Uusi eläinsuojelulaki -luonnos on nyt lausuntokierroksella.
Lakiluonnoksen valmisteluun osallistuneet tahot osoittavat Helsingissä mieltään.
Varsinaiset asianosaiset, maanviljelijät eivät ole olleet mukana valmistelussa, vaikka juuri he ovat tuotantoeläimen hyvinvoinnin tärkein hyvinvointitekijä.
Unohtaako eläinsuojelulaki ihmisen?
Eläinten tärkein hyvinvointitekijä on eläimen hoitaja, ihminen.
Jos lain koura on kovin känsäinen ja kova, lakia on vaikea noudattaa.
Parsinavettakielto on yksi puheenaihe. Tarpeeton sellainen sikäli, että parsinavetat tulevat joka tapauksessa katoamaan.
Porsitushäkki ja emakon kiinnipitäminen on toinen asia, josta ei voida sormia napsuttamalla luopua. Vapaaporsitukseen siirtymiseen tarjotaan nyt porkkanaa, joka houkuttaa monia.
Lain pitää ottaa huomioon myös ihminen. Muutosten siirtymäajat on oltava riittävän pitkät, että lain noudattaminen on yleensä mahdollista.
Eläinten hyvinvointi on laaja käsite
Eläimen hyvinvointi vaatii laajakatseisuutta, jossa otetaan huomioon paljon asioita.
Terveydenhuolto on yksi olennainen osa eläimen hyvinvointia, se asia jota ei juurikaan nosteta esille. Suomessa noudatetaan hyvin tarkkaa terveydenhuoltosuunnitelmaa.
Urho Riihikoski, eläinlääketieteen kunniatohtori, puhui haastattelussamme myös etiikasta. ”Etiikka käsitteenä tarkoittaa objektiivista ja tutkittua tietoa eläinten tarpeista”, Riihikoski kertoi.
Eläinten oikeudet ovat vain yksi osa hyvinvointia, samoin eläimen kasvuympäristö.
Valvonta on kuin poliisitoimi
Eläinvalvonnan on tarkoitus korjata puutteita. Niin kauan kuin ihminen eläimiä hoitaa puutteitä löytyy. Edes luonnossa eläin ei aina voi hyvin.
Usein on nostettu esille, että eläinvalvontaan pitäisi lisätä väkeä, jopa sellaisia, joilla ei ole koulutusta tai osaamista.
Eläinsuojeluvaonnassa toimii tällä hetkellä 40 valvontaeläinlääkäriä. Lisäksi teurastamoilla toimii valvontatehtävissä 40 eläinlääkäriä.
Nopeasti laajentunut kotieläintuotanto asettaa koko koneistolle lisää paineita, jotta valvonta onnistuisi. Valvonnan ohjeistus on kirjavaa, eikä eri puolilla maata noudateta samanlaisia kriteereitä.
Valvojien osaamisen tasossa on paljon puutteita, mikä saattaa johtaa ylilyönteihin.
Valvontakoneiston tärkeä tehtävä on löytää ne vakavat puutteet jotka johtuvat välinpitämättömyydestä tai osaamattomuudesta.
Eläinten hyvinvointi korreloi tuotteista saatavaa hintaa
Eläinsuojelaki on 20 vuotta vanha, ja se tarkoitus on päivittää ajan vaatimuksia vastaavaksi.
Ehkä suurin uhka eläinten hyvinvoinnille on tuotteista saatava alhainen hinta.
Tällä hetkellä viljelijät ovat ahtaalla. Eläin saattaa kärsiä, jos hoitaja ei voi hyvin.
Elinkeinon kannattavuus on otettava huomioon, jotta lain uudistukset voidaan toteuttaa.
Vaatimukset jotka eivät ota ihmisiä huomioon ovat sellaisia jotka eivät voi toteutua.
Siksi eläinsuojelulain uudistuksessa pitää olla maalaisjärki, ja maalaiset mukana.
Artikkelikuvassa kirjoittajan vapaita emakoita.
Muita artikkeleita aiheesta:
http://www.maaseutumedia.fi/elainsuojelulaki-tarvitsee-lievennyksia-kiristyksien-sijaan/
http://www.maaseutumedia.fi/elainsuojelulaki-tarvitsee-lievennyksia-kiristyksien-sijaan/
Eläinsuojelulain uudistus — Mikä on eläinten riittävä vedensaanti?
Ei kommentteja