Ilta-aurinko painuu horisonttiin, mutta vanha ruttuinen Fahr-vanhus louskuttaa kauraa vielä tovin ennen kastetta. Pitkän puintipäivän saldo on vähemmän, kuin tehopuimurin tuntisaldo, mutta tunnelma olisi katossa, jos katto olisi.
Fahr M 66 leikkuuleveys on 2,55 metriä.
Vanhan Fahrin tekniikka ei ole nykyaikaa
Harri Mäki-Koivisto ajaa isänsä aikoinaan hankkimalla vuoden 1972 Fahr M 66:lla. Itsekulkeva avopuimuri oli tuolloin ajanmukainen joka talon peruspuimuri 44 vuotta sitten. Kone on ollut käytössä joka syksy hankinnan jälkeen. Samat työt sillä tehdään edelleen. Joka jumalan syksy.
Harri ajaa puimuria pääsääntöisesti seisaaltaan, kolmea hallintavipua sekoittaen. Fahrissa ei ole portaatonta monitoimisauvasta ohjattavaa voimansiirtoa, eikä puintiautomatiikkaa. Siinä ei ole myöskään tappiotarkkailua. Ilmastointi on luonnonmukainen, kuten cabriotelissa kuuluukin.
Fahrin diesel yskii ja mourii ajoittain, laiho nieleminen on raskasta. Se ottaa keuhkoihin.
Fahrin polttoainesäiliö vetää sata litraa. Moottoritehoa on Fahrin Deutzissa 52 DIN-hevosvoimaa, 52 hevoosvoimmaa.
Vanhuksen paino on säiliö täynnä vähän yli 4 tonnia.
Vaikka Fahr on kevyt, sen kulkuominaisuudet eivät ole märässä pienen pyörävarustuksen ja matalan maavaran takia järin kaksiset.
Hiukan koliseva tyhjennysruuvi on tehoton kuin pikkupojan pissuttelu. Tekniikka silti kelpaa Harrille joka vuosi.
Suurin harppaus tapahtui puimureissa 90 -luvulla sähköisten toimintojen ja hydro-voimansiiroon yleistyttyä.
Puimurin perustekniikka on vuosikymmenten ajan ollut periaatteessa sama. Kun kone riisutaan pelleistään, puimakone osoittautuu loppujen lopuksi yksinkertaiseksi kapineeksi.
Ilta-auringon valo himmenee larvamailla pitkän päivän päätteeksi. Toiseksi viimeinen säiliö tyhjenee omavalmisteisen perävaunun sisään ennen kasteen laskeutumista.
Ei pröystäilevä, mutta perin persoonallinen kone
Moottorin suojapellit ovat vuosien mittaan pudonneet jonnekin. ”Ne ovat siis pudonneet”, tarkentaa farmari.
Harri Mäki-Koivisto kokee tekevänsä oikeita töitä puidessaan larvamaan kypsää osin viliheinän valtaamaa kauraa naama pölystä mustana.
Työn teolta homma näyttääkin.
Koneessa on runsaasti käytön jälkiä ja ajan patinaa, mutta huonosti sitä ei ole koskaan pidetty. Talvet se on ollut riihen katon alla. Kesäisin se toki joudutaan joskus jättämään yökylään kaummille pelloille. Matkavauhti kun on vain 15 km/h.
Puimuri on varustettu säkitysmahdollisuudella. 60-luvulla vilja puitiin usein säkkeihin, jotka noudettiin iltapimeässä puinnin jälkeen pellolta. Säkityslava palvelee yhä — Lähinnä polkupyörän kuljettamista varten, kun puimuri pitää noutaa pellolta.
Puimuri ei ole perustekniikaltaan muuttunut 40 vuodessa mihinkään. Ero on siinä, että Mitä Mäki-Koivisto pui hyvänpäivän aikana, Lauri Hantula pui sen isolla Jontikalla vajaassa tunnissa puhtaampana.
Halvat koneet ovat perusteltuja
Mäki-Koivisto ei ole satsannut koskaan koneisiin.
Traktori, Leyland 272 samalta vuodelta puimurin kanssa. Se tosin hajosi hiljattain täydellisesti. Pajamies kylältä sen osasi kuitenkin korjata.
Puimurikin on tarvinnut kylän pajamiehiä ajoittain, tottakai.
”Vaikka koneiden hankintaan en ole satsannut, korjauksiin on mennyt rahaa ja aikaa. Ilman kylän seppää, Anian Paavoa, olisin ollut usein täysin pulassa.”
Puinti on Harrille seisomatyötä. Hän välttää pitkän päivän istumista. Seisova puijahahmo on kyläläisille tuttu. Vasen käsi on ratissa, oikealla käännellään kolmea hydraulivipua vaikka koirannahkakintaat kädessä.
Fahrin silppuri ei ole tehokas. Rekord Clipper oli kuitenkin enemmän kuin yleinen aikoinaan. Silppureiden kehitys otti harppauksia vasta 90-luvulla.
Harri ei ole konemies
”Myönnän, että en lue edes konelehtiä koskaan, muuta luen kyllä”, sanoo Harri Mäki-Koivisto. Hän ei tunnusta olevansa konemies, eikä häntä tekniikka edes kiinnosta. Paitsi silloin kun kone särkyy.
Jos farmareita syytetään kalliista koneinvestoinneista, Mäki-Koivistoa ei voi siitä ainakaan syyttää. Kauppatieteitten maisterin koulutuksen opiskellut farmari kulkee omia polkujaan.
Maajussit ovat persoonia, joita ei pakata samaan muottiin. Farmareiden koneet, tarpeet ja ajatusmaailma eivät ole keskenään stereotypioita.
Artikkelia hieman rassattu 18.8.2018
Artikkeli 10.9 2014
Lue myös artikkeli uudesta John Deerestä.
Harrin Leylandista teimme keväällä myös artikkelin. Lue tästä.
3 Kommenttia
Kyllähän sitä Fahrillakin pui, mutta aika iso ero on hehtaarilta saaduissa saanneissa nykyaikaisella puimurilla saatuun verrattuna. Tietenkin, jos haluaa tuottaa, mutta ei korjata talteen.
100.000 euron hintaerolla saakin puida aika paljon peltoon.
Vai pysty m66 myös säkittämään. Enpä hoksannut kun sitä kun oli tuo puimuri täällä. Öljynlauhdutin kierukkaa kannattaa seurata ettei löysty. Piilossa pellin takana.