Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • Mikä MaaseutuMedia?
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään
HAKU
20151016-_DSC2524
Kotieläintalous 4

Eläinsuojeluasiamies: Hoitaja eläimen tärkein hyvinvointitekijä

Hannu Koivisto · 21.10.2015

”Hoitaja on eläimen tärkein hyvinvointitekijä”, sanoo Maa- ja metsätalousministeriön alaiseksi työrukkaseksi itseään kuvaava eläinsuojeluasiamies Sari Salminen. Hän on ministeriön palveluksessa itsenäisesti toimiva viranomainen.

Eläinsuojeluasiamiehen työ on kantaaottavaa. Hänen tavoitteenaan on eläinten hyvinvoinnin parantaminen. Hän osallistuu muun muassa eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen valmisteluun, jossa painopiste on eläinten hyvinvoinnin edistämisessä ja olennaisten käyttäytymistarpeiden toteutumisessa.

”En ole tuottajia vastaan enkä pidä vastakkainasettelusta. Kyse on siitä, miten eläinten hyvinvointia voisi parantaa.”

Elsuasiamies ei ole Animalian eikä muunkaan aktivistijärjestön asialla. Hän ei ole tuottajienkaan asialla. Hän on eläinten asialla.

Sari Salmisen haastattelun aikana selvisi myös, että hän ei ole piipertäjä, vaan eläinlääkäri, jonka pesti on monelle mysteeri.

Eläin on yksilö eläinsuojeluasiamiehen vinkkelistä. Samaa mieltä ovat yleisesti myös tuottajat. Esimerkiksi lyspsylehmien henkilökohtaiset tavat sukupuuta myöten tunnetaan.

Eläin on yksilö eläinsuojeluasiamiehen vinkkelistä. Samaa mieltä ovat yleisesti myös tuottajat. Esimerkiksi lypsylehmien henkilökohtaiset tavat sukupuuta myöten tunnetaan jokaisesssa navetassa. Kymmenien tuhansien broilerkanalassa on elsu-asiamiehen mukaan aivan selvää, että tilanne on toisin.

Miten meillä on varaa myydä sianlihaa niin halvalla?

Suomalaista sianlihantuottajaa Salmisen käy sääliksi. Hän ymmärtää farmarien ahdingon.

”Meillä ei pitäisi kilpailla hinnalla, vaan korkealla laadulla”, Salminen sanoo. Kuluttaja ei ole syypää sianlihantuottajien ongelmiin, mutta hän kysyy kuinka paljon kuluttajalla on mahdollisuus vaikuttaa ostamansa lihan tai muun maataloustuotteen laatuun.

Salminen viittaa puutteelliseen tietoon, jota kaupassa on niukasti tarjolla. ”Esimerkiksi kananmunien kohdalla voisi kaupassa olla samanlainen tietotaulu, kuin mitä me olemme kehitelleet”, hän sanoo.

Tietopaperissa on lueteltu eri kanalatyypit: häkkikanala, avokanala, ulkokanala ja luomukanala. A-neloseen on painettu lisäksi erilaiset vaatimukset kanaloille, jotta kuluttajallekin selviää, mikä on orsi, pesä tai pehku. Samalla periaatteella tiedot eri navettatyypeistäkin olisi hyvä selkeyttää kuluttajille.

Sari Salminen uskoo, että tietoa jakamalla kuluttajat saataisiin muuttamaan ostokäyttäytymistään ja tuotteiden laadusta tulisi hintaa tärkeämpi kilpailutekijä.

Kuluttajile pitää tarjota lisää tietoa.

Kuluttajile pitää tarjota lisää tietoa.

Neuvottelukuntia ja sanahirviöitä

Eläinten hyvinvointia käsittelemään on perustettu kolme eri neuvottelukuntaa: Tuotantoeläinten hyvinvointineuvottelukunta, seura- ja harraste-eläinten neuvottelukunta, sekä tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunta. ”Enää ei puhuta koe-eläimistä.”

Kysymykseen, miksi tuottajia ei ole mukana tuotantoeläinten hyvinvointineuvottelukunnassa, hän toteaa että porukkaa tulisi liikaa pöydän ympärille, jos kaikki eri eläinlajien edustajat olisivat paikalla. ”MTK ja SLC edustavat tuottajia.”

Animalia ja SEY ovat mukana neuvottelukunnassa. Ne eivät Salmisen mukaan ole aktivistijärjestöjä siinä mielessä, kuin esimerkiksi Oikeutta Eläimille -järjestö.

Eläinsuojeluasiamies kiittelee sikojen olosuhteita MaaseutuMedian joutilaspihattokuvissa.

Eläinsuojeluasiamies kiittelee sikojen olosuhteita MaaseutuMedian joutilaspihattokuvissa.

Eläinten hyvinvoinnin asialla

Eläinsuojeluasiamiehen rooli on monelle kotieläintilalliselle epäselvä. Salminen kiistää heti alkuunsa olevansa kenenkään muun kuin eläinten hyvinvoinnin asialla. Eläinlääkärinä hän ei ole harjoittanut koskaan tuotantoeläinpraktiikkaa, mutta hän uskoo tuntevansa olosuhteet.

Hän on myös sitä mieltä, että valvontaeläinlääkärin ammattitaitoon ei vaikuta, onko hänellä kokemusta tuotantoeläinpraktiikasta.

Hyviä käytäntöjä pitäisi jakaa

Sari Salmisen mukaan eri tuotantosuuntien edustajat voisivat jakaa toisilleen hyviä käytäntöjä. ”Sikamies ei tunne välttämättä broileribisnestä, mutta toiselta tuotantosuunnalta voisi saada hyvää oppia.”

Eri tuotantosuuntien yhteistyössä olisi Salmisen mukaan kehitettävää, ja suomalaisen pitäisi olla ylpeämpi siitä mitä miellä on. ”Ei meidän tarvitse pyrkiä tekemään kaikkea kuin muut. Ollaan enemmän ylpeitä tekemisistämme. Me olemme kuitenkin Suomessa monia muita maita edellä.”

Eläinsuojeluasiamies nostaa esiin sikojen hännän typistämisen. Muissa maissa ei ymmärretä edes sitä, miten Suomen sikaloissa säilyvät hännät purematta ilman, että niitä typistetään.

Samassa toimistossa on tehty laaja tutkimus sikojen virikkeistä. Salminen pitää tutkimusta tärkeänä, sillä tutkimusmateriaalin avulla saatiin tietoa siitä, miten hännänpurenta saadaan vähenemään.

Monen farmarin mielestä voimavaroja olisi voitu käyttää tehokkaamminkin.

Yksilöajattelua ja yksilön kunnioitusta

Moni eläintilallinen pitää esimerkiksi sikojen teurasraporttia hyvänä välineenä eläinten terveydentilan indikaattorina. Hyvinvoinnista se ei Salmisen mukaan kerro kaikkea.

Hyvä tuotos tai kasvu ei välttämättä Salmisen mukaan kerro, että eläin voisi hyvin. ”Jokainen tietää sanonnan: lehmä lypsää lihoistaan.”

Hyvinvointi lähtee siitä mitä eläin itse kokee. Salminen puhuu useaan otteeseen yksilöstä: vaikka eläimiä olisi paljon, jokainen pitää hoitaa ja käsitellä yksilönä. Eläimellä pitää olla yksilöarvo, ei pelkkää taloudellista arvoa.

Eläimellä on itseisarvo, mutta ihminen voi silti päättää, kauanko eläin elää. Salminen puhuu eläineettisestä näkökulmasta ja eläinten oikeuksista.

Koira ovat yksi iso lemmikkiryhmä. Kuvassa Kaukaisankoira, yksi vaativimmista laumanvartijoista.

Koira ovat yksi iso lemmikkiryhmä. Kuvassa alkukantainen  Kaukaisankoira, yksi vaativimmista laumanvartijoista.

Ei vain tuotantoeläimiä

Eläinsuojelulakiehdotus pitää sisällään muutkin kuin tuotantoeläimet. Valmistelussa pyritään ottamaan huomioon kaikki eläinlajit.
Liikkumisen vapaus on yksi teema. Salminen pitää esimerkiksi parsinavettaa huonompana ratkaisuna kuin pihattoa. ”Mutta näitäkään ei voi asettaa vastakkain. Hyvä parsinavetta on parempi kuin huono pihatto.”

Emakon kytkeminen porsitushäkkiin ei saa Salmiselta kannatusta, vaan hän vetoaa suomalaiseen tutkimukseen, joissa vapaa porsitus on todettu toimivaksi. ”Keväällä Jinhyeon Yun väitteli tohtoriksi vapaaporsituksesta täältä eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksesta”. Sikafarmareiden mukaan ruotsalaisten tuotosluvut tosin puhuvat toista.

Nautojen kytkeminen, hevosten pilttuut, koirien juoksulangassa pitäminen, löytöeläinasiat, koirien ja kissojen merkintä ja rekisteröinti, eläinten jalostus, Salminen luettelee asiakirjoa.

Hevonen on monessa harrastustoiminnassa mukana.

Hevonen on monessa harrastustoiminnassa mukana.

Eläimen lopetus

Lopetus on tärkeä osa eläimen hyvinvointia. Sari Salminen puhuu eri lopetus- ja tainnutusmenetelmistä. ”Isku päähän ei saa lainsäädännön mukaan olla rutiinimenetelmä.”

Jokaisella menetelmällä on haittapuolensa. Sian teurastus hiilidioksidilla on hänen mukaansa tehokas ja taloudellinen tapa. Sähköinen tainnutus pitää olla tarpeeksi tehokas.

Eläimen lopetuksesta on erillinen lopetusasetus.

Määräaikainen pesti päättyy

Salminen työskentelee Viikissä tutkijoiden tiedon ympäröimänä. Eläinsuojeluasiamiehen kolmivuotinen pesti päättyy vuoden vaihteessa ja Sari Salminen jatkaa virkaansa Evirassa. ”Nyt aloittelen pöydän tyhjentämistä keskeneräisistä asioista. Työ on ollut mielenkiintoista.”

 

Alla harjoittelijoiden tekemä kooste sianlihan- ja broilerintuotannosta.

sikatuotannosta_kootusti-12-2014

PowerPoint-esitys

Eläinsuojeluasiamies

Hannu Koivisto

Voisit tykätä myös näistä

  • Koskenojan tilan navetassa on valoa ja vapautta. Kotieläintalous

    Liisa järjestää: Lehmien asuntomessut

  • 20150330-DSC_0547 Kotieläintalous

    Ajaako porsasruuhka tappamaan porsaita?

  • Karitsa Kotieläintalous

    Suomalainen lammastalous nousussa

4 Kommenttia

  • Eläinsuojeluasiamies Salminen kommentoi: 22.10.2015 klo 10:29

    Kiitos Hannu käynnistä täällä Viikissä! Laitetaan nyt tännekin kommentti, että olen tehnyt todella vähän tuotantoeläinpraktiikkaa ja siitä on jo 20 vuotta. Käytännössä sillä ei siis ole merkitystä työn tekemisen kannalta.

    Vastaa
  • Walde Kangas kommentoi: 24.10.2015 klo 19:33

    ”Nautojen kytkeminen, hevosten pilttuut, koirien juoksulangassa pitäminen, löytöeläinasiat, koirien ja kissojen merkintä ja rekisteröinti, eläinten jalostus, Salminen luettelee asiakirjoa.”

    Mitä tarkoittaa ”… koirien ja kissojen merkintä ja rekisteröinti…”?
    Onko tähän nyt tulossa jokin pakkolaki? Toivottavasti ei.

    Vastaa
  • Eläinsuojeluasiamies Salminen kommentoi: 27.10.2015 klo 14:40

    Koirien ja kissojen pakollisesta merkinnästä ja rekisteröinnistä on keskusteltu kokonaisuudistuksen yhteydessä.
    http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/elaimet/elainsuojelulaki.html

    Vastaa
    • Hannu Koivisto kommentoi: 27.10.2015 klo 14:41

      Kiitos, hyvä huomio!

      Vastaa

Vastaa Peruuta

Valparts Farmit KHP KHP Finanssila Finanssila Humuspehtoori Avant Junkkari

MaaseutuMedia suosittelee

  • 20150420-_DSC3938

    Viljelytuet 2016 — Veikko Vastaa

    22.5.2016
  • 20150411-_DSC2092

    Julkiset ruokahankinnat suomalaisten kriteerien mukaisiksi

    4.4.2016
  • Vuohen-paa

    Artikkelikommentit täydentävät artikkelin sisältöä

    30.11.2015
  • 20151014-_DSC2411

    MaaseutuMedian uusi palvelu: Ilmoituslaatikko

    3.11.2015
  • HDR navetta small

    300 lehmää eikä yhtäkään työkonetta – ”Urakointi perustuu luottamukseen”

    30.9.2015
  • 44 Vuotta palvellut puimuri on vanhuuttaan vähän kurttuinen. se toimii tämän päivän koneisiin verrattuna kovin pienellä kapasiteetilla. Työt tulevat kuitenkin joka syksy tehtyä.

    Fahr M 66 — sama puimuri töissä 44 vuotta

    1.8.2015
  • Yksityiskohtia täynnä oleva porstua toivottaa tulijan tervetulleeksi.

    Pohjalaistalo sai uuden elämän

    9.5.2015
  • Sopusointuinen mopo on mittasuhteiltaan liki täydellinen.

    Pappatunturi 312 km/h Hayabusan voimalla

    28.3.2015
  • Suosituimmat
  • Kun vasikka luottaa hoitajaansa, se äityy hyvinkin tuttavalliseksi.

    Valehteleeko eläinkuva?

    22.12.2014
  • Kuusivuotias Timo on Pontuksen kaveri.

    Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Emakko kiipeämässä makuualueelta ruokintapaikalle.

    Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • 20141115-DSC_8555

    11 300 euron sanktiot 4 millistä

    7.4.2015
  • IMG_2509-2

    Aktivistien eläinvalokuvanäyttely oli lapsellinen

    8.12.2015
  • Heikki Manninen says: Koska yllä olevissa kommenteissa Kristo Muurimaa on minut nimeltä maininnut ...
  • Seppo says: Tilan vanha isäntä hourii pitkin netin keskustelupalstoja. Susivihaaja pahimma...
  • Hannu Koivisto says: Ulkomainen sikala oli Animalian sivuilla....
  • Kristo Muurimaa says: "Muutama vuosi sitten ulkomaista sikalaa esiettiin suomalaisena" tarkoittaa si...
  • Hannu Koivisto says: Seison tekstini takana, joka on vuosien tiedonkeruun tulos. Muutama kommentti,...
Mavi Pysyvä nurmi luomu MTK traktori GMO Veikko Tuominen Afrikkalainen sikarutto Traktorimarssi Halpuutus Sanktiot peruna Maaseutumedia Leena Tenhola evira maatalous Maataloustuet Sikala

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

Afrikkalainen sikarutto GMO Halpuutus Leena Tenhola luomu Maaseutumedia Mavi MTK peruna Pysyvä nurmi Sanktiot traktori Traktorimarssi Veikko Tuominen

© MAASEUTUMEDIA