Islantilaisella Erpstadirin lypsykarjatila ei tyytynyt pelkän raakamaidon tuottamiseen. Tilan emännän Elínborg Guðmundsdóttirin mukaan kiintiömaidosta maksetaan kohtuullisen mukavaa reilun sadan kruunun litrahintaa ( 65 senttiä). Mutta kiintiön ylittävästä maidosta saa alle puolet tästä. Kiintiöitä on jonkun verran myynnissä, mutta rahoitusta niiden ostoon ei saa. Kassavirralla kiintiöiden ostaminen ei ole Elingborgin mukaan kovin järkevää, sillä rahaa tarvitaan kipeämmin tilan pyörittämiseen.
Elínborg Guðmundsdóttirin emännöimä tila siirtyi vuonna 2007 robottilypsyyn uuden navetan valmistumisen myötä.
Omaa jalostusta
Etenkin kiintiön yli menevästä maidosta maksettava huono, noin 45 kruunun ( 29 snt ) litrahinta pani miettimään vaihtoehtoja. Juusto, jäätelö ja islantilainen perinneherkku Skyr tuntuivat olevan sen verran kysyttyjä, että jalostustilat navetan yhteyteen kannatti investoida.
Skyr on meikäläisen jugurtin ja rahkan välimaastossa oleva hapanmaitotuote. Se on etenkin kuntoilijoiden suosiossa alhaisen rasvapitoisuutensa ja korkean valkuaispitoisuuden ansiosta.
Tilalla on lypsyssä viitisenkymmentä islanninlehmää, joiden lypsy on uskottu robotille. Tilalla on myös mukavan kokoinen kahvila navetan yhteydessä.
Kahvin ja skyrin särvinnän ohessa isoista ikkunoista voi seurailla niin robotin lypsytyötä kuin juustojen valmistustakin. Tilan omien tuotteiden lisäksi tarjolla on runsaasti paikallisten käsityöläisten tekemiä tuotteita.
Robottilypsyä voi seurailla baarin puolelta islantilaisherkkujen nauttimisen lomassa.
Lypsykarjatila -open farm
Erpstadirin tila tila on mukana Islannin ”Open Farm” -järjestelmässä, missä koululuokat tai oikeastaan kuka tahansa voi käydä lyhyellä varoitusajalla katsomassa modernia maataloutta.
Näin ihmisten kosketuspinta maatalouteen pysyy hyvänä eivätkä islantilaiset kaupunkilaisetkaan pääse vieraantumaan maataloudesta. Kolmisen vuotta pyörinyt Islannin tuottajajärjestön kehittämä systeemi on otettu ilolla ja kiitoksella vastaan niin kaupunkilaisten kuin viljelijöidenkin keskuudessa.
Nurmia täydennyskylvetään 6 – 7 vuotta ennen uusintaa. Aiemmin uusintaväli oli kymmenkunta vuotta, mutta lyhyempi uusintaväli on osoittautunut taloudellisemmaksi. Starttilannoitus keväällä tehdään väkilannoitteilla, mutta toinen sato saa kasvuvoimansa pintaan levitetystä lietteestä.
Islantilaiset olosuhteet ruuan tuotannolle ovat lähellä Suomen Lappia.
Ylivoimainen robottilypsy
Tila siirtyi vuonna 2007 robottilypsyyn uuden navetan valmistumisen myötä. Emäntä kuvaa investointia parhaaksi, mitä tilalla on koskaan tehty. Keskituotos nousi varsin ripeästi reilun neljänneksen ja eläinlääkärikulut tipahtivat alle puoleen aikaisemmasta.
Karjan rehustus perustuu timoteihin ja raiheinään. Ohraakin viljellään jonkin verran. Nurmisatoja saadaan kaksi kesän mittaan. Ensimmäinen nurmisato pyritään paalaamaan kuivana paaliin ja toinen sato tehdään biologisella säilöntäaineella aumaan. Aiemmin käytössä olleet muoviin käärityt paalit ovat jäämässä pois, sillä ne tulevat isännän mukaan liian kalliiksi.
Ei kommentteja