Gårdskullan kartano aloitti tarinansa vuonna 1840, kun Erik Johan Rehnberg osti kartanon. Tarinaa jatkaa nyt viides sukupolvi, Gustav ja Henrik Rehnberg.
Tehokas viljatila siirtyi luomuun 2011, mikä oli silloin uutinen. Kartanon toiminta on muuttunut sen jälkeen melkoisesti.
Mikä on kartanon menestymisen salaisuus muuttuneessa yhteiskunnassa?
”Asioita pitää katsoa pitkällä tähtäimellä”, sanoo Gustav Rehnberg.
Eurooppalaisten maataloustoimittajien matkalla syksyinen Siuntio teki vaikutuksen.
Aristokraattinen tunnelma ilman solkisaappaita
Gårdskullan kartano avautuu laaksoon Siuntiossa. Kumpuilevat maisemat ovat jo sinänsä nähtävyys. Kiemuraisen pitkän kujan päätteeksi kartanon upea miljöö avautuu henkien vuosisatojen rauhaa.
Gustav Rehnberg saapuu vastaanottamaan eurooppalaisia maataloustoimittajia pikku-Valmetin viereen lätsä kallellaan.
Miehen arvokas olemus ja sujuva käytös antaa hienon kuvan suomalaisesta hiukan aristokraattisesta ja sivistyneestä maatalousmiehestä kansainväliselle journalistiryhmälle.
Kartanon herroilla oli aikoinaan solkisaappaat, tänä päivänä he käyttävät kumisaappaita. Gustavia ei voi myöskään herraksi kutsua, moderni ajatusmaailma on mullan- ja pihkantuoksuinen, maustettuna ripauksella koneiden käryä ja mullien hajua.
Suomen kartanoilla on ollut oma erityinen merkitys Suomen historiassa — maaseudun ja maa- ja metsätalouden kehittäjänä.
Kartanon herroilla on ollut tilannetajua ja sopeutumiskykyä. He ovat olleet usein notkeita. Samaa voi sanoa Gårdskullan sopeutumisesta nykyajan nopeasti muuttuviin trendeihin. Suomen yhdellä suurimmista tiloista on monta jalkaa maassa ja sen tarina on tarina kehityksestä, luovasta ajattelusta ja intohimon merkityksestä.
Vanhan ajan kartanot voidaan jakaa kahteen kastiin, vanhaan aikaan jämähtäneet, jotka ovat myyneet mantunsa ja niihin, joiden sukupolvilla on ollut luovuutta kehittyä. Isien perintö on voimavara, tai rasite myös tavallisilla maatiloilla.
Gustav Rehnberg on tottunut esiintyjä. Maataloustoimittajille suunnattu esitelmä avasi paljon suomalaisillekin mielenkiintoisia asioita.
Täyskäännös luomuun
Kävin kartanolla, kun Gustav Rehnberg osti vuonna 1999 Claas Lexion 480 puimurin, joka oli silloin toinen vastaava mammuttipuimuri Suomessa. Puimuri oli silloisen mittapuun mukaan valtava. Sillä korvattiin kaksi Claas kasikasia. Kasikaseilla korvattin aiemmin neljä pienempää puimuria. Kehitys kehittyi ja tehostaminen oli avainsana silloin.
Koneilla saatiin tehokkuutta.
Peltopinta-ala oli silloin vuonna 1999 330 hehtaaria. Vehnää puitiin ensimmäisenä vuonna 12 kilometrin tuntivauhdilla. Gustavilla oli kiire käydä kippaamassa kilometrin päässä olevaan kuivuriin kuormia ennen puimurin säiliön seuraavaa täyttymistä.
Tänä päivänä 330 hehtaarin tiloja on runsaasti ja kyseinen tehoviljely arkipäivää.
Aika muuttui Gårdskullassa.
Tavanomaista viljaa ehdittiin puida Lexionilla 12 vuotta vuoteen 2011, kun kartano teki täyskäännöksen.
Gårdskullan kartano siirtyi luomuviljelyyn, nurmitalouteen ja pihvikarjan tuotantoon.
Karjalla on sata hehtaaria laitumia.
Katso ympärillesi ja sopeudu nopeasti
”Pitää katsoa ympärilleen, mitkä ovat markkinat. Samalla pitää miettiä mikä on itselle tärkeintä”, Gustav Rehnberg kertoo. ”Jos haluat lypsää lehmiä, lypsä lehmiä.”
Tänä päivänä trendit ovat niin nopeita, että jokin uusi asia voi muuttua jo vuoden kuluttua.
Tila siirtyi luomuun, koska tavanomaisessa viljanviljelyssä ei ollut näköpiirissä tulevaisuutta.
”Emme kykene suomalaisilla satotasoilla kilpailemaan tavanomaisella tuotannolla. Luomussa on kasvavat markkinat ja paremmat hinnat”.
Viljanviljely Suomessa on Rehnbergin mukaan arka säänvaihteluille — märkyydelle ja kuivuudelle. Siuntiossa sataa vuodessa 800 millimetriä ja vain 200 milliä osuu kasvukaudelle.
Nurmen viljely on varmempaa. Lisäksi nurmi sitoo hiiltä. ”Ihminen ei sitä voi syödä, mutta nauta voi.”
Tila on kasvanut 600 peltohehtaariin. Metsäpinta-alaa on 1500 hehtaaria.
Kartanolla toimii yksi Pohjoismaiden suurimmista ykityisistä museoista. Museossa on 110 vanhaa traktoria yli 40 eri merkkiä ja maaseudun elämää 100 vuoden ajalta, yhteensä 15 000 esinettä. Gustav Rehnbergin äänessä on kunnioitusta, kun hän puhuu isästään Carl-Erik Rehnbergistä: ”Joka viikonloppu hän lähti jonnekin keräilemään tavaroita museoon. Museo oli hänen suuri intohimonsa, jota hän jalosti mielessään kaiken aikaa”.
Peltoviljelyä, metsästystä, matkailua, vuokrataloja, museo, pihvilihaa
Kartanolla on monta aktiviteettia ja kaksi vetäjää, molemmilla eri vastuu- ja osaamisalueet. Monta jalkaa varmistaa, mutta jalkoja ei saa olla liian monta — ”Silloin johtaminen on vaikeampaa.”
Pelloilla kasvaa 50 hehtaaria ruista, 50 hehtaarilla kauraa, 50 hehtaarilla papua. Hehtaarisadot ovat kahden ja kolmen tonnin välissä. Luomussa satotaso putoaa Gustav Rehnbergin mukaan puoleen.
Nurmiala on 450 hehtaaria johon sisältyy noin 100 ha laidunta.
Matkailubisnekseen, metsästykseen, joulukuusisafareihin, museon toimintaan, konferenssien ja kokousten järjestämiseen, hääjuhliin Suitian linnassa, sekä lihan suoramyyntiin on hyvät puitteet, koska Siuntio on reilun tunnin matkan päässä pääkaupungista.
PEFC-serifikaatin metsänhoito tuottaa vuosittain 5000 kuution hakkuut — viisi-kuusi kuutiota per hehtaari. Haketta lämmitykseen kuluu 2500 kuutiota vuosittain kahteen 300 kW lämpölaitokseen.
Musta Angus-rotu valittiin ominaisuuksiensa ja kaupallisen brändin takia. Tunnettu pihvirotu sopii hyvin suoramarkkinointiin. Hitaasti kasvava pienikokoinen rotu pärjää vaatimattomilla laitumilla ja rotu on nöyrä ruuan suhteen. Se on luonnostaan myös sarveton.
Kotieläntuotantoa puoltaa maatalouspolitiikan linjaukset
Pihviliha markkinoidaan suoraan. Edullisen jauhelihan ja tyyriiden pihvien keskihinta on 15 euroa, josta vähennetään 2,5 euron teurastus, paloittelu- ja pakkauskulut.
Mustia Anguksia laiduntaa vajaa 300 eläintä, poislukien sonnit, jotka eivät laidunna. Emoja on 130. Hiehot myydään eloon ja härät myydään lihaksi kaksivuotiaina.
Gårdskullan kartanolla oli aikoinaan lypsykarjaa 50-luvulle asti. Lypsykarjan jälkeen tilalla oli Angus-pihvikarjaa 60-luvulle saakka.
Lypsykarja tuli takaisin Suitian kartanon vuokraamisen yhteydessä. Yliopiston koetila joutui säästötoimenpiteisiin ja Gårskullan kartanolle tarjoutui mahdollisuus mahdollisuus ostaa puolet koetilasta.
Suitian lypsykarjasta luovuttiin ja 2010 tila aloitti tyhjältä pöydältä uudelleen Anguksien kasvatuksen.
Gustav Rehnbergin mukaan kotieläntuotantoa puoltaa maatalouspolitiikan linjaukset. Suomen tautivapaus ja antibioottivapaus on maailmalla kilpailuvaltti.
”Suomessa nurmen viljely on kilpailukykyistä.”
1 Kommentti
Luultavasti viljan ja muiden kasvien tuotannon tukeminen kielletään ja vain nurmet ja eläimet saavat tuet jatkossa. Olisi kiva tietää kuinka monta sataa tuhatta kiloa lihaa noin valtava tila tuottaa eli elättääkö se 1000 vai 50 000 ihmistä?