Reijo Korpela, porsastuottaja Teuvalta avautui puhelimessa Snellmanin teurastamon tuotannonohjauksesta, sikaketjun ohjauksesta. ”Porsasruuhka saattaa tuottajia tappamaan porsaitaan, jos ei pian porsaille löydy osoitetta.”
Ongelmat ontunnistanut myös Vesa Kurikka-Oja Jalasjärveltä. ”Tilanne on sietämätön kun porsaille ei löydy osoitetta.”
”Perheemme ei voi pitää edes lasten kanssa yhteistä lomaa, kun porsaruuhka teetää niin paljon ylimääräistä työtä. Teurastamolta voidaan ilmoittaa että porsaita haetaan huomenna.”
Reijo Korpela on huolissaan. 400 emakon hoitaminen on valtava työmaa. Kannattavus on nollassa. Lisäkuormaa ei tarvittaisi. Tilanne on katastrofaalinen. Korpelan karsinoihin syntyy joka viikko uusia porsaita 220 kappaletta. Porsas kasvaa 3o-kiloiseksi 11 viikossa. Porsasruuhka on katastrofi: ”On tiloja joilta ei ole haettu kuukauteen possuja.”
Anders Lång laittoi 1000 sian lihasikalansa kiinni keväällä. Hän keskittyy marjanviljelyyn. ”En kadu”, mies sanoo. Isä aloitti 1975 siankasvatuksen ja toimintaa laajennettiin parin kertaan. Heikko kannattavuus ja byrokratia olvat lopettamisen syynä. Snellmanin toimintaan mies oli tyytyväinen, mutta hän olisi halunnut tuotannonohjauksen toimivan hiukan eri lailla, eräkohtaisesti.
Porsasruuhka on monen asian summa
Viime kevään aikana lihasikaloita on mennyt kiinni 14 000 kasvatuspaikan verran Pohjanmaan alueella. Vuosimäärissä tämä tarkoittaa noin 45 000 sikaa. Kyse on Snellmanin teurastamon ongelmasta. Atrialla on kysyntä ja tarjonta tällä hetkellä tasapainossa.
Porsasruuhka on nyt 10 000 porsasta. ”Joka viikko jonoon tulee 1500 porsasta lisää”, Korpela sanoo.
Korpela ja Kurikka-Oja tuntevat asian. Heilä on ollut teurastamon kanssa kriisipalavereita keväällä. ”Me on koetettu sanoa että tiedättekö mitä tapahtuu kun lihasikaloita lopettaa uuden hinnoittelun takia”, miehet kertovat.
”Meille on sitävastoin kerrottu että teurastamo tulee lisäämään kapasiteettia uuden laajennuksen myötä.”
”Kysyimme keväällä teurastamolta, että pitäisikö emakkoryhmiä pienentää. Vastaus oli että jokaista porsasta tarvitaan — Eipä tarvita enää”, Vesa Kurikka-oja kertoo.
Emme ole saaneet nyt teurastamon edustajia kiinni. ”He ovat kesälomilla”, Korpela ja Kurikka-Oja sanovat.
Syynä lihasikaloiden lopetamiseen on se, että uusi hinnoittelu suosii yli 1000 lihasian yksikköjä. Tämän takia monet pienemmät tilat, jotka ovat luopumista harkinneet, ovat panneet sikalan ovet kiinni.
Kotieläintuotanto elää taantumaa, joka ei voi jatkua pitkään. Tuottajat eivät tarvitsis yhtään huonoa uutista enää.
Farmareiden ratkaisu ei kelpaa teurastamolle
Farmarit ovat ehdottaneet teuraspainon pudottamista 80 kiloon. ”Muuten ruuhkaa ei saada purettua, eikä tämäkään konsti nopea ole.”
”Meille sanottiin ikäänkuin sammakkona suusta että se aiheuttaisi teurastamolle tappiota”, Korpela sanoo voimakkaasti.
Hänen mukaansa ruuhka kasvaa joka viikko 1500 porsaalla. ”Teurastamon porsasvälitysmäärä on 3000 possua viikossa.”
Ongelma kasvaa nopeasti eikä purku tapahdu nopeasti.
”Snellmanin välityseläimistä vastaava melkein porua väänsi. Hän tietää tilanteen vakavuuden, kun isännät soittelevat hänelle”, Kurikka-Oja kertoo.
Sikafarmarit toteavat että sikaketjun ohjaus pitäisi toimia niin että jokaiselle syntyvälle porsaalle on olemassa tiineytyshetkellä sijoituspaikka selvillä. ”Tästä olemme puhuneet jo 2012.”
Tärkein tehokkustekijä on Reijo Korpelan mukaan eläinten terveys ja hyvät olosuhteet. ”Miksi hinoittelula on pienet tuottajat ajettu alas”, hän kysyy. Lopettavia tiloja tulee koko ajan lisää. ”Harva joka lopettaa, aloittaa tuotantoa uudelleen.”
Viimeinen, jopa todennäköinen vaihtoehto on aloittaa porsaiden tappaminen
Kurikka-Oja kertoo että rehukulut kasvavat kun porsaat pitää kasvattaa liian suuriksi. ”50-kiloisia porsaita on jo teurastettu jossain päin”, Korpela kertoo.
Kun tilat käyvät ahtaiksi ainoa keino on aloittaa porsaiden tappaminen.
Kurikka-Oja kertoo mitä ahtaus tarkoittaa: ”Vaikka karsinaan kannetaan lisää ruokinta-automaatteja, osa porsaista jää nälkäisiksi. Sika on samanlainen laumaeläin kuin muutkin, heikompia ruvetaan alistamaan.”
Porsaskuolleisuus on lisääntynyt. ”Joka päivä saa jostain karsinasta kantaa eläimiä raatokonttiin.”
Hyvinvointiin on panostettu ja sitä on vaadittu, mutta tälle ei farmari voi mitään. ”Teurastamon sopimuksessa lukee, että kaikki porsaat haetaan. Nyt ei näin ole.”Kun porsas kasvaa yli ihannepainon, siitä saatava raha ei kata lisääntyneitä ruokintakuluja.
Vesa ja Paula Kurikka-Ojan emakkoja sulassa sovussa päikkäreillä.
Snellmanin teurastamo vastaa
Tomas Gäddnäs Snellmanilta vastaa tekstiviestillä junasta:
”Olemme saaneet uusia kasvatuspaikkoja ja lisää on tulossa. Valitettavasti vielä liian hitaasti. Tyhjillään olleet sikalat vaativat remontin ennen kuin voi ottaa käyttöön, ja uusilla tuottajilla on irtisanomisaika. Pahimmat vaiheet alkavat kuitenkin olla ohi kuunvaihteessa, mutta vielä elokuussa tyhjennetään osa lihasikaosastoista etuajassa.
Tänä vuonna on ollut aiempaa enemmän lopettajia, sekä kannattavuus- että terveyssyistä. Lisäksi porsastuotos on parantunut.”
Toimittajalta
Sikaketju ei toimi aina niin kuin pitäisi
Porsastuottaja tuottaa porsaita lihasikalaan. Lihasikala kasvattaa vähän yli 30-kiloiset porsaat noin 90-100 kilon teuraspainoon. Elopaino on silloin noin 115-125 kiloa.
Tuotannonohjaus on tarkkaa hommaa. Porsasruuhka on katastrofaalinen tilanne johon on monta syytä.
Muutamassa vuodessa emakon vuosittainen porsastuotos on noussut 25 myydystä porsaasta yli 30 porsaaseen. Syynä on tuotannon lisääntynyt ammattimaisuus ja elinkeinon tuotanto-olosuhteiden paraneminen. Myös genetikka, rehu ja muut hyvnvointitekijät ovat menneet eteenpäin.
Teurastamolta vaaditaan tarkkaa osaamista ja tulevaisuuden suunnittelua jotta sikaketju toimisi. Jos teurastamon ohjaus ei toimi, miehet väläyttävät ajatusta että pitääkö farmareiden itse koettaa ottaa ohjia käsiinsä.
Broileripuoli on paljon helpompaa: Rikotaan munia, jos untuvikkoja meinaa syntyä yli markkinatarpeen.
Porsaita ei voi tappaa.
Nyt on vaarana että niin käy.
Ei kommentteja