Luonnonsuojelu, Uutispommi 5

Merimetsojen suojelu ei perustu lakiin eikä direktiiviin — ministerin asema vaakalaudalla?

· 12.6.2020

Merimetsojen suojelu ei koske suomalaisia merimetsoja EU:n lintudirektiivissä.

Cormoran carbon on merimetso joka pesii Suomessa. Cormoran simensis on merimetso jota suojellaan, mutta se pesii jäämerellä.

Myöskään luonnonsuojelulaissa ei mainita merimetsoja. Merimetson suojelu ei perustu luonnonsuojelulakiin, eikä direktiiviin.

Nimettömät lähteet kertovat, että maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän asema olisi uhattuna lintudirektiivin takia.

Asia etenee kansanedustajien keskuudessa.

Artikkelikuva: Benjamin Pöntinen

Merimetsojen suojelu — 1,3 Miljardin laivatilaukset estyneet

Mittava Rauman 18,5 miljoonan euron satamahanke on vaikeuksissa merimetsojen ja haikaroiden runsaan pesinnän takia. Asiasta kerrotaan myös Satakunnan Kansan uutisessa.

Satama-alueelle johtava pengertiehanke on nyt jäissä merimetsojen ja haikaroiden pesimäpuuhien takia.

Merimetsojen suojelu on estänyt neljän fregattiluokan aluksen tilauksen. Tilauksien arvo on 1,3 miljardia.

Satamalaajennus on jäissä virheellisen kansallisen tulkinnan takia.

Suojelussa kyse on eri lajista, Cormoran simensis -merimetsoista, ei cormoran carbon, jota esiintyy Suomessa.

Lintudirektiivi ei mainitse merimetsoja

Juha Kirjavaisen kansalaisaloite valkoposkihanhien suojelun lopettamisesta on jo kerännyt vaadittavat 50 000 nimeä. Aloitteessa ei mainita merimetsoa, koska merimetso, joka Suomessa esiintyy, ei koske direktiiviä.

Suomessa esiintyvää merimetsoa ei mainita EU lintudirektiivin liitteissä, joten se katsotaan kuuluvaksi yleisellä tasolla direktiivin ensimmäisen artiklan alle.

Ensimmäinen artikla kuuluu seuraavasti:

1. Tämä direktiivi koskee kaikkien luonnonvaraisina elävien lintulajien suojelua jäsenvaltioiden Eurooppaan kuuluvalla alueella, johon perustamissopimusta sovelletaan. Sen tavoitteena on näiden lajien suojelu, hoitaminen ja sääntely, ja se antaa säännökset niiden hyödyntämisestä. 

2. Tätä direktiiviä sovelletaan lintuihin ja niiden muniin, pesiin ja elinympäristöihin. 
 
Koska merimetsoa ei mainita erikseen lintudirektiivin liitteissä, ei se voi erityisen suojelun kohteena, mutta ei myöskään jäsenvaltioissa suoranaisesti metsästettävä laji.
Koska merimetsoa ei mainita Suomen kansallisessa lainsäädännössä erikseen, katsotaan se kuuluvaksi luonnonsuojelulain alaisuuteen lintudirektiivin yksi artiklan ”kaikkien luonnonvaraisina elävien lintulajien” mukana.
Tällöin lupaviranomainen on ELY-keskus, joka antaa merimetson pyyntiin poikkeusluvan.

Merimetsojen suojelu ei ole edes lintudirektiivissä

Koska merimetsoa ei mainita erikseen lintudirektiivin liitteissä, ei se voi olla erityisen suojelun kohteena, mutta ei myöskään jäsenvaltioissa suoranaisesti metsästettävä laji.
Vastaava tilanne on esimerkiksi korpilla (corvus corax). Sitä ei mainita lintudirektiivin kummassakaan liitteessä, mutta koska siitä on maininta Suomen metsästyslaissa, on lupaviranomainen poikkeusluvan myöntäjänä riistakeskus.
Koska Merimetso, kuten korppikaan, eivät voi olla erityisen suojelun kohteena täytyisi jäsenmaissa noudattaa niiden osalta lintudirektiivin toista artiklaa. 2 artikla kuuluu seuraavasti:
Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet 1 artiklassa tarkoitettujen lintulajien
kantojen ylläpitämiseksi sellaisella tasolla, joka vastaa erityisesti ekologisia, tieteellisiä ja sivistyksellisiä vaatimuksia ottaen huomioon taloudelliset ja virkistykseen liittyvät vaatimukset, taikka näiden kantojen mukauttamiseksi tähän tasoon. 
Merimetson osalta voitaisiin hyvin katsoa, että taloudelliset vahingot kalataloudelle ja virkistykseen liittyvät vahingot saaristomatkailuun ja mökkeilyyn ovat niin suuria, että kannan rajoittamiseksi täytyisi poikkeuslupia myöntää merkittävästi nykyistä enemmän.
Näiden lupien avulla kanta tulisi pystyä mukauttamaan ekologiselle ja sivistykselliselle tasolle pitäen kanta kuitenkin tieteellisesti kestävällä tasolla. Tällä hetkellä myönnettyjen lupien määrä ei anna kannan rajoittamiseen mitään mahdollisuuksia.

Merimetso ei kuulu luonnonsuojelulain piiriin

Ympäristöministeri Krista Mikkosen nimissä tehty vastaus kansanedustaja Jari Myllykosken (vas) kirjalliseen kysymykseen antaa ymmärtää, että merimetsot kuuluvat luonnonsuojelulakiin.

Niin ei ole. Merimetsoa ei mainita luonnonsuojelulaissa.

Merimetsoa ei mainita luonnonsuojelulaissa.

Ympäristöministeri Krista Mikkosen vastaus kysymykseen valkoposkihanhista ja merimetsoista.

Lähteinä useita henkilöitä ja julkaisuja, muun muassa Jukka Kirjavainen, kansalaisaloitteen tekijä.

Lue edelliset artikkeli aiheesta tästä  ja tästä.

Pahoittelemme tekstin muotoilua osassa tekstiä, jostain syystä virhettä ei onnistu korjaamaan.

Voisit tykätä myös näistä

5 Kommenttia

  • Esa Rautakorpi kommentoi: 13.6.2020 klo 19:06

    Että sillälailla! Siojeltu vaikka eikuulu suojeluun koko eussa! Täällä näköjään jotkut päättää itse tostavaan omasta tahdosta eijatkoon tuollaset luonto diktaattorit ja monenmonta miljoonaa vielä menetettyä rahaakin laivatelakka menetyksien vuoksi.

    Vastaa
  • Ensio Pajamies kommentoi: 15.6.2020 klo 14:52

    Kirjoittaja on pihalla kuin lumiukko. Helvetin tyhmä teksti.

    Vastaa
  • ? kommentoi: 22.6.2020 klo 07:41

    ”nimettömät lähteet kertovat…”
    Onpas luotettavan kuuloista tietoa. Juorupalstaksiko tämä on muuttunut?

    Vastaa
  • J. Jörgensen kommentoi: 1.7.2020 klo 15:45

    Voisit ihan totta ottaa paremmin selvää, mistä linnuista puhut. Merimetson tieteellinen nimi on Phalacrocorax carbo, ja siitä esiintyy täällä kaksi alalajia, P. c. carbo ja P. c. sinensis. Myös jälkimmäinen pesii mm Itämeren alueella, eikä suinkaan pelkästään Jäämerellä. Phalacrocorax -sukuun kuuluu myös karimetso, P. aristotelis, jonka pesimäalueet ovat pohjoisempana kuin merimetson, mutta se siis on eri laji! Pikkumerimetso (P. pygmeus) on lähinnä Välimeren ja Mustanmeren asukki.

    Vastaa
    • Hannu Koivisto kommentoi: 1.7.2020 klo 16:03

      Kiitos! Tarkistan. Sain juuri tietooni ennen kommenttiasi, että sekoitin sinesiksen ja carbon. Tämä yksityiskohta ei kuitenkaan artikkelin sisältöä romuta, vaan kirjoitan aiheesta lisää.

      Vastaa

    Vastaa