Bioenergia on Suomelle valtavan iso kohtalon asia. Siinä on vastakkain metsäteollisuus ja suomalaiset pienet bioenergiatoimijat.
MaaseutuMedia on vapaasti ja riippumattomasti toimitettu julkaisu, jonka toimitukselliseen sisältöön ei voi vaikuttaa.
Tätä juttua haasteltaessa heräsi kysymys, käyttääkö iso metsäteollisuus voimaansa ja valtaansa väärin. Aihe on arka, monet haastateltavat ovat hiljaa kuin Pohjois-Koreassa.
Alla kaksi erilaista näkemystä bioenergian sähköntuotantotuesta puolueettomasti kirjoitettuna, haastatteluihin perustuen, puoleettomasti tiedottaen.
Kestävä biotalous, kaksi näkemystä
Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo painottaa, että teollisuus haluaa kestävää biotaloutta Suomeen. ”Metsäteollisuudesta on tehty lurjus heikoin perustein” sanoo Salo.
Salon mukaan järeän puun polttaminen saa kilpailua vääristävää tukea, jota kuiduttava teollisuus ei saa. ”Kuka haluaa vaarantaa jalostavan teollisuuden investoinnit Suomeen?”
Metsäomistajien liiton johtaja Marko Mäki-Hakola näkee, että Metsäteollisuus ei näe metsää puilta, eikä hoksaa edes omaa etuaan.
Valtioneuvosto on käsitellyt kaksi päivää sitten bioenergian sähköntuotannon tuen kompromissina. Tuessa ei ole kuitenkaan rajoitteita. Miksi olisi, Äänekosken tehdas tarvitsee puuta vasta kolmen vuoden päästä, 2017?
Kantoja ei ole kaluttu loppuun?
”Kaikki jakeet pitää hyödyntää fiksusti”, jatkaa Tomi Salo.
”Olemme nostaneet keskusteluun mallin, jossa runkopuun tukikelpoisuuden rajauskriteerinä on korjuukohteen jäävän puuston keskiläpimitta alle 16 cm.”
”Kukaan ei ole esittänyt tuen rajaamista vain hakkuutähteisiin ja kantoihin. Metsähakkeen käyttöä voidaan lisätä merkittävästi nykyisestä”.
”Joka vuosi hakataan alle kestävän käytön. Kuka enää uskaltaa laskea puun varaan?” sanoo Mäki-Hakola.
Salo ihmettelee, millä biotalouden koko kasvu varmistetaan. ”Nyt ratsastetaan virheellisin johtopäätöksin”, Salo sanoo.
Metsäjohtaja puhuu jalostavan teollisuuden raaka-ainetarpeesta ja resurssitehokkuudesta.
Kantoja kerätään Suomessa Metlan laskelmien mukaan 1,2 miljoonaa kuutiota vuodessa.
Faktaa ja mielikuvaa kahdesta näkökulmasta
Salo haluaa, että Metlan laskelmia otetaan tueksi, eikä ratsasteta mielikuvilla. Tässä Mäki-Hakola on samaa mieltä.
Salo pitää päätösehdotusta joka jakautuu kahteen osaan viisaana.”Vuoden 2016 jälkeinen toinen vaihe otetaan tarkasteluun ensi vuoden tammikuussa tehtävän päätöksen jälkeen”.
Hän pitää hyvänä myös sitä, että eri näkemyksiä tarkastellaan ja kuullaan rauhassa. ”Kukaan ei kritisoi etenemismallia”, jatkaa Salo.
Äänekosken investointipäätös tehdään 2016. Tehdas lähtee käyntiin 2017.
Marko Mäki-Hakola kertoo, että Metsäteollisuuden ajatuksissa ei ole logiikkaa, eikä järkeä.
”Kantojen nostamisesta ollaan luopumassa, koska se on kannattamatonta”, kuittaa Mäki-Hakola. ”Metlan laskelmien mukaan oksia, kantoja ja latvuksia saadaan hädin tuskin sen verran kasaan, mitä Pietarsaaren voimalaitos käyttää”.
”TEM on itse julkistanut laskelmia, joiden mukaan metsiin jää valtava liki 40 miljoonan kuution puureservi joka vuosi. Puuta piisaa”, Mäki-Hakola kertoo. ”Eilisen uutisen mukaan UPM sulkee kaksi tehdasta.”
Lue TEM:in laskelma tästä, sivu 30
Kuitupuun hinnan nosto?
”Kuitupuun hinnan korottaminen sammuttaisi Suomesta valoja kun raaka-aineen hinta heikentää kilpailukykyä”, maalailee Salo. Hän pitää puun polttoa uhkana teollisuuden investoinneille.
Marko Mäki-Hakola sanoo, että metsäteollisuus tienaa kuitupuumotilla enemmän ( yli 20 euroa), mitä puun myyjä saa bruttona ( alle 20 euroa). ”Markkinoilla on paljon enemmän tarjontaa, kuin on kysyntää.”
Salo näkee kuitupuun hinnan noston kestämättömänä: ”Millä kriteerillä runkopuun tukea pitäisi nostaa? Kysyntä ja tarjonta on tasapainossa. Metsäteollisuus tarvitsee 10 miljoona lisäkuutiota vuosittain.”
Kuitupuun hinta luisuu Mäki-Hakolan mukaan perusteetta alamäkeen. ”Puuta olisi jo nyt 40 miljoonaa kuutiota vuodessa ylimääräistä.”
Jos tukea rajataan, bioenergiaväki on sitä mieltä, että byrokratia muuttuu hallitsemattomaksi, kun kaikki jakeet pidetään erillään kannolta pannuun. Metsäteollisuus on sitä mieltä, että byrokratia ei lisäänny — jakeita joudutaan pitämään nytkin erillään.
Bioenergiatuki kaikkien etu?
Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja nostaa esiin mielenkiintoisen kysymyksen: ”Onko metsähake oikeasti syrjäyttämässä kivihiilen käyttöä”?
”No ei varmasti ole, jos toteutetaan Metsäteollisuuden mallia” sanoo Mäki-Hakola. ”Jos se tehdään viisaasti, niin korvaa”.
Mäki-Hakola sanoo, että yksi koneketjut tuottaa 10 000 kuutiota metsäenergiaa vuodessa. ”Yhden koneketjun verovaikutukset ovat 160 000 euroa vuositasolla”.
”Metsäteollisuus haluaa vain varmuuskertoimia oman raaka-aineen saantiin. Se ei ymmärrä edes omaa etuaan”, sanoo Mäki-Hakola. ”Malli vaarantaa tulevan Kemera-järjestelmän. Hakkeeseen tehtävät rajaukset vaikeuttavat tulevaisuuden puuhuoltoa, koska energiahakkuut siirtyvät enemmän järeämpiin kohteisiin ja metsänhoitotöitä uhkaa jäädä tekemättä. Riukupuut ovat kalliita korjata”, Mäki-Hakola lataa.
Yleinen arvio on, että maanlaajuisesti bioenergian sähköntuotannon tuessa on 1 700 työpaikkaa, ja koko puualan hengissä pysyminen.
Näkeekö Metsäteollisuus ry asiassa aiheettomia mörköjä? Ainakin haasteltujen alan pientoimijoiden silmissä Metsäteollisuus koetaan pelkästään omaa etua tavoittelevana lurjuksena.
Tätä ei taas Tomi Salo purematta niele.
Ei kommentteja