Jos kotieläintilallista epäillään eläinsuojelurikoksesta tai eläinsuojelurikkomuksesta ja hän joutuu oikeusprosessiin, hänen mahdollisuutensa voittaa on häviävän pieni, koska eläinlääkärin valta on oikeudessa ylittämätön.
”Vaikka kotieläintilallisella olisi liuta vakuuttavia todistajia, käytäntö on osoittanut, että eläinlääkärin todistusta ei voi kumota kuin ainoastaan toinen, mieluiten ylempiarvoinen eläinlääkäri, kuten läänineläinlääkäri”, sanoo eräs jo eläköitynyt korkea-arvoinen ministeriön tuomari.
Olemme kertoneet parkanolaisen pikkutilan ongelmista aiemmissa artikkeleissa valvontaeläinlääkäri Anne Sillanpään kanssa.
Toimittaja oli todistajana oikeudenkäynnissä, josta tässä yhteenveto.
(Artikkelin pääkuvassa eläinlääkäri Anne Sillanpää poistumassa käräjäoikeudesta.)
Piina on jatkunut kolme vuotta.
Oikeuden päätös
Tarina alkoi 2014 karjankasvattajan mukaan tilalle kiusantekomielessä tehdystä eläinsuojeluilmoituksesta ja jatkui edelleen. Joku oli ilmoittanut valheellisesti tilalla olleen kolmijalkaisen naudan. Kaikki eläimet kävelivät kuitenkin neljällä jalalla.
21.5.2015 eläinlääkäri uhkasi käräjillä valvontakäynnin päätteeksi. Seuraava käynti noin kuukauden kuluttua poliisien kanssa aiheutti tilalla hysteerisen konfliktin.
Oikeusprosessi laitettiin vireille 7.12.2016.
Kunnaneläinlääkäri Anne Sillanpään lausunnon pohjalta tilallinen sai haasteen eläinsuojelurikoksesta käräjille tammikuussa.Puolustuksen asiamies OTM Timo Äijö, lakiasiainpalvelu Äijö Oy:stä. oli laatinut yli 200-sivuisen vastineen. Ilmeisesti puolustuksen laaja aineisto yllätti, tapaus ei ollutkaan läpihuutojuttu.
Oikeudenkäyntiä lykättiin toukokuulle, jonka jälkeen sitä siirrettiin elokuulle ja vielä kerran lokakuulle, jolloin Pirkanmaan käräjäoikeudessa 24.10.2017 (Asianumero R 16/7067) käytiin käräjät.
Pieni kotieläinyrittäjä syyte lieveni, mutta hänet tuomittiin lievästä eläinsuojelurikoksesta. Hovioikeudesta tuli puolustuksen harmiksi jatkokäsittelyn eväävä päätös. Tuomio on lainvoimainen.
Käräjäoikeudessa päätös perustuu yhden tuomarin näkemykseen. Hovissa tuomiota pohtii kolme tuomaria.
Koko syyte perustui pitkälti valvontaeläinlääkärin väitteeseen ja näkemykseen, että tilan eläimillä ei ollut riittävästi kuivikkeita. Hänen mukaansa pihatto oli kurainen ja turkkeihin oli muodostunut lantapanssareita. Väitettä, että tilan eläimillä olisi ollut lantapanssareita, ei puolustuksen mukaan tukenut mikään todiste eikä näyttö, ainoastaan mielipide. ”Eläimet olivat terveitä ja tuhdissa kunnossa”, Äijö sanoo.
Äijö neuvoo: ”Jos tilalla käy valvontaeläinlääkäri joka tulkitsee sateen kuraamat jalat lantapanssareiksi, tilatkaa oma eläinlääkäri heti samana päivänä paikalle. Eläinlääkärin sanaa ei kumoa kuin korkeintaan toinen eläinlääkäri.”
Äijö neuvoo:”Jos tilalla käy valvontaeläinlääkäri, pyytäkää oma eläinlääkäri heti samana päivänä paikalle, koska eläinlääkärin sanaa ei kumoa kuin korkeintaan toinen eläinlääkäri.”
Juristi kertoi tapauksesta jossa todistajaksi pyydetty eläinlääkäri sanoi, että ”minä en kollegoitani vastaan todista.” Kyllä siinä karjankasvattaja on heikoilla”, hän sanoo.
Tilan eläimillä on runsaasti laiduntilaa ja ulkotarhoja. Myös rakennuksessa on tilaa yli kaksinkertaisesti lain vaatimaa tasoa enemmän.
Oikeuden pöytäkirjaan kirjattua:
Syyte: eläinsuojelurikos
Kotieläintilallinen on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta eläinsuojelulain tai sen nojalla annetun säännöksen vastaisesti kohdellut omistamiaan 37 nautaeläintä tarpeetonta kärsimystä tai kipua aiheuttaen siten, että nautojen pitopaikka ei ole ollut säännösten mukainen, koska käytössä ei ole ollut kuivikkeita eikä naudoilla ole ollut kuivaa makuupaikkaa, vaan ne ovat olleet olosuhteissa, jossa ovat uponneet polvia myöden mutaan/lantaan ja naudoille on muodostunut runsaasti lantapanssaria.
Koulutilan lypsykarjaa Pohjanmaalla. Osalla eläimistä on lantaa karvoissa ja talvikarvaa lähdössä. Tuomiolauselmassa luki, että eläimet eivät menetä karvaansa.
Puolustuksen vastaus syytteeseen
Syytetty on kiistänyt syytteen. Hän ei ole menetellyt syytteessä kuvatulla tavalla, eikä hän ole aiheuttanut naudoille tarpeetonta kärsimystä tai kipua. Naudoilla on ollut aina riittävästi kuiviketta ja puhtaat makuupaikat. Naudat eivät ole uponneet polviaan myöden mutaan tai lantaan, eikä niille ole muodostunut lantapanssaria. Olosuhteet ovat syytteen tekoaikana olleet (ulkona) haastavat runsaiden vesisateiden vuoksi.
Tilan emolehmät olivat toisen eläinlääkärn mukaan hyväkuntoisia ja kuraisista jaloista ylöspäin puhtaita. Eläimillä on tuplaten tilaa vaatimuksiin nähden. Lisäksi niillä on jatkuva ulkoilumahdollisuus.
Syyksilukeminen ja selostus näytöstä
Käräjäoikeuden tuomio ja perusteluja:
Kotieläintilallinen on syyllistynyt syytteen teonkuvauksen mukaisella menettelyllä lievään eläinsuojelurikokseen.
Käräjäoikeus pitää Sillanpään kertomusta ja tarkastuskertomuksiinsa kirjattuja havaintoja luotettavina. Eläinlääkäri on tehnyt tarkastukset virkavastuulla eikä asiassa ole ilmennyt aihetta epäillä hänen ammattitaitoaan tai kertomuksensa luotettavuutta.
Myös syytetyn puolesta esitetyissä, toukokuussa 2015 otetuissa valokuvissa on nähtävissä likaa joissakin naudoissa.
Käräjäoikeus uskoi Sillanpään näkemystä, että osa naudoista on ollut hyvin likaisia ja niillä on ollut myös lantapanssaria.
Ensimmäisen tarkastukäynnin 22.5.2015 osalta syytetty on kertonut, että hän oli juuri ehtinyt tyhjentää pihaton kuivikkeista, kun eläinlääkäri oli tullut tekemään tarkastusta.
Naudat olivat olleet ilman kuivikkeita noin tunnin ajan.
Todistajan havainnot lehmistä poikkeavat eläinlääkärin samana päivinä tekemistä havainnoista. Käräjäoikeus katsoo, että eläinlääkärillä on ammattinsa puolesta kuitenkin paremmat edellytykset arvioida nautojen kuntoa ja olosuhteita ja päätyy sen vuoksi pitämään Sillanpään kertomusta luotettavampana selvityksenä.
Liejua ei voi kevään sateiden jälkeen välttää. Ovatko likaiset sorkat ja jalat huonoa eläintenhoitoa, rikosasia? Betonin päällä oleva kuivike on reuna-alueilta vettynyt, mutta kuivaa aluetta löytyy silmämääräisesti riittävästi.
Oikeudellinen arviointi
Oikeuden mukaan syytetty on ensimmäisen tarkastuskerran syyllistynyt samoihin laiminlyönteihin, annetuista määräyksistä huolimatta. Hänen menettelyään on pidettävä tahallisena tai ainakin törkeän huolimattomana.
Oikeus toteaa kuitenkin että syytetyn tekoa on pidettävä vähäisenä, mutta hän on syyllistynyt rikoslain 17 luvun 14a pykälässä säädetyllä tavalla lievään eläinsuojelurikokseen.
”Tekoa on kokonaisuutena pidettävä vähäisenä.”
Eläinlääkäri pakotti siirtämään eläimet sateen kyllästämälle laitumelle, vaikka syytetty kertomansa mukaan yritti selittää että märkä laidun pilaantuu nautojen alla käyttökelvottomaksi. Kolmen päivän kuluttua eläinten talloma laidun oli loppukesäksi pilalla. Yksi osa laidunalueesta ei ollut enää kelvollinen laidunnukseen. Eläinten jalat ovat sotkeentuneet peltovellissä. Eläimiä kura ei haittaa. Lantaa karvoista löytyi vähäisiä määriä, mutta lantapanssareita ei ole näkynyt yhdenkään naudan karvassa.
Puolustuksen selostus näytöstä
Puolustuksen mukaan eläimillä on ollut runsaasti kuivikkeita ja kuivat makuupaikat. Naudat pääsevät kulkemaan vapaasti sisälle ja ulos.
Tilalla on noin 40 nautaa, mutta tilat ja kuivikkeet riittäisivät jopa 80 naudalle. Pihaton keskellä on nautojen kulkureitti, jossa ei ole sen vuoksi kuiviketta.
Naudoissa näkynyt lika on ollut ulkona hetkellisesti tarttunutta lantaa ja turvetta.
Naudat eivät myöskään koskaan ole uponneet polviaan myöten kuraan.
Koko jaloittelutarha on myöhemmin muutettu betonipohjaiseksi.
Nautojen jaloittelutarha ei ollut kauttaltaan mutainen, koska maa oli ollut jäässä. Ruokintapaikan lähellä maa oli ollut sohjoinen, ja siinä oli ollut lantaa ja heinää.
Eläinlääkäri oli käyttäytynyt käynnillään hyökkäävästi, eikä hän ollut antanut eläinten pitäjälle ohjeita, vaikka tämä oli niitä pyytänyt. Oikeus kuitenkin katsoi että ohjeita ei oltu noudatettu.
Toisella tarkastukäynnillä 5.3.2015 eläinlääkärillä ei ollut löytänyt naudoista tai niiden olosuhteista huomautettavaa. Syytetty oli ihmetellyt sitä, että eläinlääkäri oli mennyt navettaan ilman suojavarusteita. Kolmannella tarkastuskäynnillä 21.5.2015 tilallinen ei ollut paikalla.
Rangaistusseuraamus 150 euroa ja tukimenetykset
Syytetty sai 25 päiväsakkoa, yhteensä 150 euroa. Tukimenetyksiä ei lueta Korkeimman Oikeuden ennakkopäätöksen mukaan rangaistukseksi.
Tuomion rangaistusseuraamukset ovat tilalle tukimenetyksien isot, vaikka kyse oli vähäisestä teosta.
Nämä vapaasti laiduntavat syytetyn naudat eivät ole janoisia, nälkäisiä, eikä rauhallisten eläinten kuntoakaan voi moittia.
Puolustuasianajajan kommentit
”Ongelmana vastaavissa jutuissa ei todellakaan ole se, että tuomioistuin haluaisi karjankasvattajia rangaista, mutta kun karjankasvattajat eivät tee kunnon vastineita ja hanki kunnon puolustusaineistoa ajoissa ja kun todisteet ovat kaikki eläinlääkärin puolella, ei tuomioistuimella ole oikeastaan lain mukaan muuta mahdollisuutta kuin tuomita”.
”Kyllähän sen tämänkin jutun tuomiosta näkee – 150 euroa sakkoa – että ei tuomioistuin tätä pitänyt vakavana rikoksena, mutta kun periaatteessa ei sitä olisi pitänyt tulla lainkaan”, sanoo Äijö.
Äijön mukaan ongelma ei niinkään ole tuo 150 euroa, vaan sen seurauksena tulevat tukisanktiot, jotka saattavat maksaa kymmeniä tuhansia.
Näistä ei tuomioistuin tuomiohetkellä tiedä mitään, eikä se toisaalta ole edes heidän asiansa, sillä kyseessä on toinen instanssi.
Toimittajalta
Oikeuden päätös herätti kysymyksiä
Oikea kipua aiheuttava nahkaan kiinnittynyt lantapanssari on eri asia kuin lika. Parteen kyketty nauta kuvattu pienellä kotieläintilalla ulkomailla.
Kotieläintilalisen tuomio on erikoinen ja ristiriitainen. Teko tulkitaan vähäiseksi, mutta sitä eivät rangaistusseuraamukset ole.
”Jokaisella tilalla olisi rikosseuraamuksia, jos tällä lailla lakia tulkitaan”, sanoo eräs käräjillä ollut ja tapausta seurannut.
Asianajaja Äijö kertoo: ”Vaikka eläimet eivät ole luomueläimiä, niitä kasvatetaan kuin luomueläimiä. Niillä on vapaa pääsy ulos. Ne menevät myös kurakkoon jos haluavat.”
Tuomiossa lukee, että ei ole toimittu ohjeiden mukaan, vaikka syytetyn mukaan yhtäkään ohjetta valvontaeläinlääkäri ei ole pyynnöistä huolimatta antanut.
Vaikuttaa siltä, että tuomio perustui ainoasta eläinlääkärin mielipiteeseen.
”Tässäkö on palkkio eläinten hyvinvoinnista?”
Teurastamolta tulee aina raportti eläimistä, yhdessäkään eläimiä koskevassa teurastamoraportissa ei ole ollut mainintaa lantapanssareista. Lantapanssarit olivat tulkinta, josta ei ole todisteita eikä edes valokuvia.
Lantapanssari, jos niitä löytyy, ei ole laissa rangaistava teko.
Lue myös aikaisemmat artikkelit aiheesta:
http://www.maaseutumedia.fi/elainvalvontapiina-jatkuu-parkanolaisella-karjatilalla/
ja http://www.maaseutumedia.fi/elainlaakarin-rikosilmoitus-saikaytti/
1 Kommentti
Paskaa ylivaltaa!!!