellä korissa on puntaroitavana myös se, että jotkut erikoiskasvit, kuten sokerijuurikas jää pois viljelykierrosta luomussa tykkänään.
Luomuviljely on muuttumassa tehokkaammaksi.
Laskeeko kasvava luomuala tuottajahintoja?
Useat viljelijät uskovat että kun luomuala kasvaa, hinnat tulevat alas. Kurikkalainen Heikki Keski-Hirvelä kertoo, että ennen kuin hän siirtyi luomuun, hän laski viljojen hinnat alakanttiin olettaen että sadon myyntihinnat laskevat tarjonnan myötä.
Keski-Hirvelä huomasi että laskelmissa luomun työmenekki on isompi. ”Mutta se on aika tilakohtainen juttu”, hän sanoo. Kannattavuuslaskelmat olivat Keski-Hirvelän mukaan kiistattomasti paremmat kuin tavanomaisen viljelyn. ”Korkeampi tukitaso auttaa asiaa.” Pohjalaisviljelijä epäilee että jos hallituksen asettamat luomuiljelyalat tulevat täyttymään, tuskin tukirahatkaan riittävät nykyisellä tasolla.
”Luomukauramarkkinat tuskin sakkaavat”
”Tuskin markkinat sakkaavat”, Pekka Kultti Helsingin Myllyn Vaasan toimispisteestä sanoo. Saarisen vastuulla on muun muassa viljan osto- ja sopimusasiat.
”Kun tulin taloon 2011, luomusuurimokaurasta maksettiin noin 200 euroa tonnilta. Nyt hinnat ovat vakiintuneet 250 – 300 euron tasolle”, Kultti jatkaa.
Suomalainen kaura oli pitkään markkinavaltias. Nyt Ruotsissa ja Baltiassa on havaittu myös lisääntyneet kauramarkkinat. Suomalainen kaura on laadukasta, sen saanto on hyvä, jyväkoko on tasainen ja hehtolitrapaino on korkea. Kultin mukaan kotimaisen kauran kanssa on helppo toimia.
”Baltialainen kaura ei ole yhtä hyvää, mutta hintaansa nähden riittävän hyvää”, Kultti siteeraa erästä luennoitsijaa.
Helsingin Mylly käyttää luomukauraa 60 prosenttia kaikesta kaurasta. ”Kaikki on kotimaista. Poikkeuksena olivat vuodet, jolloin kotimaisesta raaka-aineesta oli pulaa”.
Toimittajalta
Kuluttaja haluaa, mutta kuluttaja ei osta
Kuluttaja haluaa kyselyissä luomua, mutta kaupan kassalla se ei näy. Luomu ei myy. Niko Ahlqvist sanoo, että kun luomu on halpaa, samanhintaista kuin tavanomainen, sitten sitä ostetaan.
Kuluttajat eivät maksa eettisyydestä enempää. Vain halpa kiinnostaa. Toissa vuonna luomun osuus kaupassa myytävästä ruuasta oli alle kaksi prosenttia. Nyt se on nousussa.
Luomu ei sinänsä ole laadun tae. Luomu tuskin maistuu sen paremmalta kuin tavanomainen. Laatu tulee edelleen viljelijän osaamisessa, ja sitä osaamista tarvitaan luomussa enemmän.
Luomun vahvuus on sen eettisemmässä mielikuvassa. Toisaalta jos kaikki siirtyvät luomuun, ruokaa on tarjolla vähemmän. Luononmukaisen viljelyn viljelykierto verottaa sadontilakohtaista sadon määrää, koska osa peltoalasta joudutaan pitämään kasvupeitteisenä. Myös hehtaarituotto on pienempi.
Ehkä silloin olisi syytä vähentää hävikkiä, jotta telluksen väki saadaan edelleen ruokittua.
1 Kommentti
Aikamoinen kiusaaja tämä ”viljelijä”. Kaivelee Nukarilla omin luvin teitä pilalle kun ei osaa peltojaan ojittaa. Kun tästä asiallisesti huomautettiin Tiekuntien osalta, tämä Niko rupeaa uhkailemaan ihmisiä! Kostoksi reklamaatiosta sanoi paikallisen metsästyseuran kanssa tehdyn sopimuksen irti, koska pilaamansa tien varressa asuu seuran jäseniä. Kävi vielä peittämässä aiheuttamiaan vahinkoja, mutta onneksi ehdimme kuvata vahingot ja lasku on tulossa perässä. Ei kannata olla tämän ihmisen kanssa missään tekemisissä!