Farmari 2020 näyttelyn ajankohta on siirretty kaksi vuotta eteenpäin vuoteen 2022.
Kova ja vastuullinen päätös näyttelyn siirtämisestä tehtiin 26.3., koska oli epävarmaa, olisiko koronaviruspandemia heinäkuuhun mennessä talttunut.
Ruokatarjoilusta vastaa isot toimijat, mutta pienille paikallisille toimijoille ei anneta todellisia mahdollisuuksia oman ruuan myyntiin — ainoa mahdollisuus on toimia ison tahon alaisuudessa tai raaka-ainetoimittajana.
ProAgrialla on ilmeisen aito halu edistää asiaa. Heillä on nyt kaksi lisävuotta aikaa paikallisten ruokapalveluiden kehittämiseen.
Artikkelikuvassa lähiruokatuottajia Seinäjoen Farmari-näyttelyssä.
Uusi yhtiö keskittyy Farmari-näyttelyn organisointiin
ProAgrian viestintäjohtaja Suvi Anttila kertoo, että lippujen hinnat palautetaan ostajille.
”Näyttelyasettajien maksuja ei ole vielä peritty”, sanoo Anttila.
Mikkeliin suunniteltu Farmari oli suunniteltu tavoittavan yli 70 000 ihmistä. Farmari ei ole ainoastaan maatalousnäyttely, vaan se on myös suuren yleisön, kuluttajien maatalousmielipidevaikuttaja.
ProAgriat ovat toimineet aikaisemmin näyttelyjen pääorganisoijana. Nyt näyttelyjärjestelyihin on perustettu uusi yhtiö, jonka omistaa ProAgria.
Ruokatarjonta keskitetään isoille toimijoille
Proagriasta kerrotaan, että suuressa näyttelyssä ruokahuollon on toimittava ilman katkoksia ja ajallaan. Tähän vaaditaan ProAgrian mukaan kokeneita ja isoja toimijoita.
”Lähituottajilla on mahdollisuus varata paikka ruokatorilta ja myydä ruokaa näyttelykävijöille. Sopii yrittäjille, joilla ei ole annoskauppaa, vaan mukaan myytäviä ruokatuotteita”, ProAgriasta kerrotaan.
”Lähituottajilla on mahdollisuus varata paikka ruokatorilta ja myydä ruokaa näyttelykävijöille. Sopii yrittäjille, joilla ei ole annoskauppaa, vaan mukaan myytäviä ruokatuotteita”, ProAgriasta kerrotaan.
Näytteilleasettajaravintolapalveluista vastaa Mikkelin Ravirata Oy, joka käyttää näyttelyjärjestäjän mukaan paikallisia tuotteita ja toimijoita.
D.O.Saimaa vastaa kutsuvierastarjoiluista, joka käyttää paikallisia toimijoita.
ProAgriasta kerrotaan, että Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu hoitaa Farmarin kahvila- ja ulkomyyntipisteet, jossa myös paikallisuus näkyy.
Lähiruokatuottajat vain alihankkijoina
”Tämänhetkisen konseptin mukaan pien- ja lähiruokatuottajat voivat myydä tuotteitaan farmaritorilla. Ruoka-annosten myynti on kuitenkin varattu ainoastaan isoille toimijoille. Pienemmille jää ainoastaan mahdollisuus myydä raaka-aineita messuravintoloille ja tarjota itseään työvoimaksi. Todellisuudessa tämä tarkoittaisi monelle alan pienelle toimijalle luopumista omasta liikeideasta”, Savonlinnan seudulla karitsan ja sonnin lihaa tuottava Tommi Kosonen kertoo.
Farmari-näyttelyssä 2015 oli kokeilu, jossa lähituottajilla oli oma ruuan myyntiin tarkoitettu alue. ”Se oli menestys”, sanoo tunnettu pohjalainen lähiruokatuottaja.
”Seuraavan kerran 2017 tuottajat saivat myydä ruokaa alueella vain mukaan. Kuka ostaa heinäkuun helteillä muuta kuin säilykkeitä”, sama tuottaja kysyy. Tuottajat saivat myydä ruokaa vain näyttelyalueen ulkopuolella 2017.
Tommi Kosonen odotti Farmarilta paljon. Ruuassa käytetään paikallisten pientuottajien raaka-aineita. Mausteet ja kastikkeet ovat myös omaa käsialaa. Tuotteet valmistetaan aidoilla hiiligrilleillä sekä BBQ savustimilla.
Saimaan Laidunliha on pieni pettynyt lähiruokatuottaja
Tommi Kosonen kertoo olleensa ensimmäisen kerran yhteydessä messujärjestäjään viime vuoden syys-lokakuussa ja kertoneensa omasta toiminnastaan sekä premium-hampurilaisista joita tilalla kasvatetusta lihasta jalostetaan.
Ideaa ja tuotetta pidettiin heti alkuun hyvänä, mutta päätöstä paikasta venytettiin helmikuulle jolloin ilmoitettiin että ravintolapalvelut on ulkoistettu muutamalle isolle toimijalle jaKaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu, XAMK on päättänyt toteuttaa itse hampurilaisten sekä muikkujen myynnin. Kososelle itselleen jäi asiasta vaikutelma että hänen ideansa varastettiin.
”XAMK:n edustajan käydyssä keskustelussa ilmeni myös, että todellisia mahdollisuuksia pienille toimijoille ei ole, he lähinnä etsivät tapahtumaan paninin ja letunmyyjiä. Nämä voisivat olla lähinnä yhdistyksiä jotka tällä talkoolla rahoittaisivat toimintaansa. Myynti tapahtuisi joko heidän kassojen kautta tai sitten niin että toimija maksaa myynnistään 30% komission”, Kosonen miettii.
Myynti tapahtuisi joko heidän kassojen kautta, tai sitten niin, että toimija maksaa myynnistään 30% komission.
”Hampurilaisten myynti on kuitenkin vain pieni osa yleisön ruokatarjontaa ja suurille massoille on tarjolla monta muutakin ravintolaa. Ihmetyttämään jää, miksi sitä ei voitu ulkoistaa paikalliselle yritykselle jolta kuitenkin olisi löytynyt riittävä kapasiteetti tuottaa palvelu. Yrityksemme kapasiteettia ei kuitenkaan tarkistettu mitenkään”, Kosonen jatkaa.
Kososen yritys Saimaan Laidunliha jalostaa tilalla kasvatetusta lihasta premium luokan grilli- ja BBQ-tuotteita. Päätuote on hampurilaisissa käytetään laadukkaita pientuottajien tuotteita. Yritys myy suuria määriä erilaisissa tapahtumissa ympäri Suomea esimerkiksi omasta grillivaunustaan.
Toimittajalta
Proagria varmaan haluaa hyvää, mutta nyt on kaksi vuotta aikaa miettiä miten lähiruokatarjontaa voisi vielä parantaa
ProAgrialla on paineet saada luotettava ruokatoimittaja, joka kykenee massojen ruokkimiseen. Helpointa on käyttää jotain isoa toimijaa, kuten Fazeria 2017.
Tommi Kososen tapaus on hyvä esimerkki, miten lähiruokatarjontaa voisi parantaa. Yksi yrittäjä sanoo, että Proagria ei ymmärrä tai halua ymmärtää, että pienten toimijoiden annosmyynti ei tanssi isojen toimijoiden pöydillä. Kaikille varmasti riittäisi asiakkaita.
2022 näyttelyyn on aikaa miettiä, miten saada lisää ruokamyyjiä ja lähiruokatuottajia aidosti mukaan.
Myös kuluttajat pääsisivät lähemmäksi lähiruokaa. Farmari-näyttely on maaseudun ruokatuottajille mahdollisuus näyttäytyä kuluttajille.
http://www.maaseutumedia.fi/farmari-nayttely-ruokamaakunnan-lahiruokafarssi/
Ei kommentteja