Afrikkalainen sikarutto on pelottava tauti, jota ei ole koskaan esiintynyt Suomessa. Sen löytyminen olisi sikatilan kuolinisku.
Pahimmillaan se tarkoittaisi myös lähitilojen saneerausta.
”Tauti on meille kuitenkin täysin teoreettinen”, Katri Levonen, MMM:n eläinlääkintöylitarkastaja sanoo. Asia on kuitenkin hyvä tiedostaa, jotta asiaan suhtaudutaan asianmukaisella vakavuudella varsinkin ulkomailla käydessä.
Sanoma suomalaisen lihan puhtaudesta ei mene läpi
Suomi on tunnustetusti puhdas maa eläintautien osalta. Sellaiset eläintaudit, joita lääkitään ulkomailla säännöllisesti jopa juomaveden mukana annettavilla antibiooteilla, ovat meillä vain torjuttava uhka.
”Virkamiesten kahvipöydissä huokaillaan, kun sanoma suomalaisen eläinten puhtaudesta ei mene perille”, tuumaa Katri Levonen.
”Meillä ei leikata saparoita. Meillä ei ole porsasyskää, joka aiheuttaa muita patogeenejä hengitysteihin. Salmonellaa meillä ei ole, koska meillä on aivan oma erittäin tehokas lainsäädäntö. Myös MRSA:n antibioottiresistenssit kannat on meillä tuntematon käsite.”
Afrikkalainen sikarutto ei ole suosittu, eikä mukava aihe
Katri Levonen mieltää, että viranomaiset koetaan eläinten tappajiksi, jos saneeraus tarkoittaa eläinten hävittämistä sikaruton kohdatessa.
Tämä tuskin on aiheellista, koska eläimet kuolevat sikaruttoon kuitenkin. Jos eläimiä ei tapeta, ovat seuraukset vieläkin tuhoisammat.
Sikarutto tappaa hitaasti.
”Ihmiset eivät halua kuulla tällaista asiaa.”
Moni muistaa englantilaiset roviot, kun siellä tuhottiin suu- ja sorkkataudin saastuttamia eläimiä. ”Honkajoen kapasiteetti on niin hyvä, ettei Suomessa tarvitse alkeellisesti nuotioissa ruhoja tuhota”, Levonen sanoo.
Suomalainen possu voi hyvin, kun se saa olla terve..
Sikaruttosaneeraus olisi rankka toimenpide
Jos eläinlääkäri tekee afrikkalaisen sikaruttolöydöksen, eläimet lopetetaan mahdollisimman nopeasti.
Naapurisikaloiden riskit kartoitetaan myös kolmen kilometrin ja kymmenen kilometrin vyöhykkeellä. Pahimmassa tapauksessa, jos riski on olemassa, myös ne saneerataan. ”Kynnys on kuitenkin suuri.”
Henkilöliikennettä voi harjoittaa hallitusti. ”Töihin ja kouluun on lupa mennä”. Ihmisten asuinsijat ja eläinsuojat erotetaan tehokkaasti toisistaan.
Henkilöliikenne toiselle tilalle kielletään. ”Henki on se, että ihmiset pystyisivät toimimaan mahdollisimman normaalisti.”
Saneeraus on laaja ja vaativa toimenpide
Eläinten hävittämisen jälkeen kaikki rehut hävitetään. ”Sikarutto-virus on sellainen joka säilyy vielä täysin mädänneissä ruhoissa”, Levonen sanoo.
Pirullista virusta on löydetty Latviasta myös heinästä.
Virus pesiytyy tiukastii erityisesti puurakenteisiin, jotka on syynättävä sikatarkasti. Erilaiset punkit olisivat ongelam, jos meillä niitä olisi.
Eläinlääkärit ovat saaneet epidemiologista koulusta näihin tilanteisiin.
Peseminen ja puhdistus on vaativaa
”Erityinen ongelma on tuotteiden jäljitettävyys”, Levonen miettii. ”Taudin toteamisen jälkeen pyritään arvioimaan, koska tauti on sikalaan tullut. Sen jälkeen saastuneet tuotteet pitää poistaa markkinoilta.
Aina ei ole selvää, koska tauti on tullut. ”Ennen tartunnan huomaamista olevat tapahtumat pitää siis selvittää.”
Korvaukset eivät pelasta
Afrikkalaisen sikaruton ilmaantuminen tarkoittaa sitä, että osa teurastetuista eläimistä korvataan, mutta esimerkiksi tuotantotaukoa ei mikään korvaa.
Suuri kysymys on myös, voidaanko sikalaan enää ottaa eläimiä.
Käytännössä tauti on paisti eläimille kuolinisuku, farmarin elinkeinolle loppu.
Suomessa liikaa itsekriittisyyttä
Katri Levonen ei näe sikaruton rantautumista Suomeen todennäköisenä. Ei meillä ole muitakaan tauteja, kuin joitain yksittäisiä tapauksia.
”Olemme liian itsekriittisiä. Erinomainen eläintautitilannekaan ei meillä riitä. Voisimme olla edes vähän ylpeitä itsestämme”.
Levosen mukaan eläinlääkärien ammattikunta arvostaa itse työtään.
”Tauti on täysin teoreettinen. Meidän täytyy uskoa työhömme, kun taistellaan täysin epäkonkreettisen asian kanssa”.
Suomalainen eläinlääkärikunta on korkeasti koulutettua ja osaavaa. Samaa voi sanoa farmareista.
Eläinlääkärien ja sikafarmareiden yhteistyö on saumatonta.
Levosen mukaan suomalainen liha käy kaupan puhtautensa takia, mutta myyntimiehet eivät osaa napata siitä lisäeuroja, eikä sitä tahdota yhteiskunnallisessa keskustelussa arvostaa.
Jos Afrikkalainen sikarutto rantautuisi Suomeen, olisi se myös kokonaisvaltainen lihantuotannon maineen menetys, joka varmasti hankaloittaa koko alan markkinointia.
Ei kommentteja