Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Konekilleri
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • MaaseutuMedia on maaseudun äänenkannattaja
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään
Arkistosta nostettua, Eläinsuojelulaki, Pääkirjoitus 0

Eläinsuojelulain uudistus — Mikä on eläinten riittävä vedensaanti?

Hannu Koivisto · 7.2.2018

Eläinten riittävä vedensaanti on hyvä esimerkki siitä miten, vaikea eläinsuojelulain uudistus (247/1996) on toteuttaa. Kompromissit ovat välttämättömiä ja joskus riittämättömiä, mutta niihin on tyydyttävä mikäli elinkeino pysyy hengissä ja eläimille taataan lain suoja.

Tästä ovat pääsääntöisesti myös tuottajat yhtä mieltä. Lain valmistelu vaatii osaamista ja ymmärrystä, mutta valvojien ammattitaito pitää myös olla korkea.

Termistö on ensimmäinen vaikea asia. Otetaan esimerkiksi milloin eläin saa riitävästi vettä.

Eläinten riittävä vedensaanti on tärkeä asia

Jokainen pärjää hetken ilman ruokaa, mutta ilman vettä ei tule toimeen. On vaikea määritellä milloin eläin juo tarpeeksi. Ainoa keino mittaamiseen on verinäyte.

Eri eläinlajit tarvitsevat vettä eri määriä. Lämpötila ja olosuhteet vaikuttavat asiaan paljon. Kesäkuumalla nauta saattaa tarvita juomavettä satoja litroja, talvella sisätiloissa paljon nirkoisemmin.

Eläinten riittävä veden saanti puhuttaa erityisesti turkistarhoilla. Tarhat ovat kaukana asutuksesta, eikä jatkuva vedentulo ole mahdollista toteuttaa ilman mittavaa investointia, monella tilalla puhutaan 100 000 – 200 000 eurosta.

Tarhaeläimet eivät tarvitse kovin paljon juomavettä, mutta riittävästi sitä pitää saada. Tarhaajat ovat sitä mieltä, että esimerkiksi luonnossa elävä naali ei saa käytännössä vettä jäätyneestä luonnosta mistään. Tarhoilla vettä annetaan pari kertaa päivässä. ”Paremmin sitä on saatavana kuin luonnossa”, sanovat tarhaajat.

Sioilla on sikalassa vesinipat joiden vedentuloa mitataan säännöllisesti, myös eläinsuojeluvalvojien toimesta.

Vasikan vedensaantia laiminlyödään helposti, muutama litra ei riitä. Laitumella eläin saa usein vettä myös luonnosta, mutta esimerkiksi ojat ovat usein sateettomana aikana kuivia. Siksi on tärkeätä, että eläimillä on myös juoma-astiat janoa tyydyttämässä.

Eläinsuojelulain uudistus on mustavalkoista vain niille, jotka eivät ole asian monitahoisuudesta perillä.

Jos lypsylehmä ei saa vettä riittävästi, myös tuotos laskee — Lehmä tekee vedestä maitoa. Jos maidon päivätuotos on vain 15 litraa, on syytä tarkistaa veden saanti. Toisaalta eri roduilla on eroja, alkuperärodut tuottavat vähemmän ja vaatimatomammilla eväillä.

Riittävästi vai jatkuvasti?

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnalla on eriäviä näkemyksiä — Pitääkö lakiin kirjata riittävästi vai jatkuvasti? Eläinjärjestöjen kanta on, että vettä pitää olla saatavilla jatkuvasti. Eläinlääkärikunta taas näkee eri tavoin, riippuen praktiikan alasta. Sikaeläinlääkärit näkevät eri tavallakuin nautapraktiikka tekevät, turkistarhoilla työtään tekevät eläinlääkärit ovat omalla kannallaan.

Valvontaeläinlääkäreillä on usein taas oma tiukka näkemyksensä, koska he vierailevat harvoin niin sanotuilla hyvillä tiloilla.

Erityinen ongelma on jatkuva vedensaanti on tiloilla, joilla harjoitetaan vasikkojen iglukasvatusta — Siellä termin jatkuva kirjaaminen lopettaisi iglukasvatuksen tykkänään.

Termi riittävä on hankala, koska sitä ei voi määritellä riittävän tarkasti. Asian tulkinta vaatii osaamista ja ymmärrystä.

On ehdotettu että eläinvalvontoja tekisi myös sellaiset ”valvojat” joilla on ei ole asianmukaista eläinlääkärin koulutusta.

Termi jatkuvasti on myös vaikea toteuttaa ja tulkita. Eläinhän juo silloin kuin sen on jano. Esimerkiksi laitumella oleva nauta saattaa makoilla auringossa kaukana vesipisteestä. Tärkeintä on, että sillä on mahdollisuus kävellä juoma-astialle kun jano yllättää.

Tärkeintä on määritellä asia niin yksinkertaisesti että tulkintavaraa ei jää.

Sekä eläintenhoitajien keskuudessa, että valvontaviranomaisten kesken on myös osaamisen taso vaihteleva.

Eläinlääkäriliitto moittii lakiehdotusta

Valvontaeläinlääkäri Maria Wahlfors käytti eläinlääkäriliiton puheenvuoron maa- ja metsätalousministeriön tilaisuudessa 7.6.2017.

”Pettymyksen aiheuttaa, että nyt esitellyssä lakiluonnoksessa eläimelle ei taata vapautta juoda silloin, kun se haluaa ja niin paljon kun se haluaa.”

Myös käytännön valvontatyössä on Wahlforsin mukaan hankalaa, jos juomaveden jatkuvasta saannista ei ole laissa vaatmusta.”

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta

Uusia vaatimuksia on kirjaamassa tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta johon kuuluu puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 15 jäsentä ja heidän varajäsenensä. Neuvottelukunnassa ei ole yhtään eläinten hoitajaa eikä karjatilallista.

Eläinsuojelulaki 247/1996.

Artikkeli julkaistu 20.6.2017

Eläinten riittävä vedensaantiTuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta

Hannu Koivisto

Voisit tykätä myös näistä

  • Luonnonsuojelu

    Itämeren pelastusohjelma – Kokonaisuuden hahmottamisessa rutkasti puutteita

  • Eläinterveys

    Miten sinä parantaisit tuotantoeläinten olot — Unohdetaanko tärkein hyvinvointitekijä?

  • Eläinsuojelulaki

    Eläinsuojelulaki ei oikeuta viranomaista tappamaan tervettä eläintä

Ei kommentteja

Vastaa Peruuta

MaaseutuMedia suosittelee

  • Valiolainen Osuuskunta Maitosuomi vastaa, miksi päädytty sopimustuotantoon – maitomarkkinat mullistuksessa

    14.7.2020
  • Koronavirushysteria osoittaa, että ruokaturva ei ole klisee — Ruuasta voi tulla nopeasti pula

    26.2.2020
  • Vilokin konkurssipesän epäonnistunut oikeudenkäynti — Viljelijän omaisuuden turva oudossa valossa

    14.2.2020
  • Lampaat ammuttiin niitylle — isäntä kuoli stressiin

    27.1.2020
  • Antti, nuori sikafarmari teki uuden sikalan

    9.1.2020
  • Suomalainen kinkku on luotettavaa ruokaa

    20.12.2019
  • WWF ohjaa kuluttajia välttämään suomalaista lihaa

    20.11.2019
  • Young Village folk — Uusi dokumenttisarja nuorista farmareista

    8.11.2017
  • Suosituimmat
  • Valehteleeko eläinkuva?

    23.8.2017
  • Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • Suomalaisprofessoreiden tutkimusraportti toteaa IPCC:n raportin täysin virheelliseksi

    9.8.2019
  • 11 300 euron sanktiot 4 millistä

    7.4.2015
  • Erkki Tammelin says: Äijä pirhana oli pöhönös ja hojaantuu trapuus ja tuli kokilta alaha asti kuupp...
  • Erkki Tammelin says: Askareshyssy = Mennä kohti navettaa puolijuoksua....
  • Erkki Lintulahti says: Pitäiskö itkeä vai nauraa? Onko yliopistoista valmistuneet oppilaat todella ym...
  • Erkki says: Tiedot yhtä päteviä kuin Ladan alkuperäisen suunnittelijan lausunto Uralin tak...
  • Sointu Pihlava says: Selvitysryhmän vetäjä,alkuperäinen,josta riitautus asioita piti käydä suullis...
Mavi Pysyvä nurmi luomu MTK Maataloustuet Maaseutumedia Mikko Hakola traktori Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki GMO Eläinsuojelulaki Veikko Tuominen Sika maatalous Sikala Maajussit Vapaaporsitus

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Eläinsuojelulaki GMO luomu Maaseutumedia Maataloustuet Mavi Mikko Hakola MTK Pysyvä nurmi Sika traktori Veikko Tuominen

© MAASEUTUMEDIA