Kotimaisen ruuan tuotannon maatalouskeskusteluun tarvitaan uusia avauksia. Tuottajien ja kuluttajien keskinäistä ymmärrystä ei olisi vaikea lisätä.
Tuottajien on kestettävä heihin kohdistuvaa kritiikkiä. Kuluttajien antamassa kritiikissä on myös parantamisen varaa.
Suomalainen on valistunut kansalainen.
Yksilöllinen lähituotanto nostaa päätään, mutta massoja sillä ei ruokita. Ruuan massatuotanto pitää hyväksyä, jotta kaikille riittää ruokaa.
Käsky 1: Luota suomalaiseen puhtauteen
Suomen kesä tuottaa maailman parhaita aromeja ja suomalainen kotieläintalous maailman puhtainta lihaa. Torjunta-aineiden ja antibioottien käyttö on Suomessa murto-osa muuhun maailmaan verrattuna.
Kotieläintaloden kannattavuus on kuralla. Farmarit tuottavat lihaa kuitenkin määräysten mukaan ja teurastamo valvoo tiukasti hyvinvointia teurasraporteista. Piittaamattomuudesta ei farmaria voida syyttää.
Isot koneet pelloilla eivät tarkoita luontoa raiskaavaa ahneutta. Tehokkuus on osa luonnon suojelua.
Käsky 2: Älä yleistä
Missään ammattikunnassa kaikki eivät ole huolellisia ja ammattitaitoisia. Aina löytyy piittaamattomuutta, mutta sitä ei kannata yleistää.
Lihansyöntiä välttävät ihmiset eivät ole kaikki himovegaaneja, jotka käyvät salakuvaamassa ja rikkomassa toisten omaisuutta. Osa ihmisistä syö kasvisruokaa ja he antavat muiden päättää itse omat ruokavalionsa.
Vanha polvi pudottaa yleensä maan pinnalle. Ruoka ei tule marketista vaan pellolta.
Käsky 3: Älä riitele
Mitä kovempaa huutaa, sitä huonommin kuuluu. Aggressiot lisäävät vastusta.
Muutama vuosi sitten Atlas Saarikoski käytti Ylen radiokolumnissaan koko raivollaan ruuan tuottajista kaikkia mahdollisia pilkkanimityksiä, mitä hän oli keksinyt. Radiokolumni oli asiattomasti laadittu tarpeeton vihamielipide, joka oli omiaan lisäämään aggressioita puolin ja toisin.
Riitely aiheuttaa sen, että osapuolet pysyvät poteroissaan verbaalinen sinko laukaisuvalmiina.
Nuoret farmarit luottavat tulevaisuuteen, vaikka siihen ei olisi syytä. Niin on kai aina ollut.
Käsky 4: Tutustu tosiasioihin
MTT:n tutkimuksen mukaan pelloilta valuu ravinteita, viljeltiinpä niitä tai ei. Voimakkaasti viljelty pelto on farmareiden mukaan parasta luonnonsuojelua, koska runsas kasvusto kerää paljon ravinteita.
Väitteet maatalouden ympräistökuormasta ovat totta, mutta liioiteltuja.
Tutkimustulokset pohjautuvat yleensä olettamuksiin ja arvioihin. Yksi tutkimus ei tee kesää. Usean tutkimuksen vertailu on jo vähemmän teoreettista.
Kauniit työkoneet voivat olla statussymboleita, mutta laitteet hankitaan pääsääntöisesti järkiperustein.
Käsky 5: Suojele luontoa
Talven aikana kertynyt valtava suolapulssi ja meriveden poikkeuksellisen suuri vaihtuminen ajavat pohjan fosforia runsaasti rantavesiin. Maatalous ei tule olemaan syyllinen.
Totuus on, että Saaristomeren ravinteet ovat Suomesta kotoisin. Aurajoki on puhdistunut parissa vuosikymmenessä radikaalisti. Ympäristötoimenpiteet ovat kirkastaneet myös järviä liki juomakelpoisiksi. Tehtävää toki vieläkin on. Aurajokeen laskeva Vähäjoki on melko sotkuinen. Paimionjoki on yksi Saaristomeren suurimmista kuormittajista, ehkä suurin. Säkylän Pyhäjärvi on puhdistunut kymmenessä vuodessa merkittävästi.
Ympäristönsuojelu ei ole yksin maatalouden asia. Yhdyskuntarakentaminen kuormittaa ilman sääntöjä.
Yksityisellä kansalaisellakin on vastuunsa. Auton ikkunasta heitetyt roskat löytyvät usein lehmän vatsasta.
Sinilevä ei ole nykyajan ongelma. Iniön aukolla luonto on alkukesällä upeimmillaan. Sinilevä rantautuu uimavesiin loppukesästä. Sinilevä on riesa, jolla ei ole maatalouden kanssa mitään tekemistä. Yleisesti toisin luullaan.
Käsky 6: Suomalainen ruoka brändiksi
Suomalainen ruoka voisi olla huippubrändi. Meillä ei ole antibioottien väärinkäyttöä. Juomavettä käytetään jopa katujen pesuun. Torjunta-aineiden käyttö on monikertaisesti vähäisempää muuhun maailmaan verrattuna.
Tarttuvat eläintaudit ovat aktiivisen toiminnan ansiosta vain uhka.
Suomalainen ruokabrändi on vain tekoja vailla.
Hyvinvoiva maataloustuotanto on koko suomalalaisen ruokaketjun etu. Farmareilla pitääisi olla mahdollisuus myös vaurastua ja nauttia työnsä hedelmistä. Hyvinvoiva farmari tuottaa hyvinvointia kuluttajille.
Käsky 7: Kestä kritiikki
Kaikkeen toimintaan liittyy kriittisyyttä. Ruuan tuottajilla voisi joskus olla enemmän nehkaa nenän päällä. Kritiikkiin kannattaa suhtautua myönteisesti.
Meuhkaaminen ja väärän tiedon jakaminen ei ole kritiikkiä. Äärijärjestöjen toimintaan ei kannata edes kiinnittää huomiota.
Erikoistuotantoon satsaaminen luo positiivisia mielikuvia.
Käsky 8: Älä luule
Maatilan ympäristöystävällisyys ja luonnon huomioon ottaminen ei ole koosta kiinni. Iso tila ei ole luonnon raiskaaja sen enempää kuin pienikään tila.
Luulot siitä, että iso tila kuormittaa ympäristöä enemmän, ovat harhaa.
Luulo, että suomalainen kuluttaja on yksi massa, joka ei arvosta maataloutta, on väärä. Kuluttajien tarpeet ovat erilaisia. Kaikki eivät halua halpuutusruokaa. Moni kunnioittaa suomalaista maataloutta.
Ruuan raaka-aineen hinnan osuus on lopullisen tuotteen hinnasta vain pieni murto-osa.
Käsky 9: Keskustele
Maaseutumedian palautelomakkeella voitte osallistua keskusteluun. Keskustelu moderoidaan siten, että ylilyönnit poistetaan.
Alustukseksi voisi sanoa, että sekä suomalainen kuluttaja-asiakas että suomalainen farmari ovat valveutuneita. Kumpaakaan ei kannata vähätellä.
Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen on kovassa paikassa. Johdettavana on vanha massiivisesti luutunut ministeriö.
Ympäristöministeriö pitää lakkauttaa
Ajatukseen yhtyi viime torstaina yksimielisesti myös kärkipoliitikkojen paneeli Askolassa, kun ajatuksen heitin.
Vuosien aikana ministeriön virkamieskuntaan on noussut sellainen massiivinen pohjasedimentti, joka ruokkii itseään, mutta ei tuo yhteiskuntaan mitään lisäarvoa.
Suurin osa haluaa tehdä ympäristön eteen toimenpiteitä, mutta ministeriön ohjeet ovat ristiriidassa käytännön kanssa.
Jos ympäristöministeriö lakkautetaan, tilalle voidaan rakentaa uusi ympäristöstä huolehtiva organisaatio, jolla ei olisi itseään ruokkivaa mammuttitautia.
Otsikkoa muutettu 20:49
9 Kommenttia
Haluaisin täydentää Hannu Koiviston listausta kohdassa 6 – Suomalainen ruoka brändiksi – sen tärkeimmän eli GMO vapauden. Olemme toistaiseksi tilanteessa, jossa GM-soija ei ole vielä totaalisesti saastuttanut suomalaista ravintoketjua, johon täytyy siis lukea myös tällä kyseisellä rehulla ruokittujen sikojen lietelanta. Kyse on nimittäin juuri noista ei-halutuista geenisekvensseistä ja niiden aiheuttamista seurannaisvaikutuksista, joiden päästäminen karkuun ravintoketjuun ei todellakaan ole viisasta. Odotan kauhulla, että sikojen jälkeen myös ruokiin päästetään näitä samoja elementtejä. Meillä olisi vielä mahdollisuus muuttaa kansallista strategiaa ja saada sitä kautta tehtyä GMO-vapaasta suomalaisesta ruoasta haluttu huippubrändi.
Olen huomannut, että tätä hallitsematonta leviämistä ja sen
vaikka en allekirjoita kaikkia yllämainittuja teesejä, olen voimakkaasti sitä mieltä, että suomalainen maataloustuotanto pitää säilyttää. Elintarvikkeiden hintojen tarkistus on tehtävä tukkuportaassa ja vähittäiskaupassa. Tuottajahinnat on jätettävä rauhaan.
Keskustapuolue petti suomalaisen maataloustuottajan ajamalla Suomea Euroopan Unioniin. Nyt on pientilat lopetettu ja mahdollisuus erikoistumiseen menetetty.
Huomion arvoista on se, että kotimainen tarkoittaa EU:ssa tuotettua tuotetta.
Energiaa vaativien turhakkeiden, kuten talvella tuotettujen suomalaisten tomaattien tuottaminen on lopetettava, koska tuote on kallis ja mauton.
Sianlihan tuotanto on turvattava. Noin 5-15 vuoden kuluttua terveysintoilijat ja tutkijat tulevat siihen tulokseen, että sianliha on terveellisin yksittäinen elintarvike rasvakoostumukseltaan, proteiinipitoisuudeltaan ja mineraaleiltaan.
Ruuan tuotanto suurissa yksiköissä on huijausta, kallista, tehotonta, ravinneköyhää, köyhdyttää maaperän ja myrkkyjen käyttö paitsi saastuttaa ympäristön ja tuotteet, vain pakottaa entistä kovempiin aiheisiin, ilman lupausta tuloksista. Samat myrkyt ja kemikaalit laitetaan joka peltoon. Ei siitä jää juuri mitään viljelijällekään. Rahat menevät pankeille ja öljy-yhtiöille ja metalliteollisuuteen ja taas tarvitaan uusia kaivoksia. Tarkoitus on ottaa ala yhä suurempien yhtiöiden hallintaan ja säädellä ja hankaloittaa pienempien yksiköiden toimintaa. Suomen politiikkaa ohjaa lääketeollisuus ja elintarviketeollisuus. Ja maksamme siitä korkean hinnan terveydellämme.
En usko että teollisuus ja kauppa pystyy muuttumaan. Jokaisen kynnelle kykenevän on alettava viljellä omaa ruokaansa, kompostoitava ja kerättävä luonnosta vielä kun sitä ei ole kokonaan saastutettu eikä jokamiehen oikeutta vielä lakkautettu eikä kaikkia vesiä myyty ja sadeveden keräämistä kielletty. Periaatteessa et saisi käyttää muita kuin virallisesti rekisteröityjä siemeniä, mutta vielä sinulla on mahdollisuus tallentaa oma siemenpankkisi ja jatkaa kasvatusta omilla siemenillä. Myydä et saa, mutta riittää jos voit turvata oman sukusi tarpeet.
Suomella olisi potentiaalia vaikka mihin, hyödyntää aurinkoista lauhkeaa kesää, tuottaa terveyttä edistävää ruokaa koko kansakunnalle ja korkealle arvotettuja ja hyvin hinnoiteltuja tuotteita koko Euroopalle. Mutta poliitikot ja ylin kerma ovat valinneet toisin, yrittävät kilpailla määrillä ja GMO tekniikasta on lobattu uutta messiasta tai antikristusta ja yritykset halutaan liputtaa ulkomaille. GMO maissin siitepöly leviää tutkitusti yli 4 km päähän. Puhdasta maata ei enää löydy.
Luonnossa on meille jo kaikki. Ette vain osaa tehdä vielä yhteistyötä sen kanssa. Luonnon keinotekoinen muuntelu johtaa meidät tuhoon. Samoin kaivokset ja ydinvoima. Meillä on jo meille täydellinen maa meille, mutta joillekin ahneille se ei vielä riitä.
http://m.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/70830-suomalaiset-maailman-huipulla-suolistosairauksien-sairastajina
syöpä http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/mahdollisesti-syopaa-aiheuttavan-kasvintorjunta-aineen-myyntilupa-pian-syyniin/4928146
http://www.trueactivist.com/antibiotics-in-food-are-making-children-allergic-to-fruits-vegetables/
http://permaculturenews.org/2014/09/26/un-small-farmers-agroecology-can-feed-world/
http://mvlehti.net/2015/03/23/minne-se-lahes-353miljardia-lainattua-euroa-havisi-ja-mihin-se-kaytettiinvalehdeltiinko-veronmaksajille-pain-naamaa/
http://www.dailymail.co.uk/news/article-2990788/Home-grown-fruit-vegetables-really-healthier-tastier-aren-t-pretty-grace-supermarket-shelves.html
https://www.facebook.com/video.php?v=10152609792203202&pnref=story
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3945755/
https://www.youtube.com/watch?v=VD_3sUVU3FQ
http://drjwallach.com/Scripts/default.asp
http://terveyshymy.fi/artikkelit/laakehunaja-valloittaa-maailmaa
https://luontaisnetti.wordpress.com/2012/06/19/vaarallinen-torjunta-aine-roundup/
Tässä teille vähän alkua. Löydätte itse helposti lisää. Mitä aiotte luoda?
Lievästi sanottuuna aika voimakas kannanotto.
Lievästi sanottuna tuo oli vasta pintaraapaisu. Sairaudet ovat tilastojenkin valossa räjähtämässä käsiin, myös nuorilla. Suomesta ollaan tekemässä raaka-aineiden tuottajamaata ylikansallisille yhtiöille. Sama joukkio johtaa maata. Paraneminen ei ala ennen kuin valehtelusta ja hyväuskoisesta itsensä pettämisestä luovutaan.
Lähteitä löytyy lisää, mutta parempi kun jokainen etsii omansa. Tai vielä parempi jos jokainen alkaa itse miettiä missä tilanteessa ollaan, miten tähän on tultu, mihin haluaa olla menossa ja mille antaa tukensa. Luonto kyllä opettaa. Joko helposti tai kalliisti tai erittäin kalliisti.
Onko kirjottaja perehtynyt vastaväitteisiin? Vai onko pitkä artikkeliluettelo vain todistamassa omaa totuuttasi?
Itse olen jo muutama vuosi sitten viljelyn kannattamattomana lopettanut mutta seuraan silti aktiivisesti mitä suomalaisessa maataloudessa tapahtuu! Eniten ihmetyttää uudet ympäristötuki ehdot jotka, ainakin minun käsittääkseni, ovat lannan levityksen osalta jo niin kaukana todellisuudesta että monet tilat ovat jättäytymässä pois siitä.
Monen viljelijän on siis tultava toimeen pienemmillä tuilla, koska lantaa ei muuten saisi levitettyä mihinkään. Olisikin hienoa jos joku osaisi selvittää kuinka suuri osa on jäämässä pois ympäristötuen piiristä tämän takia.
Ymmärrän viljelijöitä hyvin tässä asiassa koska johonkin se lanta on levitettävä, mutta päättäjiltä vastuutonta toimintaa ajaa viljelijöitä taloudellisesti aina vaan ahtaammalle ja samalla ympäristön kannalta ei saada aikaan positiivista kehitystä.
’Voimakkaasti viljelty pelto on farmareiden mukaan parasta luonnonsuojelua, koska runsas kasvusto kerää paljon ravinteita.’
Voimakkaasti ja usein kynnetty pelto aiheuttaa suuria ravinnekuormituksia ympäristölle, kun taas esim. monivuotinen kasvusto, syys-lajikkeet ja hyvä viljelykierto voivat huomattavasti vähentää ravinteiden siirtymistä pellolta muualle.
Ensimmäiset kolme ’käskyä’ tuntuivat olevan suhteellisen neutraaleja ja järkeviä pointteja keskustelun kannalta, jonka jälkeen kirjoitus siirtyikin täysin ympäristösuojelun (ja luonnontieteen) vähittelyksi ja lopuksi vielä toteatkin että ympäristöministeriö pitäisi lopettaa.
Tämä ei edistä luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvää keskustelua, vaan aiheuttaa entistä enemmän vastakkainasettelua.
Maataloustiteiden opiskelija: Kiitos viestisäsi. Mielellään omaksun vastaväitteitä. Päinvastoin kuin sinä, minä toivon tämän tekstin laajentavan ympäristönsuojeluun liittyvää keskustelua. Ympäristönsuojelu toimii vain, jos se perustuu elinkeinon yhteiseloon. Faktat ja realiteetit pitää ottaa huomioon. Yksi tärkeimpiä asioita olisi tutkimuksen lisääminen. Vain puolueettoman tutkimuksen lisäämisellä saamme luulopohjaa pienennettyä.