Tiheässä sekapuuryteikössä kuuluu nelisylinterisen Agco-Powerin murinaa. 23 tonnin hyönteinen nielee havumetsää kitaansa.
Muurahaisen rakennetta muistuttavan koneen etu- ja takapää pyörivät omaan tahtiin. Nisulan joukkokäsittelevän hakkuulaitteen giljotiinin leikkaama kokopuuranka sulkeutuu syöttörullakidan kautta kammioon. Runkopuupaalaimen toinen kammio pyörittää edellistä havumetsän sätkää punnitusta varten.
Nieleminen jatkuu tasaisena. Verkolla sidotut puupaalit lastataan ajouran viereen.
Jättihyönteinen pyöräyttää fotosynteesin tuottamaa aurinkoenergiaa lumen peittämälle mättäälle. Puuenergia on varastoitunutta aurinkoenergiaa luonnon omassa varastossa, puussa.
Fixteri -konsepti on keskittynyt kokopuuhakkeen korjuuseen. Viime vuonna valmistui tutkimuksia, jotka osoittivat menetelmän tarjoavan selkeää tehoa ja säästöä.
Paraskin kone on juuri niin tehokas kuin sen ohjaamossa on osaamista. Jari Tiikkainen tekee 8-tuntisia päiviä. ”Pidempään on turha pyrkiä, jos haluaa pysyä tehokkaana.” Koneella tehdään töitä kahdessa vuorossa viitenä päivänä viikossa.
Fixteri täydentää yrittäjän kalustoa
Jari Tiikkainen vaimentaa moottorin tyhjäkäynnille ja sammuttaa koneen. Pärekorista nousee automaattisesti termospullo, josta aamulla tiputetun suodatinkahvin rippeet mies valuttaa mukiin.
Mies haukottelee. Kahdeksan tunnin herkeämätön keskittyminen kevään auringossa ramaisee. Hakkuukoneen ohjaimissa tehdään enemmän toimintoja kuin lentokoneessa.
A. Tiikkainen Oy hakee leivän metsästä. Monipuolisella koneyritysfirmalla on moto, ajokone ja Fixteri.
”Fixterillä tehdään paljon harvennushommia. Moto otetaan käyttöön, kun puu on järeää”, Jari Tiikkainen sanoo. ”Fixteri sopii hyvin meidän koneketjuun ennen motoa, mutta raivuusahametsiä ei tälläkään kannata tehdä.”
Puun litrakoko pitää olla 20 ja 50 litran välissä.
Tiikkaisilla, isä-Antilla ja Jarilla on iso usko menetelmään.
”Me olemme tosissamme”, Jari tuumaa. ”Meillä on kokemusta kokopuuketjunkin toimivuudesta, mutta tällä saadaan kustannusetua paljon enemmän.”
Tiikkaisen pari vuotta vanha paalaaja on istutettu 10 000 tuntia ajetun, vuoden 2011 Logman 811FC: päälle.
Ei työmenetelmä, vaan koko logistiikka
”Fixteri-konseptin ylivoima tulee logistiikan kokonaisuudesta”, Jari Tiikkainen sanoo. ”Kun kokopuu on kasalla, sitä ei liikutella millään.”
Hänen mukaan paalit ovat helppoja varastoitavia ja käytännöllisiä liikuteltavia. Ajokoneessa on hydraulinen jatko.
”Ajokonemiehet tykkävät. Homma on joutuisaa. Lisäksi paalin varastotappiot ovat huomattavasti pienemmät. Paalien ei käy kuinkaan muutaman vuoden viiveellä, mutta kokopuun hukkaprosentti nousee parissa vuodessa merkittävästi.”
Paalin mittaus on Jarin mukaan luotettavampaa.
”Ostaja tietää varmasti paljonko tavaraa on, kun jakeet punnitaan tarkasti nipuissa ennenkuin ne pyöräytetään baanan varteen.”
Fixteri-työmaa jättää jälkeensä siistin metsän.
”Tässä hommassa ei saa tuijottaa työvaihetta, vaan kokonaisuus on se juttu, joka tuottaa ja säästää kustannuksia”, Jari jatkaa.
Tällä menetelemällä pystytään hyödyntämään järkevästi isoja terminaalihakkureita.
Polttoaine on puhtaampaa ja kuivempaa kuin perinteisellä runkopuumenetelmällä. Kuvan tavara tuo tehoa ja megawatteja. Ravinteita jää metsiin, jos nelisenttinen latvus jätetään kuormaamatta. Paalaimesta irtoaa lisäksi runsaasti neulasmassaa.
Helpottaa byrokratiaa
Myös elinkeinoministeri Jan Vapaavuori tunnusti Maaseutumedian haastattelussa, että uusi laki lisää byrokratiaa. Lakimuutoksen myötä suomalaisen energiapuun jakeet on pidettävä erillään haketta myöden. Ulkomaalainen hake kelpaa ilman byrokratiaa polttoon.
Fixteri-paalit ei tätä ongelmaa tunnista. Niillä on yksi ja sama tunnus.
Minna Lappalainen pitää metsämiesten maailmassa puoliaan. Sanattomaksi hän ei jää, kun puhutaan energiapuun korjuutekniikasta. Kuva: Minna Lappalaisen arkisto.
Tutkimukset puoltavat Fixteri-konseptin taloudellisuutta
Fixteri Oy:n toimitusjohtaja Minna Lappalainen on asian vankkumaton matkasaarnaaja. Hän joutuu kumoamaan ennakkoluuloja, joita alalla piisaa. Kuin lahjana hänen uskolleen sekä Ramboll että Pöyry tekivät riippumattomia tutkimuksia aiheesta. Niissä selviteltiin koko tuotantoketjua metsästä energialaitokselle.
”Megawatit ja korjuumenetelmä on tässä sovitettu hyvin yhteen”, sanoo Eero Parkkola Rambollilta.
Hankkeen raportista selviää, että voimalaitoksella, jonka hakekäyttö on 500 000 MWh/v, voidaan jo yksistään tilanteeseen parhaiten sopivalla korjuumenetelmän valinnalla ja kaikilta osiltaan optimoidulla toimitusketjulla saavuttaa lähes 3,5 miljoonan vuotuiset kustannussäästöt.
”Energiapuun paalauksessa poistettavien puiden keskijäreys on 15–60 litraa, eli käytännössä aina alle nyt suunniteltujen tukirajojen. Energiapaalit käsitellään laitoksilla omalla koodillaan, joten mitään erillistä seurantabyrokratiaa ei tarvita”, Minna Lappalainen kertoo.
Linkki Fixterin sivuille tästä.
A. Tiikkainen Oy:n kotisivuille tästä.
Rambollin linkki aiheeseen tästä ja tästä.
Artikkeli julkastu 27.3. 2015
3 Kommenttia
Viimevuonna tehtiin yli 10 ha hoitorästisiä metsiä kuntoon. Loistava systeemi. 5-6 vuoden kuluttua uudelleen muille kuvioille.
Mitä ihmettä?
Pöyryn raportissa lukee ekalla sivulla ”Raportti on laadittu yksinomaan Fixteri Oy:n (”Asiakas”) käyttöön. Pöyry ei takaa, että raportissa otetaan huomioon tai että se kuvastaa muiden osapuolten kuin Asiakkaan tarkoituksia, etuja tai olosuhteita”
Miten jutussa voi lukea, että ”kuin lahjana hänen uskolleen sekä Ramboll että Pöyry tekivät riippumattomia tutkimuksia aiheesta”. Olettaisin ”Asiakkaan” maksavan Pöyrylle tutkimuksesta joten kyseessä ei ole lahja.
Hyvä kommentti. Hyvä että asioita kyseenalaistetaan. Tutkimuksen tilaaja on Miktech. http://www.miktech.fi/ajankohtaista/?issue=301
Tutkimus on mielestäni ”rehellinen”. Täysin tieteellisiä kriteereitä se ei täytä, mutta minusta se on varsin uskottava.