Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Konekilleri
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • MaaseutuMedia on maaseudun äänenkannattaja
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään
Kolumni 0

GMO osa 2: Muuntogeenistä ruokaa vai ei?

Hannu Koivisto · 18.1.2015

Julkinen keskustelu geenimuunnellusta (gmo) ruoasta on valitettavan usein jyrkän polarisoitunutta. Sille on tyypillistä gm-tekniikan esittäminen joko ehdottoman hyvänä tai pahana. Todelliset vaihtoehdot eivät kuitenkaan liene koko maatalouden muuttuminen muuntogeeniseksi tai kaikkien gm-kasvien kieltäminen.

GMO -riskit

Geenitekniikan käyttöönotto ruoantuotannossa sisältää luonnollisesti omat riskinsä. Jotkut riskeistä voivat olla jopa vakavia. Mutta samat riskit koskevat kaikkea viljelyä ja kasvinjalostusta.

Gm-tekniikan kuten muidenkin teknologioiden riskejä arvioitaessa täytyy asettaa vaihtoehdot vastakkain ja pohtia, mitä riskejä niihin kuhunkin sisältyy. Minkälaisen riskin otamme, jos hylkäämme uuden teknologian kokonaan?

Geenimuokkauksella kun voidaan parantaa muun muassa viljelykasvien satoisuutta ja laatua kehittämällä lajikkeita, jotka ovat vastustuskykyisiä erilaisille kasvitaudeille ja tuhohyönteisille. Lisäksi gm-tekniikalla voidaan parantaa vaikkapa viljelykasvien kestävyyttä kuivuutta vastaan ja vähentää siten kasteluveden tarvetta.

Maataloustuottajien kannalta gm-lajikkeet ovat tuotantopanoksia, joiden käyttö kannattaa, jos sato syntyy pienemmin kustannuksin ja siitä saatava hinta on samalla tasolla kuin gm-vapaan tuotannon. Yhdysvalloissa ja muualla maailmassa saatujen kokemusten valossa gm-kasvien viljely on johtanut tuottavuuden parantumiseen.

Geenejä on häiritty pitkään

Kuluttajat, jotka äänestävät euroillaan, tietenkin ratkaisevat gm-ruoan kohtalon. Gm-ruoan käyttöönotto epäilyttää monia eurooppalaisia kuluttajia, koska se koetaan jotenkin ”epäluonnolliseksi.” Usein keskustelussa unohtuu, että mikään nykyisinkään viljeltävä kasvi ei ole erityisen ”luonnollinen”, vaan pitkän jalostusprosessin tulos.

Ihminen on ehtinyt häiritä geenien toimintaa jo pitkään muun muassa mutaatiojalostuksen keinoin, eikä kaupasta saa hedelmää tai vihannesta, jonka geenejä ei olisi sorkittu. Nykyisten viljelykasvien lajikkeet eivät siten pystyisi enää selviämään luonnossa, vaan tulevat toimeen vain ”ihmiskäden hoidossa”.

Jyrki Niemi-2

Jyrki Niemi
Kirjoittaja on maatalouspolitiikan professori Luonnonvarakeskuksessa (Luke)

GMOMuuntogeeninen

Hannu Koivisto

Voisit tykätä myös näistä

  • Kolumni

    Kenen asialla olet, Suomen kallein citypoliitikko Ville Niinistö?

  • Kolumni

    Eläinlääkärin viiltävä analyysi Äänetön sika -näyttelystä

  • Kolumni

    Viljelymetsät ilmastokamppailun ytimessä, suojelumetsät puskurina

Ei kommentteja

Vastaa Peruuta

MaaseutuMedia suosittelee

  • Kenen asialla olet, Suomen kallein citypoliitikko Ville Niinistö?

    28.12.2021
  • Elämä puolison kuoleman jälkeen

    10.5.2021
  • Eläinsuojeluvalvonta – miten varautua?

    9.1.2021
  • Absurdi eläinvalvontatuomio — ehdollista vankeutta ja 300 000 euron menetykset

    3.10.2020
  • Elämäni farmarina — maajussin testamentti

    22.8.2020
  • Vapaaporsitus yllätti positiivisesti: 33 vieroitettua porsasta vuodessa — Mieluummin virikkeitä kuin antibiootteja

    26.6.2020
  • Sianlihan tuottajahinta saa Saksassa tukea

    5.4.2020
  • Antti, nuori sikafarmari teki uuden sikalan

    9.1.2020
  • Suosituimmat
  • Valehteleeko eläinkuva?

    23.8.2017
  • Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Kaksi turverekkakuormaa vastaa 800 tuulivoimalan sähköntuotantoa yön yhden tunnin aikana

    18.1.2021
  • Suomalaisprofessoreiden tutkimusraportti toteaa IPCC:n raportin täysin virheelliseksi

    9.8.2019
  • Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • Hannu Koivisto says: Hyvä pointti....
  • Hannu Nissi says: Juuri näin. LUKE on järjetämässä juuri nettiseminaaria turvemaiden ilmastopääs...
  • Timar says: Turpeen alasajosta Suomessa päättäneet keskeiset poliitikot ovat ison rahan ke...
  • Lumipuku says: Kaikki vain siten ja vaken takia...
  • Hannu Koivisto says: Unohdin vastata. Yrittäjällä on ainakin yksi toinenkin firma....
Mavi Pysyvä nurmi luomu Maaseutumedia Eläinsuojelulaki MTK Maataloustuet Mikko Hakola traktori Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Konekilleri Turve GMO Timo Äijö maatalous Vapaaporsitus Veikko Tuominen

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Eläinsuojelulaki GMO Konekilleri luomu Maaseutumedia Maataloustuet Mavi Mikko Hakola MTK Pysyvä nurmi traktori Turve

© MAASEUTUMEDIA