Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Konekilleri
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • MaaseutuMedia on maaseudun äänenkannattaja
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään
Kotieläintalous 1

400 emakon sikalalaajennus – Ari Alho satsaa sikojen hyvinvointiin

Hannu Koivisto · 11.1.2019

Sikalalaajennus oli Ari Alhon mielessä parisen vuotta ja hän mietti satsaamista sikojen hyvinvointiin.

Alho mieltää monien muiden sikafarmareiden tavoin, että eläinten hyvät olosuhteet on osa nykyaikaista modernia kotieläintuotantoa ja tehokasta ruokaketjua.

Sikojen hyvinvointi ja tehokas ruokatuotanto kulkevat käsi kädessä, mutta Alhon mukaan aivan kaikki yleistyneet käsitykset hyvinvoinnista eivät ole eläimen kannalta hyväksi.

Katso videolta Ari Alhon kertomus modernista emakon karsinasta tästä.

Alhon sikalalla on nyt mittaa liki 300 metriä, pinta-alaa lähes hehtaari.

Sikalalaajennus hautui pitkään

Heikko talous pakottaa monia luopumaan elinkeinosta, mutta laajentajia ja jatkajiakin löytyy.

Tuotannon on oltava tehokasta, taloudellista, ympäristöystävällistä, hyvinvointia lisäävää ja kannattavaa. Vaatimustaso menestymiselle on kasvanut. Esimerkiksi tuotoksen seuranta pitää olla reaaliaikaista.

Alho sanoo, että hänen tilallaan tuotosseuranta on kuukausitasolla, mutta hän on miettinyt seurannan tiivistämistä lyhyempiin ajanjaksoihin. Silloin ehtii reagoimaan nopeammin mitä sikalassa tapahtuu.

Alho rakensi ensimmäisen osan sikalastaan kymmenen vuotta sitten. Silloin valmistui Jurvaan 600 emakon porsitussikala ja rehulaitos.

Monen sikamiehen tavoin myös Alho satsaa peltoviljelyyn. Hän viljelee 200 hehtaaria viljaa sikojen ruuaksi. Oma ja naapureilta ostettu vilja on ruokinnan perusta johon tulee vitamiini- ja valkuaislisät päälle. Soijaproteiinia ei käytetän kuin 12 prosenttia porsaiden rehussa.

Syytä miksi hänen tilansa menestyy ja kykenee investoimaan, hän ei osaa analysoida.

Vaatimaton mies tekee nöyrästi ja suunnitelmallisesti työnsä, ja saa siitä itselleen palkkaa.

Ari Alho tarkistaa ruokinnan reseptin puhelimestaan. Tieto pitää olla analysoitavissa koko ajan.

Kaksi työntekijää lisää, myös yövahti pestataan — johtamiselle pitää löytyä aikaa

Ison eläinyksikön edut ovat kiistattomat. Ari ehtii paneutumaan johtamiseen. ”En ole viime aikoina ehtinyt tekemään käytännön rutiineita, sianhoitotyötä ollenkaan. Vaimo Liisa Alho on toki joka päivä sikalassa. Rakennusprojekti on vienyt kaiken liikenevän ajan”, yrittäjä kertoo.

Hän myös painottaa sitä, että johtamiseen ja suunnitteluun pitää löytyä aikaa.

Alho on sitä mitä mieltä että suuren yksikön edut ovat kiistattomat. Sikalassa on neljä vakituista yrittäjäpariskunnan lisäksi.

Laajennuksen myötä palkataan kaksi vakituista lisää. ”Myös yövahdin palkkaamista olen ajatellut. Yövahti seuraisi yön aikana porsimisten sujumista.”

Nykyaikaisessa sikalassa ei käydä askareilla, vaan siellä on joka päivä ammattitaitoista motivoitunutta henkilökuntaa pitämässä eläimistä huolta.

Nykyaikaisessa sikalassa ei käydä askareilla, vaan siellä on joka päivä ammattitaitoista motivoitunutta henkilökuntaa pitämässä eläimistä huolta. Jokaisella on omat vastuualueensa.

Myös levolle ja vapaa-ajalle on aikaa, kun lomat ja viikonloppuvapaat pyörivät. Yrittäjäpariskunnalle riittää myös tärkeää vapaa-aikaa. Pienemmillä tiloilla erityisesti yrittäjät joutuvat liian koville, jos palkattuun henkilökuntaan ei ole varaa.

Jaksamisesta huolehtiminen on tärkeä osa tilan työsuunnittelua.

Osa suomalaisen sian hyvinvointia on olla tuputtamatta turhia lääkkeitä. Pikkuporsaat saavat ainoastaan rautalisäyksen kohta syntymän jälkeen. Sirkovirusrokote annetaan jos tilalla on todettu sirkoviruksen aiheuttamia ongelmia. Muualla maailmassa on antibioottien käyttö rutiinin omaista. Kuva Alhon sikalasta kolme vuotta sitten.

Vapaaporsitus sopii myös isolle yksikölle

Astumme sikalan uudisosaan. Vielä ei tarvita suojavaatteita eikä desinfioivaa saunassa käyntiä. Ensimmäiset eläimet tulevat osastoille seuraavalla viikolla.

Alhon ratkaisu porsituskarsinassa on vapaaporsitus. Emakon pitäminen vapaana ilman häkkiä vaatii uudenlaisia karsinaratkaisuja.

Ensimmäinen yllätys tulee vastaan — karsinassa on ritilälattia. ”Kuivikkeita ja virikemateriaalia on kyllä käytössä riittävästi”, Alho toteaa.

Vapaaporsitukseen Alho ei lähtenyt hetken mielijohteesta. Vapaaporsitus on ollut kokeiluluontoisesti tilalla käytössä yhdessä karsinassa vuoden ajan.

Kokeessa todettiin, että emakon syöntikyky nousi. Emakko sai liikkua ja vatsan toiminta oli parempaa. Eläin lypsi enemmän maitoa ja porsaat kasvoivat paremmin. ”Kokemukset vapaaporsituksesta olivat pelkästään positiivisia.”

”Kokemukset vapaaporsituksesta olivat pelkästään positiivisia.”

Porsaat pidetään aluksi omalla alueellaan pari kolme päivää, etteivät ne tallaannu emakon jalkoihin.

Emakon alueella lämpötila on 18-20 astetta. Porsaiden mikroilmasto on 35 asteista. Toiveena on että emakot kävisivät ”baarissa” syömässä ja sen jälkeen menisivät makuualueelle.

Toimiva ilmanvaihto on tärkeä hyvinvointitekijä. Alhon sikalassa korvausilma otetaan alateitse. Karsinan nurkassa on putki, josta tulee mahdollisimman viileää ilmaa emakon alueelle.

Porsaiden ruoka-astiaan tulee pieniä määriä evästä jopa sata kertaa päivän aikana. Ruokaa on aina saatavilla.

Rakennustyöt ovat viimeisessä vaiheessa. Tämä huone toimii pelkästään varastona virikemateriaaleille.

Sata ruokintakertaa päivässä

Porsaiden hoito on porsaspesän kautta vaivatonta. Katto on läpinäkyvä ja sivuun taitettava yhdellä käden liikkeellä. Vivusta voidaan porsaspesän ja emakon välinen pieni aita aukaista ja sulkea. Porsapesästä porsaat voidaan siirtää vierotusta varten kätevästi aukaisemalla käytävän puoleinen luukku.

Lisäksi porsaspesien päässä on pieni käytävä, jonka kautta karsinaa ja voi siivota kätevästi. Emakon ruuhi voidaan tyhjentää käytävältä vivusta. ”Sitä harvoin joutuu tekemään kun emakolle ruoka maistuu.” Kaikki toimenpiteet voidaan tehdä käytävältä, ilman että karsinaan tarvitsee mennä sisälle.

Porsailla on oma ruokintajärjestelmä, Weda Nutrix. Pienessä ruuhessa on anturi, joka tunnistaa paljonko ruokakipossa on rehua. Minimissään ruokaa voidaan jakaa 60 grammaa kerralla.

Porsashuoneisiin voidaan jakaa kolmea eri rehuseosta maksimissaan sata ruokintakertaa päivässä.

Porsailla on aina puhdasta ruokaa saatavilla. Puhtaus on puoli ruokaa. Likainen ruokakippo aiheuttaa porsasripulia.

Suomessa tehotuotanto tarkoittaa positiivista tuotantotapaa. Tehotuotannossa ison eläinyksikön eläimet saavat ammattitaitoista hoitoa, kun hoitohenkilökuntaa on riittävästi. Vanhassa kymmenen vuotta vanhassa sikalassakin porsailla on hyvät olot. Kuva Alhon sikalasta kolme vuotta sitten.

Tiineytyshäkki on välttämätön

Alhon mukaan tiineytyshäkki on välttämätön — tätä ei suuri yleisö tiedä.

Siat etsivät hierarkiaa nahistelemalla. Jos eläin on vapaana vieroituksen jälkeen, se joutuu tappeluihin kanssasisarusten kanssa.

Eläin vaatii häkin rauhaa kolmisen viikkoa, jotta vältytään keskenmenoilta, luomisilta.

”Vierailin eräässä saksalaisessa sikalassa, josta oli tiineytyshäkit poistettu. Luomisien määrä kolminkertaistui. Tiinehtyvyys laski 70 prosenttiin aikaisemman yli 90 prosentin sijasta. Tilalla jouduttiin palaamaan takaisin tiineytyshäkkeihin, kun kolmannekselle emakoista aiheutui keskenmeno.”

Tilalla jouduttiin palaamaan takaisin tiineytyshäkkeihin, kun kolmannekselle emakoista aiheutui keskenmeno.

Tiineytyshäkissä emakko asuu kolmisen viikkoa. Sen jälkeen se päästetään vapaaksi pahnoille.

Porsitusosastojen rakentamisen jälkeen Alhon sikalaan tulee tällainen emakkojen olkipihatto. Kuva Vesa ja Paula Kurikka-Ojan sikalasta.

Ari Alho ja Mikke-karju ovat kavereita.

 

Lue myös artikkeli vapaaporsituksesta tästä. 

Veeran olkipossut.

 

Ari AlhoEmakkohäkkiSikalalaajennusSikojen hyvinvointiTiineytyshäkkiVapaaporsitus

Hannu Koivisto

Voisit tykätä myös näistä

  • Kotieläintalous

    Valiolainen Osuuskunta Maitosuomi vastaa, miksi päädytty sopimustuotantoon – maitomarkkinat mullistuksessa

  • Eläinterveys

    Vapaaporsitus yllätti positiivisesti: 33 vieroitettua porsasta vuodessa — Mieluummin virikkeitä kuin antibiootteja

  • Arkistosta nostettua

    Maaseutumedian eläinkuvia: Osa 1

1 Kommentti

  • Sari Suikkanen kommentoi: 13.1.2019 klo 01:33

    Noh. Kaikkines. Palatkaa menneisiin vuosikymmeniin, soveltakaa tähän päivään. Kysymys on eläimestä, jonka elintila on LUONTO! Sika on ÄLYKÄS ELÄIN. Sen kun oivaltaa ja sitä kunnioittaa – sitä paremman tuoton myös lihantuottaja saa – koko ketju!

    Vastaa

Vastaa Peruuta

MaaseutuMedia suosittelee

  • Valiolainen Osuuskunta Maitosuomi vastaa, miksi päädytty sopimustuotantoon – maitomarkkinat mullistuksessa

    14.7.2020
  • Koronavirushysteria osoittaa, että ruokaturva ei ole klisee — Ruuasta voi tulla nopeasti pula

    26.2.2020
  • Vilokin konkurssipesän epäonnistunut oikeudenkäynti — Viljelijän omaisuuden turva oudossa valossa

    14.2.2020
  • Lampaat ammuttiin niitylle — isäntä kuoli stressiin

    27.1.2020
  • Antti, nuori sikafarmari teki uuden sikalan

    9.1.2020
  • Suomalainen kinkku on luotettavaa ruokaa

    20.12.2019
  • WWF ohjaa kuluttajia välttämään suomalaista lihaa

    20.11.2019
  • Young Village folk — Uusi dokumenttisarja nuorista farmareista

    8.11.2017
  • Suosituimmat
  • Valehteleeko eläinkuva?

    23.8.2017
  • Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • Suomalaisprofessoreiden tutkimusraportti toteaa IPCC:n raportin täysin virheelliseksi

    9.8.2019
  • 11 300 euron sanktiot 4 millistä

    7.4.2015
  • Hannu Koivisto says: Aina osuit ytimeen. Kasveille ravinteita ohjataan, jotta ruoka olisi terveelli...
  • Pekka Jankkuri says: Lannoitefosfori päätyy kasveihin, ei siitä jää mitään vesistöihin...
  • Jartsa says: Miksi aina unohdetaan, tahallisesti, että lannoitteissa maahan annettava fosfo...
  • Miia Kallio says: Olipa tarkoitushakuinen juttu. Pitoisuus ei kerro ympäristöön päätyvästä kokon...
  • Pekka says: Mistä suomesta saa omaa maakaasua, entä onko omaa kivihiilikaivosta missä päin...
Mavi Pysyvä nurmi luomu MTK Maataloustuet Maaseutumedia Mikko Hakola traktori Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki GMO Eläinsuojelulaki Veikko Tuominen Sika maatalous Sikala Maajussit Vapaaporsitus

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Eläinsuojelulaki GMO luomu Maaseutumedia Maataloustuet Mavi Mikko Hakola MTK Pysyvä nurmi Sika traktori Veikko Tuominen

© MAASEUTUMEDIA