GMO jakaa mielipiteet – Osa 1: Puolesta

Geenimuuntelu, eli GMO, on ajankohtainen aihe. Strasbourgissa tehtiin EU-päätös: jokainen maa voi valita itse linjansa GMO:n suhteen. Nyt julkaistavissa artikkeleissa käymme asiaa läpi kahdesta näkökulmasta.

Ensimmäinen näkemys on tutkijan. Jussi Tuomisto on Perunantutkimuslaitoksen PETLA:n johtaja. Tuomisto on ollut vuosia MTT:n geenitekniikkaa tutkivissa työryhmissä, joissa on ollut mukana eri alojen asiantuntijoita muun muassa Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoista. Hänellä on myös kokemusta yli 20 alan kansainvälisestä konferenssista.

MaaseutuMedia haluaa esitellä erilaisia näkemyksiä GMO:n suhteen. Julkaisemme sarjan toisen osan lähipäivinä.

GMO on yksi jalostustekniikka muiden joukossa

Jussi Tuomisto ei halua profiloitua väkisin geenimanipulaation puolustajaksi.

”Jos tulee ilmi asioita, jotka osoittavat GMO:n olevan haitallista, olen valmis muuttamaan näkemystäni”, hän sanoo.

”Geenimanipulaatio on vain yksi jalostusmenetelmä muiden joukossa. Yli sata vuotta käytössä ollut mutaatiojalostus on yksi jalostusvaihtoehto monista. Molemmissa menetelmissä on loppujen lopuksi kyse samasta asiasta.”

Kasveja on jalostettu jo yli 10 000 vuotta. Jotkut ajattelevat Tuomiston mukaan, että annetaan kasvien jalostua itsekseen. Tutkija puhuu kuitenkin valintojen puolesta. Elintarvikkeiksi tarkoitettuja kasveja ja eläimiä on kehitettävä ihmiskunnan kasvaviin tarpeisiin.

”Maailman väkiluku lisääntyy 200 000 ihmisellä joka päivä”, Tuomisto muistuttaa.

Mitä geenit ovat?

”Geenit ovat samanlaisia kasveissa ja eläimissä”, Tuomisto kertoo. ”Kyse on neljän erilaisen emäksen, aminohapon osien, erilaisista järjestyksistä.”

Näistä elementeistä syntyy geenijonoja, jotka pitävät sisällään erilaisia yhdisteitä. Kasvien ja eläinten geenit ovat samoja.

Geenejä voidaan analysoida ja tutkia PCR-laitteella. Sillä nähdään, missä järjestyksessä geenit ovat ja mitä geenejä tuote sisältää.

Jalostus on valintoja

Perunaa on jalostettu kauan. Villiperuna on suhteellisen rutonkestävä, mutta kun vuosikymmeniä on jalostettu vain sato- ja makuominaisuuksia, rutonkestävyydestä on tullut merkittävä ongelma.

”80-luvulla oli vielä perunanviljelijöitä, joille rutto oli lähes tuntematon käsite.”

Villiperunasta voidaan nyt uudella geenitekniikalla siirtää rutonkestävyysominaisuuksia helposti muiden ominaisuuksien kärsimättä. Perinteisellä kasvinjalostuksella se on hyvin vaikeaa.

Sikojen jalostuksessa on keskitytty kasvuominaisuuksien jalostamiseen, mutta jalkaterveys on saatettu unohtaa.

Jalostus voi olla Tuomiston mukaan muutakin kuin elintarvikkeiden jalostusta.

”Bioenergiakasvien jalostus tulee olemaan tulevaisuudessa tärkeää.”

Jalostusmenetelmien eroja

Tuomisto ottaa esimerkiksi tärkkelysperunan. Teollisuudelle tärkeä liimaominaisuus lisääntyy amylopektiinin avulla. Amyloosi puolestaan heikentää ominaisuutta.

Geenitekniikalla sammutettiin yksi amyloosia tuottava geeni ja tuloksena oli parempi, amylopektiinia tuottava peruna. Mutaatiomenetelmän lopputulos oli sama, kun kasvia pommitettiin kemikaaleilla ja säteilytyksellä.

Paperiteollisuudelle tärkeän tärkkelyksen osuus on kuitenkin paperin hinnasta pieni. GMO-tärkkelystä ei sen takia vielä uskallettu ottaa käyttöön, koska se olisi voinut tahrata kaupallista mainetta enemmän kuin mitä GMO-tärkkelyksellä saatu hyöty olisi ollut.

Geenimuuntelu on nopea menetelmä. GMO:lla perunan jalostus tapahtuu parissa vuodessa. Perinteinen yrityksen ja erehdyksen kautta tehtävä mutaatiojalostus vie 10–15 vuotta.

Jalostusta vai lisääntyvää torjunta-ainemäärää?

”Maailma menee hirvittävällä vauhdilla eteenpäin”, Tuomisto sanoo. ”Kehitys ja kysyntä kasvavat samalla kun aavikoituminen lisääntyy, maan suolapitoisuus kasvaa ja valtameret valtaavat viljelyalueita.”

Kasvitaudit ovat kasvava ongelma.

”Banaani uhkaa kuolla sukupuuttoon. Yksi banaanilajike on jo tuhoutunut joskus 50-luvulla. Sekin olisi voitu pelastaa geenitekniikan avulla.”

Joudumme tekemään valintoja, halusimme tai emme. Tuomisto kysyy, käytämmekö jalostusta vai torjunta-aineita?

”Ihmiskunta ei kohta pysty vastaamaan kaikkiin haasteisiin. Sen takia pitää ottaa käyttöön kaikki keinot.”

Kirosana nimeltä Monsanto

Ylikansallinen Monsanto koetaan geenimuuntelun pesäkkeenä.

”Pitääkö koko geenitekniikka jalostuskeinona hylätä RoundUpin takia?” Tuomisto kysyy.

Hänen mukaansa geenitekniikan kehityksen jarruttaminen Euroopassa taas tuo Monsantolle lisää kilpailukykyä.

Geenivapaa Suomi?

”Jos pystymme saamaan markkinoilta GMO-vapaasta enemmän hintaa, niin en vastusta”, sanoo Tuomisto.

”Epäilen kuitenkin. Saksa ja Itävalta ovat voimakkaasti jo muuntelua vastaan. Me emme pysty kilpailemaan heidän kanssaan. Koko Eurooppa näyttää olevan GMO-kielteinen. Emme saisi ainakaan tällä hetkellä gmo-vapaudesta mitään lisäarvoa.”

GMO aiheuttaa agitaatiota puolesta ja vastaan. Tuomisto tuomitsee fanaattisuuden.

”Hyötyjä ja haittoja pitää voida punnita molemmissa leireissä.”

Tuntemattoman pelko on suurin GMO:n este.

Päivitetty 17.1. 14:14