Ruokohelpi tuli urakointikuvioihini mukaan 2000-luvun puolivälissä. Siitä alkoi vuosien projekti, jossa sai nauttia huhtikuun kevätsäästä ja takuta liukkaan paalattavan oljen kanssa. Itse ruokohelpi oli energiakäytössä floppi.
Onko vastaavia energialähteitä tulossa bioenenergiahuumassa tulossa lisää? Käytännön korjuu- kuljetus ja poltto-ongelmat hankaloittivat ainakin ruokohelpin käyttöä merkittävästi. Lisäksi sen energiatiheys oli huono.
Polttolaitoksien varastoihin on jäänyt hyödyntämätöntä helpiä vuosia sitten. Turpeen korvaavalla bioenergialla on kovat haasteet.
Vanhat turvenevat olivat olosuhteiltaan vaihtelevia. Roudan päällä työskennellessä pysyi hyvin pinnalla. Poikkeuksiakin oli. Vapon nevoilta ei paljon keräämistä ollut. Takana olevasta pellosta näkee paalien vaatimattoman määrän.
Anekauppa nimeltään päästökauppa helpibuumin innoittajana
Ruokohelpi oli tyypillinen esimerkki uudesta bioenergialähteestä. Kun aloitin helpin korjuun joskus 2000-luvun alkupuolella, puhuttiin päästökaupasta. Harva osaa osaa hahmottaa, mitä se päästökauppa tarakalleen tarkoittaa.
Päästöoikeudet kuulostivat 2000-luvun alkupuolella traktorin ohjaamoon merkilliseltä. Jos suomalaisessa energialaitoksessa oli päästöt ajettu minimiin, päästöoikeuksia piti ostaa vaikka puolalaisesta saastuttavasta rautatehtaasta, jossa päästöille ei ollut tehty mitään. Kaupasta kärsivät ne laitokset, jotka olivat jo panostaneet puhtauteen ja laittaneet tiukat päästökriteerit. Tiukille vedetyistä päästöistä on vaikeampi nipistää, kuin leväperäisestä savuttajasta.
Paalien tekeminen sujui vaihtelevan hyvin, mutta keruu ontui ajoittain.
Ruutikuiva helpi sopi turvemaalle
VAPO:n vanhat turvetuotantoalueet olivat ihanteellisia ruokohelpin viljelyyn, mutta ravinneköyhässä pellossa sato oli vaatimaton. Helpi korjattiin huhtikuussa, jolloin kasvusto oli ruutikuivaa. Routa kantoi koneita. Savimaalla tilanne oli hankalampi. Savi pehmeni keväällä ja korjuu vaikeutui.
Korjuu aloitettiin keväällä maaliskuun lopulla tai huhtikuuna alkupuolella, kun lumet olivat kadonneet ja maa roudassa. Helpi oli keväällä ruutikuivaa ja sen kanssa piti olla tarkkana, ettei paloja synny. Yhden kerran tuli kiire, kun paalaajan laakeri hirtti. Kipinävana sytytti pienen palonalun parinsadan metrin matkalle. Nopeat jalat ja saippuavesi oli hyvä tulen tukahduttaja.
Ruokohelpin korjuuaika päättyi, kun kasvi alkoi kasvamaan ja vihertymään.
Omatekoinen paalivaunu asetteli paalit neljän ryhmiin, josta ne keihästettiin piikkeihin ryhmä kerrallaan.
Ruokohelven energiatiheys oli huono
Valtiovallan panostus ja mainoskampanja sai ruokohelpibuumin liikkeelle. VAPO:lle uutinen oli hyvä. Se sai loppuun kalutuille turvenevoille uusiokäyttöä ja pellot pääsivät viljelytukien piiriin. Tukikelpoisista pelloista suuri osa on myyty viljelijöille 3000 – 4000 euron hehtaarihintaan. Pellot soveltuvat lähinnä nurmenviljelyyn.
Ruokohelpi oli vaikea poltettava, eikä hehtaarista tullut riittävästi tonneja polttoon. Kuiva-ainettakin tonnissa oli vain 3-4 megawattia.
Polttolaitoksessa ruokohelpi aiheutti runsaasti ongelmia. Helpipaalien murskauksen jälkeen se ei kulkenut kuljettimissa kuin puuseoksen kanssa. Hötöinen heinä ei tahtonut mennä ritilöistäkään läpi kuin käsipelillä auttaen.
Murskausvaiheessa pöly aiheutti jatkuvan palovaaran. Urakoijat eivät uskaltaneet murskata myöskään suodattimien tukkeutumisriskin takia. Kokkolan Energia rakensi jopa paalisilppurilinjan. Myös Pohjolan voima oli myös aktiivinen ruokohelven polttamisessa.
Ruokohelven niitossa käytin aluksi rahtipalveluja, mutta kun urakoijien niittokoneiden palkkeja hajosi riittävästi, päätin ostaa oman niittokoneen. Kun vauhtia pudotti, kivekkäillä mailla ainoastaan teriä kului.
Onko bioenergiasta turpeen korvaajaksi?
Ruokohelpillä on maata parantava vaikutus vahvan juuriston avulla. Viljelijöillä oli jopa pelkona, että juuristo saattaisi vaurioittaa salaojia. Runsas korkea kasvusto sopii vihreänä korjattuna nautakarjalle.
Kokeilun hyöty jäi vähäiseksi. Taloudellinen tulos todennäköisesti ainakin VAPO:lle jäi selvästi miinumerkkiseksi — imagohyöty oli merkittävämpi, kun nevat saatiin uusiokäyttöön. Korjuu- ja kuljetuskustannukset olivat korkeat, pelkät korjuukustannukset ylittivät helposti tuotot.
Ruokohelpipaaleja on vielä vuosienkin jälkeen polttolaitosten varastoissa.
Paras hyöty ruokohelpin viljelystä koitui jäähdytteleville viljelijöille ja huonokuntoisille pelloille. Tuet tulivat tilille, eikä monivuotiselle kasvustolle tarvinnut tehdä muuta kuin korjata vuosittain.
Bioenergia on murrosvaiheessa, johon vippaskonsteja ei ole helppo löytää. Tasalaatuisen ja logistiikaltaan helpon kuumana palavan turpeen turpeen korvaajaa on vaikea löytää.
1 Kommentti
Itsekkin vähän helven korjuuta tehneenä. Ei se nyt hölmöimpiä töitä ollut mitä tein. Tosin en suolta korjannut, kohtuullisen hyviltä pelloilta ja satoa tuli ihan kohtuudella, noin 15-20 paalia hehtaarilta, 160 senttisiä paaleja. Koskaan ei ollut kantavuuden kanssa ongelmia, joskus odoteltiin että pelto oli kuivaa ja seassa oli hieman vihreätä mutta silti sato oli erittäin kuivaa ja laadukasta.
Itse aion aloittaa helven viljelyn kuivikkeeksi tulevaisuudessa, vakuutukset pitää olla kunnossa