Arvoisa Tasavallan Presidentin puoliso, rouva Jenni Haukio.
Meillä maaseudun ihmisillä ja Teillä on yhteinen päämäärä, eläinten hyvinvointi. Jotta tuotantoeläimet voisivat entistä paremmin, on yhteinen vuorovaikutus ja keskustelu tärkeää. Olette osallistuneet keskusteluun kiitettävän aktiivisesti. Eläinsuojelu on tärkeää.
Seuran kolumnissanne käsittelitte possujen ja lypsylehmien kytkemistä häkkiin ja parteen.
Haluaisin valaista ja syventää syitä, miksi emakko kytketään porsimisen ajaksi ja sen jälkeen kolmeksi viikoksi häkkiin.
Miksi sika on häkissä?
Kun emakko kytketään porsimisen ajaksi häkkiin, ajatellaan porsaiden parasta. Jos emakko porsii vapaasti, ajatellaan emakon parasta.
Minulla on vapaasta ja häkkiporsituksesta vuosien ajalta kokemusta.
Kun aikoinaan porsitin karsinassa, jossa emakko oli vapaana, porsaita ruhjoontui terävien sorkkien alla. Porsaskuolleisuus oli korkea.
200 kiloinen emakko on liikkeissään ketterä, mutta kaksikiloiset porsaat jäivät usein emänsä alle.
Porsaat voivat paljon paremmin, kun emo oli häkissä. Emakko asui porsimisen jälkeen suurimman osan tiineysajastaan vapaasti pihatossa pahnoilla käyskennellen.
Kun eläimet siirretään parresta pihattoon, ovat nykyaikaiset tehotuotannon olosuhteet makoisat. Vanhoissa karsinaratkaisuissa ei aina kyetä samaan.
Nykyaikaiset emakkojen posrimiskarsinat ovat olosuhteiltaan upeat. Muovipäällystetyt ritilät, porsaspesät ja lämmitettävät lattiat ovat pienille eläimille luksusta. Porsaille on oikean lämpötilan helppo sääntely elintärkeää.
Hyvät karsinan lattiamateriaalit tuovat puhdasta viihtyvyyttä.
Eläimiä on helppo hoitaa ja karsina eläimineen pysyy puhtaana. Porsaat voidaan lukita lääkitystä tai muita hoitotoimenpiteitä varten porsaspesään, jolloin emakko ei häiriinny. Ne voidaan lukita sinne turvaan muulloinkin.
Porsaat ovat emänsä alla noin kuukauden. Sen jälkeen porsaat vieroitetaan omaan erikoisvarusteltuun välikasvatusosastoon ja emakko siirretään pois seuraavaa tiineyttämistä varten
Jos emakko pidetään tiineyttämisen jälkeen kolme viikkoa parressa, munasolut säilyvät ja alkutiineys onnistuu paremmin, kuin kinastelulla hierarkiaa hakevassa laumassa. Sika on laumaeläienä luonnon olosuhteissa säälimätön heikkoja kohtaan. Tiineytyksen jälkeen emakot siirretään normaalisti pihattoon, jossa ne saavat olla vapaana kolmisen kuukautta jokaisen porsimisen jälkeen, puolet vuodesta.
Parsinavetta edellyttää jaloittelua
Usein kuulee parjattavan tehotuotantoa. Tehotuotanto tarkoittaa usein nykyaikaisia olosuhteita ja entistä parempaa eläinten hoitoa. Uudet lypsykarjan tuotantotilat ovat useimmiten pihattoja, joissa ne saavat liikkua vapaasti. Siirtymä parsista tulee luonnollisen poistuman
kautta. Mielestäni siihen ei tarvita pelottavaa lakiapakkoa. Parsinavetat ovat nimenomaan vanhempia poistuvia pieniä lypsykarjatiloja.
Toisaalta parsinavetassa eläimillä pitää olla vuosittain 60 päivän jaloittelumahdollisuus ulkona. Lehmää ei siis saa pitää kiinni parressa koko vuotta, kuten kirjoititte. Haastattelin muutamia lypsykarjatilallisia tätä artikkelia varten. He eivät pitäneet partta huonona ratkaisuna eläimen kannalta, koska eläimet pääsevät liikkumaan ja kääntymään. Tehokkaan maidontuotannnon kannalta parret tulevat joka tapauksessa vähenemään aja loppumaan.
Suomalainen sika voi hyvin. Tautitilanne on Suomessa ehkä maailman paras. Suomi on maa, jossa ei esiinny muualla maailmalla niin tavallista porsasyskää eikä salmonellaa. Lääkintä on minimaalista verrattuna esimerkiksi Tanskaan, jossa porsaat saavat antibiootteja jatkuvasti juomaveden mukana.
Porsas usein nukahtaa hoitajan syliin hoitotoimenpiteen aikana. Taitavalla eläintenkäsittelyllä on suuri merkitys. Tavallisin tapa kivunlievitykseen, on antaa injektio niskaan.
Kastrointi – kivunlievitys on käytäntö
Mainitsitte porsaiden kastroinnin kivunlievityksestä. Kastrointi tehdään kuluttajan vaatimuksesta. Kivunlievitys kastroinnin yhteydessä on ollut pakollista jo pari vuotta, vaikka sitä ei ole lakiin kirjattukaan. Teurastamot vaativat kivunlievitystä, mikä on nykyään käytäntö jokaisella porsatuotantotilalla.
Suomessa teurastamot ovat tärkeässä omavalvontaroolissa. Teurastamojen toiminta on kuluttajalähtöistä ja läpinäkyvää. Valvontajärjestelmä toimii niin hyvin, että poikkeavat teurasraportit aiheuttavat heti ylimääräistä seurantaa ja toimenpiteitä tilalla. Tuotantoeläinten hyvinvointiin on helpompi vaikuttaa, kuin lemmikkieläinten hyvinvointiin. Tuotantoeläinten hyvinvointi on kontrolloitua.
Samoin parsinavettojen kieltäminen toisi pienien lypsykarjatilojen ennenaikaisen lopetuspakon.
Enolaisten Voitto ja Rauni Pölösen Lola on 17 vuotias pirtsakka pienikokoinen lehmä. Lukuisten vasikkojen lisäksi se on tuottanut yli 150 tonnia maitoa, mikä on koko maan laajuisesti merkittävä määrä. Parressa on eläintä hoidettu hyvin, muuten se ei olisi lähellä ajokortti-ikää. Pölösten lehmien tuotokset ovat korkeat ja lehmät elävät pitkään. Pölösten lehmät hoidetaan rakkaudella.
Kaksisuuntainen keskustelu ja luottamus
Olen kiitollinen keskustelun avauksestanne. Avointa vilpitöntä kaksisuuntaista keskustelua me tarvitsemme, enemmän kuin syyttelevää sormea.
Tuotantoeläinten ero lemmikkieläimiin on selvä. Meillä syötiin ennen omaa sianlihaa, mutta lemmikkilampaat annettiin eloon toiselle tilalle.
Edelleen on hyvä muistaa, että tuotantoeläimen tärkein hyvinvointitekijä on sen hoitaja. Hoitaja tekee joka päivä töitä eläinten hyvinvoinnin eteen. Vain hyvinvoiva eläin tuottaa taloudellisesti. Suomalaisen maatalouden murroksessa on hyvä, että eläinten hyvinvointia ajatellaan. Ihmisten ja eläinten hoitajien hyvinvoinnin edistäminen on jäänyt vähän vähemmälle.
Laki ja käytäntö ovat eri asioita. Eläinsuojelulain uudostuksella tarkoitetaan varmaankin hyvää, mutta toimenpiteet, mitä sillä ajetaan takaa, ovat jo suurelta osin jo käytäntö. Porkkana on parempi sääntelijä kuin keppi. Kepin liikakäyttö ahdistaa, koska se osoittaa luottamuksen puutetta.
Luottamus on se asia mitä suomalainen maatalousyrittäjä hyvän eläintenhoidon ylläpitämiseen nyt eniten tarvitsee.
Kunnioittavasti
Hannu Koivisto/www.MaaseutuMedia.fi
12.8.2014
3 Kommenttia
Hieno juttu! Olisi hyvä jos sieltä ylemmältä taholta jalkauduttaisiin katsomaan maalaiselämää läheltä, viikoloppu lypsytilalla jossa on parsinavetta, voi olla kovinkin avartava kokemus. Lypsy sujuu tehokkaasti, lehmät eivät odottele kauaa vuoroaan, maito lypsetään säännöllisesti, lehmät ovat parsissa myös työntekijöiden turvallisuuden takia, vapaana olevaa lehmää on vanhamallisessa lypsytekniikassa, missä laitetaan itse lypsimet lehmälle, mahdoton toteuttaa, koska lehmä ei pysy paikallaan jos sitä käsketään. Liikkuminen taas pudottaa lypsimet, jotka voivat likaantua. Älkää hyvät ihmiset enää enempää hankaloittako maanviljelijöiden arkea! Toiset heistä ovat lähellä eläkeikää ja investoinnit tulevat sukupolvenvaihdoksen aikoihin ajankohtaiseksi. Antakaa sitten se raha niille eläintiloille, joilla investointeihin ei varaa ole! Jos olette valmiita vaatimaan, pitäisi olla valmis mahdollistamaan muutos! Maanviljelijöiltä on vuosia vaadittu ja vaadittu, investointi toisensa perään, mutta kuka tarjoaisi apua toteuttaa ne ja mahdollistaa suomalainen tuotanto? Uusi pihatto maksaa kymmeniä tuhansia euroja, kun ei niitä oman metsän puista rakenneta. Suomessa on paljon hyväkuntoisia vanhoja navettoja, joihin olisi helposti saatavissa eläimiä, mutta kaikenlaiset EU säädökset, eläinsuojeluasetukset ja määräykset, tilakorkeudet yms estävät niiden käytön. Maaseuduilla on siis paljon rakennuksia jotka eivät tuota mitään koska eivät nykyisin kelpaa mihinkään! Eläimet asuvat varmaan kohta kodeissa sisällä. Eläinten hyvinvointi on tärkeä asia, mutta ei maalaiselämää ja arkea voi ymmärtää kirjoituspöydän takaa keskeltä kaupunkia, jos ei mene maalle tekemään niitä asioita ja näkemään mitä se käytännössä on, millaisten ongelmien parissa maanviljelijät kamppailevat! Menkää sinne ottamaan selvää ja keräämään tietoa ja sitten sen perusteelta tehdään muutoksia, uusia lakeja yms. ei niitä tehdä ”kun musta tuntuu et se porsas ei voi hyvin” -pohjalta!
Joo, hyvä juttu!
Kiitos ,Hannu, asiallisesta ja tuotanto-oloja selventävästä tekstistä.
(Pari krijoitus/lauserakenne -tsekkausta voisi tehdä – kun nyt kerran rva pressalle kirjoitetaan … anteeksi pedanttisuuteni.)
Marjo mainitsi päättäjien tilakäynnit, joita varmaan tehdäänkin. Mutta millaisia ne mahtavat olla? Epäilen vahvasti, että ovatko vain kahvitauon ja ruokatauon välillä tehtyjä poikkeamisia eliittitiloille.
Itse olen agrologiopiskelija (aikuisiällä) ja takana on hieman harjoittelua. Ajattelen, että jos jonkinlaisen realistisen näkemyksen aikoo saada tuotanto-oloista, pitäisi siellä eläinten parissa tehdä töitä vähintäänkin viikko tai pari ammattilaisen seurassa. Voisi tulla ihan oikea oivallus, millaista on toteuttaa lainsäätäjien tavoitteita/velvoitteita ja toisaalta yrittää pärjätä vaihtelevien tilanteiden keskellä. Niin kuin ruokinnassa, puhtaanapidossa, terveystarkkailussa, synnytyksissä, kuolemissa, lypsyssä, näytteidenotossa, vasikkahoidossa, laitteiden kunnossapidossa, raportoinnissa, osto- ja myyntikanavissa, rehutilauksissa, ja … Joo, jatkakaa listaa, ammattilaiset! Tehtäviä ja velvoitteita on tarpeeksi.
Tuotantoeläinpuolen ammattilaiset ansaitsevat kiitoksemme. Ja päättäjien on oikeasti tehtävä ratkaisut, joilla alasta saadaan kannattava ja tilalliset jaksamaan työssään. Ennenkuin ruuantuotanto loppuu!
Kirjoitit 12,8,2014 pres. rva Jenny Haukiolle avoimen kirjeen jossa käsittelit hyvin asiantuntevasti kotieläin tuotannon olosuhteita käytännön karjanhoitajan kannalta, (porsastuotanto, parsinavetat). Olen mielenkiinnolla seurannut millaisen vastauksen tähän kirjeeseen saat.
Vastaus taisi tulla viime itsenäisyyspäivänä, linnan juhlien kunnia vieraina näytti oleva lukuisa joukko järjestöjä joiden takaa löytyy sikala, turkistarha, kanala ym.ym. iskuja, (Animalia,OE,GB, Luontoliitto ym.ym). Tulipahan korkeimman johdon kanta selväksi.