Eläinterapia voi olla hyvinkin kustannustehokasta, kirjoittaa blogisti Teemu Taulavuori, yleislääketieteen erikoislääkäri, maaseutu- ja eläinharrastaja.
”Olen oppinu eläimistä paljonkin, ja pari tässä: keskittymiskyvyn, rauhallisuuden ja huumorintajun mitä ei oikeestaan ollut ennen.
”Olen huomannut että olen erittäin rentoutunut ja hyväntuulinen työpäivän jälkeen. Luulen, että lehmien rauhallisuus saa minut samankaltaiseksi, eikä ole kiire minnekään. Koen sen erittäin miellyttäväksi itselleni.”
”Vaikka olis aamulla heränny tympeellä päällä, niin ku pääsee hevosten luo, niin fiilikset muuttuu.”
”En oo tarttenu enää unilääkkeitä, enkä muutakaan, ku koko päivän touhuu elukoitten kanssa.”
Kuvat: Teemu Taulavuori
Pelson vankilan kokemuksia
Nämä kommentit eläinavusteisen toiminnan vaikutuksista ovat vaikuttavia mutta varsinkin ne saavat lukijansa liikuttumaan, kun tietää niiden olevan Pelson vankien toteamuksia opinnäytetyöstä vuodelta 2011.
Anna-Maria Vainionpään tutkielma Jyväskylän ammattikorkeakoululle on kokonaisuudessaan lukemisen arvoinen ja vakuuttava eläinavusteisen työn merkityksen suhteen. Sittemmin vankeinhoitolaitos on tehnyt ratkaisunsa eläintenpidosta Pelsolla, mutta eläimien tuoma hyöty eri kuntoutusryhmille ei katoa minnekään.
Eläinten käyttö kuntoutuksessa on lisääntymässä — kaneista ankkoihin ja alpakoihin
Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen sopimukset tekee palveluntuottaja KELA:n kanssa, kun tarvittavat hyvään kuntoutuskäytäntöön liittyvät asiat täyttyvät.
Koska eläinten käyttö kuntoutuksessa on lisääntymässä, niin KELA teetti verkkokyselyn eläinavusteiseisista terapioista 2017-18. Eläinavusteinen terapia hyväksyä menetelmänä, kun terapeutilla on terapia-alan koulutus, terapeutilla on koulutus eläinavusteiseen menetelmään, eläimen käytölle on suunnitelma ja peruste, eläin on sopiva terapiaeläimeksi, ympäistö on turvallinen ja terapeutilla on palvelukuvauksen mukainen tapaturmavakuutus asiakkaan tapaturman varalle.
Kyselyn perusteella terapioissa käytettäviä eläimiä on laidasta laitaan, aina kaneista ankkoihin ja alpakoihin. Ratsastusterapia on tietysti näistä tunnetuin mutta myös koira-parit alkavat olla yhä suuremmassa roolissa. Toiminnan monimuotoisuuden ja eläinavusteisen terapian tarpeen vuoksi selvityksessä tuotiin esille tarve toiminnan laadun, vaikuttavuuden, turvallisuuden ja eläinten hyvinvoinnin huomioimisen kehittämiselle.
Eläinterapia on haastavaa
Eläinavusteinen terapia on myös haastavaa: siinä on huomioitava asiakkaan lisäksi suhde eläimeen ja osaamista on oltava monialaisesti. Lisäksi voi olla, että jaottelu eläinavusteiseen aktiviteettiin ja terapiaan ei ole vielä täysin hahmotettu ja nimenomaan kuntoutussuunnitelmissa huomioitu.
Maksusitoumus eläinavusteiseen toimintaan voi olla hyvinkin kustannustehokasta: Eläimet auttavat läsnäolollaan ja niiden hyvinvoinnista huolehtimisen tarpeellaan tehokkaasti hoitajaansa, joka voi korvata jonkin muun ulkokohtaisemmaksi jäävän pitkän terapian sekä fyysisesti että psyykkisesti.
Mitä siis yksittäinen eläinavusteisesta hoivasta ja hoidosta kiinnostunut yrittäjä tai sellaiseksi aikova voi tehdä? Green Care Finland tarjoaa koulutusta ja toimintaa luontoon liittyvistä toimintamalleista. Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry kouluttaa ja testaa näihin tehtäviin koirapareja.
Sitralla on kehityshankkeita luontosuhdetta ylläpitäviin ideoihin. Listaa voisi varmasti jatkaa paljon. Kuitenkin eläinavusteisuus on vielä paikkaansa hakeva toimintatapa siinä mielessä, kuinka yksiselitteisen hyväätekevä se on tuloksiltaan osaavissa käsissä ja kuinka paljon sillä olisi laajenemismahdollisuuksia.
Lisää matalan kynnyksen terapiaeläinpaikkoja
Riman ei tulisi myöskään olla vain vaativan kuntoutuksen tasolla vaan mahdollisuuksia eläimien kohtaamiseen ja hyvinvoinnin lisäämiseen tulisi olla paljon nykyistä enemmän ja tiheämmin.
Aina sanotaan kuinka paljon halvemmaksi tulee ehkäiseminen kuin korjaaminen ja osittain tässä pätee sama totuus: kun jo nuori ihminen tai lapsi saa ”päänsä rauhoittumaan” kuten Pelson vangit konsanaan niin sen voi olettaa tuottavan parempaa menestymistä myöhemmässä elämässä.
Eläimien kyky olla hetkessä ilman tulevaan ja menneeseen liittyvää murehtimista on aina rentouttavaa ja läsnäolollaan ne voivat korjata sellaisia tarkkaavaisuuden ja tunne-elämän häiröitä, joita ei ehkä koskaan diagnosoitaisi mutta jotka vaikuttavat elämänkulkuun.
Tarvittaisiin siis enemmän matalan kynnyksen terapiaeläinpaikkoja, joissa eläintenpitoa ei sanele pelkät tuotannolliset näkökohdat perinteisessä mielessä vaan joissa lisäarvo syntyy eläimien tuottamasta hyvinvoinnista. Se olisi myös palvelus eläimille, sillä tavallaan nekin tarvitsevat samaa elämäntarkoitusta kuin Freudin mukaan ihminen, eli työtä ja rakkautta.
Näihin kahteen kykyyn myös kaikki terapia yrittää siihen osallistuvaa ihmistä suunnata ja palauttaa.
Ei kommentteja