Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • Mikä MaaseutuMedia?
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään
HAKU
20150325-_DSC0271
Arkistosta nostettua, Bioenergia 3

Fixteri -konsepti on tehokas

Hannu Koivisto · 24.2.2016

Tiheässä sekapuuryteikössä kuuluu nelisylinterisen Agco-Powerin murinaa. 23 tonnin hyönteinen nielee havumetsää kitaansa.

Muurahaisen rakennetta muistuttavan koneen etu- ja takapää pyörivät omaan tahtiin. Nisulan joukkokäsittelevän hakkuulaitteen giljotiinin leikkaama kokopuuranka sulkeutuu syöttörullakidan kautta kammioon. Runkopuupaalaimen toinen kammio pyörittää edellistä havumetsän sätkää punnitusta varten.

Nieleminen jatkuu tasaisena. Verkolla sidotut puupaalit lastataan ajouran viereen.

Jättihyönteinen pyöräyttää fotosynteesin tuottamaa aurinkoenergiaa lumen peittämälle mättäälle. Puuenergia on varastoitunutta aurinkoenergiaa luonnon omassa varastossa, puussa.

Fixteri -konsepti on keskittynyt kokopuuhakkeen korjuuseen. Viime vuonna valmistui tutkimuksia, jotka osoittivat menetelmän tarjoavan selkeää tehoa ja säästöä.

20150325-Kuski

Paraskin kone on juuri niin tehokas kuin sen ohjaamossa on osaamista. Jari Tiikkainen tekee 8-tuntisia päiviä. ”Pidempään on turha pyrkiä, jos haluaa pysyä tehokkaana.” Koneella tehdään töitä kahdessa vuorossa viitenä päivänä viikossa.

Fixteri täydentää yrittäjän kalustoa

Jari Tiikkainen vaimentaa moottorin tyhjäkäynnille ja sammuttaa koneen. Pärekorista nousee automaattisesti termospullo, josta aamulla tiputetun suodatinkahvin rippeet mies valuttaa mukiin.

Mies haukottelee. Kahdeksan tunnin herkeämätön keskittyminen kevään auringossa ramaisee. Hakkuukoneen ohjaimissa tehdään enemmän toimintoja kuin lentokoneessa.

A. Tiikkainen Oy hakee leivän metsästä. Monipuolisella koneyritysfirmalla on moto, ajokone ja Fixteri.

”Fixterillä tehdään paljon harvennushommia. Moto otetaan käyttöön, kun puu on järeää”, Jari Tiikkainen sanoo. ”Fixteri sopii hyvin meidän koneketjuun ennen motoa, mutta raivuusahametsiä ei tälläkään kannata tehdä.”

Puun litrakoko pitää olla 20 ja 50 litran välissä.

Tiikkaisilla, isä-Antilla ja Jarilla on iso usko menetelmään.

”Me olemme tosissamme”, Jari tuumaa. ”Meillä on kokemusta kokopuuketjunkin toimivuudesta, mutta tällä saadaan kustannusetua paljon enemmän.”

Tiikkaisen pari vuotta vanha paalaaja on istutettu yli kymmenen vuotta vanhan Logmanin 811FC päälle.

Tiikkaisen pari vuotta vanha paalaaja on istutettu 10 000 tuntia ajetun, vuoden 2011 Logman 811FC: päälle.

Ei työmenetelmä, vaan koko logistiikka

”Fixteri-konseptin ylivoima tulee logistiikan kokonaisuudesta”, Jari Tiikkainen sanoo. ”Kun kokopuu on kasalla, sitä ei liikutella millään.”

Hänen mukaan paalit ovat helppoja varastoitavia ja käytännöllisiä liikuteltavia. Ajokoneessa on hydraulinen jatko.

”Ajokonemiehet tykkävät. Homma on joutuisaa. Lisäksi paalin varastotappiot ovat huomattavasti pienemmät. Paalien ei käy kuinkaan muutaman vuoden viiveellä, mutta kokopuun hukkaprosentti nousee parissa vuodessa merkittävästi.”

Paalin mittaus on Jarin mukaan luotettavampaa.

”Ostaja tietää varmasti paljonko tavaraa on, kun jakeet punnitaan tarkasti nipuissa ennenkuin ne pyöräytetään baanan varteen.”

Fixteri-työmaa jättää jälkeensä siistin metsän.

”Tässä hommassa ei saa tuijottaa työvaihetta, vaan kokonaisuus on se juttu, joka tuottaa ja säästää kustannuksia”, Jari jatkaa.

Tällä menetelemällä pystytään hyödyntämään järkevästi isoja terminaalihakkureita.

Huono puoli on, että oksien ja latvusmssan myötä poistuu ravinteita. Polttoaine on puhtaampaa ja kuivempaa kuin perinteisellä runkopuumenetelmällä. Kuva tavara tuo tehoa ja megawatteja.

Polttoaine on puhtaampaa ja kuivempaa kuin perinteisellä runkopuumenetelmällä. Kuvan tavara tuo tehoa ja megawatteja. Ravinteita jää metsiin, jos nelisenttinen latvus jätetään kuormaamatta. Paalaimesta irtoaa lisäksi runsaasti neulasmassaa.

Helpottaa byrokratiaa

Myös elinkeinoministeri Jan Vapaavuori tunnusti Maaseutumedian haastattelussa, että uusi laki lisää byrokratiaa. Lakimuutoksen myötä suomalaisen energiapuun jakeet on pidettävä erillään haketta myöden. Ulkomaalainen hake kelpaa ilman byrokratiaa polttoon.

Fixteri-paalit ei tätä ongelmaa tunnista. Niillä on yksi ja sama tunnus.

Minna Lappalainen pitää metsämiesten maailmassa puoliaan. Sanattomaksi hän ei jää, kun puhutaan energiapuun korjuutekniikasta.

Minna Lappalainen pitää metsämiesten maailmassa puoliaan. Sanattomaksi hän ei jää, kun puhutaan energiapuun korjuutekniikasta. Kuva: Minna Lappalaisen arkisto.

Tutkimukset puoltavat Fixteri-konseptin taloudellisuutta

Fixteri Oy:n toimitusjohtaja Minna Lappalainen on asian vankkumaton matkasaarnaaja. Hän joutuu kumoamaan ennakkoluuloja, joita alalla piisaa. Kuin lahjana hänen uskolleen sekä Ramboll että Pöyry tekivät riippumattomia tutkimuksia aiheesta. Niissä selviteltiin koko tuotantoketjua metsästä energialaitokselle.

”Megawatit ja korjuumenetelmä on tässä sovitettu hyvin yhteen”, sanoo Eero Parkkola Rambollilta.

Hankkeen raportista selviää, että voimalaitoksella, jonka hakekäyttö on 500 000 MWh/v, voidaan jo yksistään tilanteeseen parhaiten sopivalla korjuumenetelmän valinnalla ja kaikilta osiltaan optimoidulla toimitusketjulla saavuttaa lähes 3,5 miljoonan vuotuiset kustannussäästöt.

”Energiapuun paalauksessa poistettavien puiden keskijäreys on 15–60 litraa, eli käytännössä aina alle nyt suunniteltujen tukirajojen. Energiapaalit käsitellään laitoksilla omalla koodillaan, joten mitään erillistä seurantabyrokratiaa ei tarvita”, Minna Lappalainen kertoo.

Linkki Fixterin sivuille tästä.

A. Tiikkainen Oy:n kotisivuille tästä.

Rambollin linkki aiheeseen tästä ja tästä.

Artikkeli julkastu 27.3. 2015

A.Tiikkainen OyFixteriFixteri-konseptiFixteripaalitMinna Lappalainen

Hannu Koivisto

Voisit tykätä myös näistä

  • 20160309-DSC_5596 Arkistosta nostettua

    Jukolan Juusto tekee aamumaidosta Aito Cheddar -juustoa

  • Maisema Arkistosta nostettua

    Råbelöfin tilalla maatalous on bisnes

  • Tuli Arkistosta nostettua

    Turve-energia, menestystarina vai menetystarina?

3 Kommenttia

  • Ilkka Äijälä kommentoi: 27.3.2015 klo 16:03

    Viimevuonna tehtiin yli 10 ha hoitorästisiä metsiä kuntoon. Loistava systeemi. 5-6 vuoden kuluttua uudelleen muille kuvioille. :-)

    Vastaa
  • Lukija kommentoi: 1.4.2015 klo 10:31

    Mitä ihmettä?

    Pöyryn raportissa lukee ekalla sivulla ”Raportti on laadittu yksinomaan Fixteri Oy:n (”Asiakas”) käyttöön. Pöyry ei takaa, että raportissa otetaan huomioon tai että se kuvastaa muiden osapuolten kuin Asiakkaan tarkoituksia, etuja tai olosuhteita”

    Miten jutussa voi lukea, että ”kuin lahjana hänen uskolleen sekä Ramboll että Pöyry tekivät riippumattomia tutkimuksia aiheesta”. Olettaisin ”Asiakkaan” maksavan Pöyrylle tutkimuksesta joten kyseessä ei ole lahja.

    Vastaa
    • Hannu Koivisto kommentoi: 1.4.2015 klo 12:32

      Hyvä kommentti. Hyvä että asioita kyseenalaistetaan. Tutkimuksen tilaaja on Miktech. http://www.miktech.fi/ajankohtaista/?issue=301
      Tutkimus on mielestäni ”rehellinen”. Täysin tieteellisiä kriteereitä se ei täytä, mutta minusta se on varsin uskottava.

      Vastaa

Vastaa Peruuta

Valparts Farmit KHP KHP Finanssila Finanssila Humuspehtoori Avant Junkkari

MaaseutuMedia suosittelee

  • 20150420-_DSC3938

    Viljelytuet 2016 — Veikko Vastaa

    22.5.2016
  • 20150411-_DSC2092

    Julkiset ruokahankinnat suomalaisten kriteerien mukaisiksi

    4.4.2016
  • Vuohen-paa

    Artikkelikommentit täydentävät artikkelin sisältöä

    30.11.2015
  • 20151014-_DSC2411

    MaaseutuMedian uusi palvelu: Ilmoituslaatikko

    3.11.2015
  • HDR navetta small

    300 lehmää eikä yhtäkään työkonetta – ”Urakointi perustuu luottamukseen”

    30.9.2015
  • 44 Vuotta palvellut puimuri on vanhuuttaan vähän kurttuinen. se toimii tämän päivän koneisiin verrattuna kovin pienellä kapasiteetilla. Työt tulevat kuitenkin joka syksy tehtyä.

    Fahr M 66 — sama puimuri töissä 44 vuotta

    1.8.2015
  • Yksityiskohtia täynnä oleva porstua toivottaa tulijan tervetulleeksi.

    Pohjalaistalo sai uuden elämän

    9.5.2015
  • Sopusointuinen mopo on mittasuhteiltaan liki täydellinen.

    Pappatunturi 312 km/h Hayabusan voimalla

    28.3.2015
  • Suosituimmat
  • Kun vasikka luottaa hoitajaansa, se äityy hyvinkin tuttavalliseksi.

    Valehteleeko eläinkuva?

    22.12.2014
  • Kuusivuotias Timo on Pontuksen kaveri.

    Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Emakko kiipeämässä makuualueelta ruokintapaikalle.

    Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • 20141115-DSC_8555

    11 300 euron sanktiot 4 millistä

    7.4.2015
  • IMG_2509-2

    Aktivistien eläinvalokuvanäyttely oli lapsellinen

    8.12.2015
  • Janne Kainulainen says: Tuo on todella hyvä keino säästää löpöä.Ikavote valmistaa myös halkokattiloita...
  • Heikki Manninen says: Mielenkiintoinen repliikki Muurimaalta jälleen . Ai että on oma virheeni kun o...
  • Onni Laamanen says: Sanoisin Muurinmaalle, ettäs kehtaat ! Sinä vaadit tätä julkaisua korjaamaan ...
  • Aino Keränen says: On aika surkuhupaisaa lukea, että Kristo Muurimaa väittää olevansa eläinten pu...
  • Heikki Manninen says: Koska yllä olevissa kommenteissa Kristo Muurimaa on minut nimeltä maininnut ...
Mavi Pysyvä nurmi luomu MTK traktori GMO Veikko Tuominen Afrikkalainen sikarutto Traktorimarssi Halpuutus Sanktiot peruna Maaseutumedia Leena Tenhola evira maatalous Maataloustuet Sikala

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

Afrikkalainen sikarutto GMO Halpuutus Leena Tenhola luomu Maaseutumedia Mavi MTK peruna Pysyvä nurmi Sanktiot traktori Traktorimarssi Veikko Tuominen

© MAASEUTUMEDIA