Traktorikäyttöinen valssimylly Greenmaker G 10 korvaa kalliin viljankuivauksen Penttilän lypsykarjatilalla.
Sadonkorjuu on vauhdikasta, valssimylly on kustannustehokkaampi ja joutuisa sadonkäsittelijä, joka sopii erinomaisesti myös sikatiloille.
”Aikamoinen muutos pitää tapahtua jos tästä pois lähdetään”, sanoo Jussi-Pekka Penttilä.
”Miksi kuivata viljaa aperuokinnassa”, nuori maatalousyrittäjä Jussi-Pekka Penttilä kysyy.
Penttilän MTY, tyypillinen pohjalainen kehittynyt lypsykarjatila
Ajan Ala-Vallintietä Jalasjärvellä nykyisessä Kurikassa. Ala-Vallintie on samanlainen kehittynyt kylätie, kuin Luopajärventie toistakymmentä kilometriä pohjoiseen. Tien varressa on upeita maatiloja ja nykyaikaista yritystoimintaa.
Kurikka on Jalasjärven kuntaliitoksen myötä yksi Suomen merkittävimmistä ruoka-aitoista. Koko kotieläintalouden kirjo on edustettuna vahvasti, maidontuotanto, broilerit, naudanliha ja sikatalous.
Kehittyville ja ajanmukaisille tiloille on yhteistä koulutus, uudet ideat, selkeä talousajattelu kovat työhalut ja intohimo tuottaa ruokaa — positiivinen elämänasenne tehdä työtä, josta nauttii tunteja laskematta.
MTY Penttilän tilalla on kolmen robotin lypsykarhapihatto. Nuorkarja asuu omissa oloissaan.
Yhtymän osakkaat Taina ja Juha-Matti Penttilä sekä Jussi-Pekka tuottavat maitoa. Lypsylehmiä käy kolmella robotilla 150. Nuorkarjaa on omissa tiloissaan 8o. Sonnit myydään välitykseen puolivuotiaina.
Ajan navetan viereen talon kaksi saksanpaimenkoiraa tulevat nuuhkimaan, tunkeilemaan autoon ja heiluttamaan häntää.
Uusi Greenmaker on keskellä pihaa traktorin perässä.
Hierrevalssimylly hiertää viljaa kahden eri nopeudella pyörivän karkaistun sahalaitaisen valssin välissä.
Greenmakerissä näkyy teollinen osaaminen tyylikäs viimeistely. Kaikki kulutusosat ovat ruostumatonta terästä.
Rivakka GreenMaker, traktorikäyttöinen valssimylly — teho on rivakka
”Tämä on kuormauskorkeudeltaan matala ja sille riittää kohtuullinen moottoriteho. Polttoaineen kulutus on maltillinen”. Jussi-Pekka kiittelee myös viimeistelyä.
GreenMaker on tilalla jo toinen. Teho riittää myös urakointiin. ”Jos arvioisin, niin 180 hehtoa menee tunnissa läpi.” Niperen esite kertoo Rivakan maksimitehon olevan rivakka — 20 – 40 tonnia tunnissa, materiaalista riippuen.
Myllyn kuormitusteho on suurempi kuin Sampo 2065:n. Mylly täytetään kurottajalla. Koneen ruuvi vie murskatun viljan navettaladon vanhaan rehusiiloon seinän toiselle puolelle joko reiästä tai ovesta.
Jyrsijäongelma on hoidettu laittamalla muovi murskeviljan ja kuivan viljan väliin. Muovin helmat on vedetty nitojalla seinään kiinni.
Keväällä kylvetään ensin vehnät, sitten kaurat ja lopuksi ohrat. Näin saadaan kaikki puitua samaan aikaan, ettei siilossa tarvitse sekoitella. Samaan aikaan valmistuneet viljat ovat myös kosteudeltaan samaa tavaraa.
Suuri etu on, että kaikki saadaan puida yhteen menoon. Kostea vilja ei sisällä homeita. Kuivatussa viljassa tämä saattaa olla joskus ongelma.
Suuri etu on, että kaikki saadaan puida yhteen menoon. Kostea vilja ei sisällä homeita. Kuivatussa viljassa tämä saattaa olla joskus ongelma.
Optimaalinen puintikosteus on 22-25 prosenttia, silloin tavara menee nopeasti valsseista läpi — Kuiva on hidasta ja märkä talmaa. Kun sato puidaan kosteampana, se voidaan korjata myös aiemmin, mikä on helpotus puintipoutia odottelevalle.
Murskeviljan sekaan lisätään hapon lisäksi vettä, jotta se säilyy paremmin. Vesiletku on hapotusletkun vieressä.
Kun siilo tulee täyteen, päälle puhalletaan ylivuotisia kauroja painoksi murskeviljasiilon päälle Rivakka ylipainelietsolla, kaikki kelpaa syöttöön. Samalla lietsolla täytetään myös viljojen peltissiilot. Peltisiiloista viljaa johdetaan apevaunuun kaukosäätoisillä Niperen viljaruuveilla. Kaukosäätöisiä ruuveja Jussi-Pekka kehuu toistuvasti. ”Eivät maksa kuin satasia, mutta säästävät jokapäiväistä työtä.”
Greenmaker on matala, kurottajalla lastaaminen on nopeaa ja helppoa.
Hapotusletku ja vesiliittymä ovat vierekkäin.
Kahden sukupolven maatila
Penttilän Mty:n osakkaina ovat nuori isäntä ja hänen vanhempansa. Navettatöissä rehkii myös Jussi-Pekan avopuoliso Jasmin Puisto.
Jussi-Pekka oon tilan isäntä neljännessä polvessa. Kahden sukupolven välinen yhteistyö antaa selkänojaa molempiin suuntiin. Vanhemmat saavat tuoreita ideoita ja nuori sukupolvi kokemuksen viisautta.
170 peltohehtaarin omalta pinta-alalta sekä yhteistyökumppanin 40 hehtaarilta saadaan eläimille ruokaa. Murskeviljaa ostetaan lisäksi jonkin verran. Lisäpellon hankinta vuokralle tai omaksi on seudulla hankalaa — maksukykyisiä ja innokkaita halukkaita Jalasjärvellä piisaa ja pellon hinnat nousevat vain rohkeimmille sopiviksi. Myös maanvuokrien hinnat ovat korkeat, jopa 600 euroa.
Tilalla on urakkatöitä varten oma osakeyhtiö. Litisteviljaa urakoidaan vaihtelevasti vuodesta riippuen, joskus vähemmän, joskus enemmän. Tilan ulkopuolisia tuloja kertyy rehunajosta, pienimuotoisesta kasvinsuojeluruiskutuksista ja kurottajaurakoinnista rakennustyömailla.
Penttilän tila on tyypillinen moderni ja kehittyvä karjatila, joka luottaa perusmaatalouteen ilman kikkailuja. Tulevaisuuden panostukset keskittyvät tilalla päätuotantoon, eli maidontuotantoon.
Artikkeli tehty yhteistyössä Niperen kanssa.
Rivakka Greenmaker G 10 tekniset tiedot
Ei kommentteja