Eläinlääkäri Stella Attia kommentoi Facebookissa: voi UniCafe! Kuinka hukassa Helsingin yliopiston ruokala kommenteillaan on.
Hesburgerin Heikki Salmela totesi Turkulaiselle: Lehmille voisi syöttää rehun sijasta nurmea ja säilörehua. Viljelijät saisivat palkkion siitä, että viljelevät lehmien syötäväksi nurmea, mikä vähentää päästöjä. He saisivat korvausta ilman putsaamisesta. Pitää ajatella, miten asiat hoituvat luonnostaan. Nyt on ohitettu luonnon tapa toimia, Hese lataa.
Julkaisemme eläinlääkäri Stella Attian päivityksen alla, minkä myös Hesburgerimiehen, Heikki Salmelan kannattaa lukea
Voi UniCafe kuinka hukassa teidän ja varmasti monen muunkin kaupunkilaisen tiedot on todellisuudesta ja kotimaisesta naudan ruokinnasta. Ajattelin hiukan selittää nyt mitä suomalainen nauta syö. Tässä esimerkissä on yhden asiakastilani lehmien ruokinta.
Tilalla tuotetaan maitoa ja sen ”sivussa” tulee liha monen teistäkin pöytään. Esitietoina tilalla on parisataa lehmää jotka saavat liikkua vapaasti pihatossa, käydä lypsyllä omaan tahtiin robotissa ja nukkuvat vesipedeillä silloin kun haluavat nukkua tai märehtiä ja levätä (yli puolet vuorokaudesta lehmä makaa).
Navetassa on kolme metriä seinät auki verhoilla jos säät antavat myöden, eli vasta kun lämpö tippuu navetassa alle +5 asteeseen, niin verhot alkavat sulkeutua automaattisesti. Ilma on todella raikas.
UniCafe ja muut joilla tämä tieto on hukassa:
Nurmi= perusrehu, säilörehu, heinä, aiv-rehu, rehupaali, aumarehu, siilorehu…. = kotimaisen naudan ruokinnan kulmakivi
Lehmien rehuseos, kuin seisova pöytä
Lehmien ape eli rehuseos joka jaetaan vapaasti syötäväksi pöytään (ikään kuin olisitte Karibian risteilyllä missä on 24/7 katettuna seisova pöytä josta voi ottaa omaan tahtiin evästä koko vuorokauden) koostuu seuraavista komponenteista.
Ensimmäisen sadon nurmirehua,joka on säilötty talven yli siiloihin (talvellahan laitumelta lehmä ei nurmirehua Suomessa saa eli se on pakko säilöä) 2550kg, toisen sadon nurmirehua joka myös on säilötty siiloihin 2550kg (nämä eri sadot eivät ole identtisiä ravintoarvoiltaan ja siksi niistä koostetaan sekoitus, että lehmä saisi kaiken tarvitsemansa), rypsipuristetta = valkuaispitoinen jäte joka jää kun teille kuluttajille puristetaan rypsiöljyä ja jota ihmiset eivät käytä ravinnoksi 270kg, rehuviljaseosta (joka siis on viljaa joka ei käy leipäviljaksi tai mallasohraksi koostumukseltaan esim. Liikaa valkuaista mallasohraksi tai liian kevyttä leipäviljaksi) 600kg ja kivennäiset ym vitamiinit ja seleeni mitkä tarvitsee lisätä naudan hyvinvoinnin takia 50kg.
Siinä on tämän tilan ruokinta. Robotilta lehmä saa herkkuna tiivistettyä nappulaa. Siinä on viljaa ja rypsiä ja esim melassia ja propyleenia mauksi. Soijaa ja gmo tuotteita ei saa käyttää.
Tyypillinen lypsykarjan ruokinta on nurmea
Tämä tila on tyypillinen tila ruokinnan suhteen Suomessa. Jos on saatavilla mäskiä (alkoholiteollisuuden sivutuote), perunarehua (teollisuuden sivutuote) tai tuoreleikettä (sokeriteollisuuden sivutuote) niin nämä kaikki käytetään lehmille rehuksi. Nämä ovat kausituotteita ja riippuvat tilan sijainnista onko näitä saatavilla.
Jos nyt luitte tätä tekstiä niin pitääkö UniCafen 4% lehmien ravinnosta nurmirehusta paikkaansa? Saati että syökö suomalainen lehmä juuri mitään ihmisille kelpaavaa ruokaa?
Näin nautoja hoitavana eläinlääkärinä voin sanoa että jokainen lehmä joka söisi 96% viljaa ja/tai valkuaisrehua (oli viljan ja valkuaisen keskinäinen suhde mikä tahansa) ravinnontarpeestaan, olisi minun potilaana joko hapanpötsin tai emäspötsin takia alle 2vrk ruokinnan alkamisesta. Näistä väärin ruokituista vähintään 95% kuolisi vaikka tekisin mitä.
Lehmän nurmidieetti
Lehmä on siis äärimmäisen tehokas käyttämään ravinnokseen sellaista mitä ihminen ei voi käyttää. Se muuttaa sen maidoksi, joka on pitänyt esi-isämme hengissä. 1866-1868 kuoli 8% Suomen väestöstä kun viljanviljely epäonnistui koko Euroopassa. Silloin huomattiin että ne, joilla oli lehmä tai pari, selvisivät maidon ja voin avulla. Lehmä nimittäin pärjäsi ja tuotti nurmirehuvaltaisella dieetillä erinomaisen hyvin ja joka päivä saatiin ravintoa ihmisille.
Unicafe hukassa, mutta myös asian ytimessä
Miksi juuri nurmi ja etenkin sen merkitys Suomessa naudan ruokinnan kulmakivenä on niin iso juttu? Tässä Unicafe on asian ytimessä. Nurmi on pelloilla jatkuvapeitteinen kasvi. Sitä ei uusita vuosittain vaan se estää maan eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista.
Nautatiloilla kaikki fosfori peltoon palautetaan karjanlannasta, typpeä ja kalia lisätään keinolannoitteena ettei fosforin määrä nouse liian suureksi.
Isossa osassa Suomea ja iso osa pelloista ei tuottaisi ihmisten ravinnoksi kelpaavaa ruokaa, ainakaan joka vuosi, saati tehokkaasti. Lisäksi vilja ja juurikaskasvit ovat kasveja jotka eivät ole jatkuvapeitteisiä eli talven pelto on tyhjänä ja ravinteita huuhtoutuu pois.
Tuntuu jotenkin aika käsittämättömältä syyllistää kotimaisen lihan ja maidon tuottaminen ja kuluttaminen kun samaan aikaan Redin viereen Helsingissä rakennetaan Tripla ja kivihiiltä heitetään pesään että ei palelluta talvella?
Eiköhän noidenkin ilmastovaikutukset ole aika paljon suuremmat kuin opiskelijoiden syömän kotimaisen naudanlihan?
Sitäpaitsi lasten, nuorten, opiskelijoiden ja vanhusten aivot tarvitsevat valtavasti hyvälaatuista ravintoa ja rasvaa.
5 Kommenttia
Selkeä kirjoitus, toivottavasti yliopisto-oppilaat ja opettajat lukevat tämän. Olisiko Suomen omavaraisuus, ruoka ja energia oltava yksi aine yliopistoissa?
Hyvä ja selkeä kirjoitus. Stella on pureutunut asian ytimeen. Eikä pelkästään yliopistossa, vaan myös koko peruskoulussa. Ennen oli aineena kansalaistaito. Näitä asioita olisi opetettava pienestä pitäen.
Helsingin yliopiston pitäisi perehtyä myös tähän herraan, onhan hänkin Helsingin yliopiston kasvattajia. (lainaus Wikipediasta) . Artturi Ilmari Virtanen (15. tammikuuta 1895 Helsinki – 11. marraskuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen kemisti, professori ja Suomen Akatemian ensimmäinen esimies. Hänen tunnetuin keksintönsä on AIV-rehu, jonka ansiosta hänet palkittiin vuonna 1945 Nobelin kemianpalkinnolla.
Virtanen työskenteli pitkään Valion laboratoriossa. AIV-suolan ja -rehun keksimisen jälkeen hän sai 1929 oman Biokemiallisen tutkimuslaitoksen, jota hän piti käytännössä koko uransa ajan tärkeimpänä työpaikkanaan, vaikka hän toimi pitkään myös Helsingin yliopiston professorina. Virtanen kehitti AIV-suolan ja -rehun lisäksi monia meijeritoimintaan liittyviä keksintöjä ja tutki muun muassa kansanterveyttä.
Nobel-palkinnon jälkeen Virtanen suuntasi enemmän tiedepolitiikkaan, ja hän toimi 1948–1964 Suomen Akatemian esimiehenä. Hänen johdollaan Akatemia esitti 1950-luvun alkupuoliskolla useiden tieteellisten toimikuntien perustamista.
Nuo lehmän ruokinnan komponentit ei mee nyt eläinlääkärillä oikein määrällisesti. Periaatteessa. Tuo noin 5000 kg kuulostaa ihanalta kun verrataan valkuaisrehuihin (noin 1000 kg). Säilörehussa on noin 70% vettä ja valkuaisrehussa 1-5 %.
Vähenisikö päästöt myös sillä, jos Hesburger tuottaisi muun muassa kanafileensä Suomessa Belgian sijaan?