Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Konekilleri
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • MaaseutuMedia on maaseudun äänenkannattaja
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään
Eläinsuojelulaki, Pääkirjoitus 0

Eläinsuojelulaki puhuttaa liian suppeasti

Hannu Koivisto · 28.2.2018

Uusi eläinsuojelulaki -uudistus on puheenaihe jota mediassa on käsitelty suppeasti ja yksinkertaistetusti.

Laki antaa kartan ja raja-arvot, minkä puitteissa eläimiä on hoidettava. Lakiesitys on virallinen totuus kuluttajia varten.

Lain on tarkoitus vastata nykyihmisen vaatimuksia ja käsityksiä hyvistä käytännöistä. Monet lakiin kirjattavat asiat ovat jo elinkeinon vakiintunut käytäntö, vaikka sitä voimassa olevassa laissa ole vaadittukaan. Elinkeinon omat vaatimukset ylittävät lain minimitason hulppeasti jo nyt.

Eläinsuojelulaki pinnallisuuden värittämää

Eläinlakikeskustelua vaivaa mediassa pinnallisuus ja muutaman asian vatvominen. Suurinta mekkalaa pitävät ne tahot, joilla ei ole laajakatseista osaamista eikä ymmärrystä. Myös toimittajia vaivaa asiaan paneutumisen puute.

Eläinsuojelulain tarkoitus on kertoa kuluttajalle, mitkä ovat viralliset minimivaatimukset. Lakiuudistuksen on mahdoton muuttaa nopeasti ja radikaalisti jo ennestään suomalaista kiistattomasti tutkittua maailman korkeinta eläinten hyvinvointitason suuntaa.

Kuluttajille ja tavallisille kansalaisille mediassa esitetty lakikeskustelu junnaa toistuvasti muutamassa sivuasiassa. Puhutaan parsinavetasta ja emakkohäkistä, ikään kuin se olisi olennaisinta.

Paljon puhuttu juomaveden saanti on jokaiselle tuotantoeläimen kasvattajalle itsestään selvyys. Juomavesi jakaa myös eläinlääkärikunnankin kahteen leiriin. Toiset vaativat jatkuvaa veden saantia, toiset näkevät että ”riittävä” piisaa.

Mistään yksioikoisesta asiasta ei ole kysymys

Mediassa unohdetaan toistuvasti, että Suomessa eläimen olennainen hyvinvointitekijä on eläinlääketieteeseen perustuva terveydenhuoltosuunnitelma. Vain terve eläin on hyvinvoiva.

Terveydenhuoltosuunnitelma tarkoittaa käytännössä kaikkea eläimen hyvinvointiin liittyvää. Suunniteltu lääkitys ja rokotuksilla ylläpidettävä vastustuskyky ovat eläinterveyden kulmakiviä. Terveydenhuoltoon kuuluu myös harkittu ja suunniteltu ruokinta ja kasvatusympäristö.

Tämä asettaa uusia vaatimuksia myös eläinlääkäreille. Kuten eläinlääketieteen kunniatohtori Urho Riihikoski kiteyttää hyvin: ”Valvontaa suorittavien eläinlääkäreiden yksi perisynti on pahimmillaan tuijottaa oppikirjan muutamia sivuja kerrallaan. Tuotantoeläinten hyvinvointitekijöitä on tarkasteltava laajalla skaalalla.”

Mikään ei toteudu tulevan lain mukaan, ellei meillä ole neuvontaa ja toimivaa seurantaa. Neuvonta lisää tietoa. Seurannan avulla päästään ongelmiin käsiksi.

Niin kauan kuin ihminen hoitaa eläimiä, mikään ei ole täydellistä. Esimerkiksi vieraillessani aktivistien eläinhoitolassa, näin selkeitä puutteita aivan perusasioissa. Tilalla näkemät lihavat naudat voivat olla maallikolle hyvän näköinsiä ja pulskia, mutta ne voivat huonosti. Näin jopa eläimille hengenvaarallisia asioita. Aktivisteilla oli ilmiselvästi halua, mutta ei osaamista eikä tietoa, eikä varsinkaan sitä tärkeää eläintenpidolle tärkeää kokemusta.

Lain pitää huomioida realiteetit

Me emme voi siirtyä suinpäin emakkohäkistä pois, koska asiasta ei ole vielä riittävästi tutkittua tietoa. Helsingin yliopistolla on tällä hetkellä tutkimusprojekti vapaaporsituksesta. Maailmallakin asia on vielä aika uusi.

Valtavia investointeja vaativa parsinavettakielto tai emakkohäkkikielto liian lyhyellä aikavälillä on mahdoton toteuttaa huonossa taloudellisessa tilanteessa, kun ruuan tärkein kriteeri on alhainen hinta. Lain pitää ottaa huomioon myös realiteetit, jotta lakia voidaan yleensä noudattaa.

Kompromissien hakeminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että farmarit vastustaisivat muutosta. Päinvastoin. Kenttää kauan kierrelleenä ja entisenä kotieläinyrittäjänä uskallan sanoa, että muutoshalua elinkeinolla on. Muutoksien on vain oltava sellaisia joita on mahdollista toteuttaa. Muutosten on oltava myös kokeneille ammatinharjoittajille mielekkäitä ja tarkoituksenmukaisia.

Heitäkin on vaihteeksi kuunneltava.


Lue myös: http://www.maaseutumedia.fi/elainsuojelulaki-on-oltava-kompromissi/

Artikkelikuva Ollikkalan vapaaporsitussikalasta, Olkipossuista.

Eläinsuojelulaki

Hannu Koivisto

Voisit tykätä myös näistä

  • Eläinsuojelulaki

    Tämän päivän eläinsuojelua — Syyllistyikö poliisi ja eläinlääkäri julmuuksiin, lain rikkomiseen ja mielivaltaan tappaessaan lampaita Raahessa?

  • Bioenergia

    Turvetyöryhmän toimenpide-esitykset laastarointia

  • Eläinsuojelulaki

    Eläinsuojelutarkastus voidaan tehdä ilmoittamatta etukäteen

Ei kommentteja

Vastaa Peruuta

MaaseutuMedia suosittelee

  • Elämä puolison kuoleman jälkeen

    10.5.2021
  • Suomi maksaa koronatukea enemmän Espanjaan kuin omille kansalaisilleen — tukimiljardeja fiilistelyyn

    10.4.2021
  • Eläinsuojeluvalvonta – miten varautua?

    9.1.2021
  • Absurdi eläinvalvontatuomio — ehdollista vankeutta ja 300 000 euron menetykset

    3.10.2020
  • Elämäni farmarina — maajussin testamentti

    22.8.2020
  • Vapaaporsitus yllätti positiivisesti: 33 vieroitettua porsasta vuodessa — Mieluummin virikkeitä kuin antibiootteja

    26.6.2020
  • Sianlihan tuottajahinta saa Saksassa tukea

    5.4.2020
  • Antti, nuori sikafarmari teki uuden sikalan

    9.1.2020
  • Suosituimmat
  • Valehteleeko eläinkuva?

    23.8.2017
  • Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Kaksi turverekkakuormaa vastaa 800 tuulivoimalan sähköntuotantoa yön yhden tunnin aikana

    18.1.2021
  • Suomalaisprofessoreiden tutkimusraportti toteaa IPCC:n raportin täysin virheelliseksi

    9.8.2019
  • Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • Haha! says: Kulttuurimaisema?!?...
  • Jukka Lampinen says: Ilmasto ihmisten pääväittämä taitaa kuulua "ihmisen vaikutus hiilidioksidien l...
  • Niilo Isokoski says: Päätöksentekijöille tulisi liikaa päänvaivaa jos asiaa tutkittaisiin ja heidän...
  • Jamppis says: Vapaussodan häviö katkeroittaa, muuta ongelmaa ei ole....
  • raija kulla says: sama kenen lampaat oli mutta ei niitä olisi noin julmalla tavalla tarvinnut si...
Mavi Pysyvä nurmi luomu Maaseutumedia MTK Maataloustuet Mikko Hakola traktori Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Konekilleri GMO Eläinsuojelulaki Veikko Tuominen Sika SRHarvesting Turve Seppo Ruottu

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Eläinsuojelulaki GMO Konekilleri luomu Maaseutumedia Maataloustuet Mavi Mikko Hakola MTK Pysyvä nurmi traktori Veikko Tuominen

© MAASEUTUMEDIA