Geenimuuntelu ei ole uusinta uutta, vaan perustuu vanhentuneeseen ja aikansa eläneeseen tekniikkaan.
Geenitekniikka perustuu konemaiseen ajatteluun, jossa yksi geeni siirretään toiseen paikkaan, ja kuvitellaan sen toimivan kuten ennenkin. Nykytiedon mukaan ymmärretään, että geenien toiminta riippuu niiden toimintaympäristöstä.
Menetelmän epätarkkuudesta johtuen geenimuuntelulla on saatu aikaan vain kaksi kaupallista sovellusta. Toinen on rikkaruohomyrkyn kestävyys ja toinen kasvin oma hyönteismyrkkytuotanto.
Näitä kahta ominaisuutta on sovellettu neljään kasviin: soijaan, maissiin, rapsiin ja puuvillaan. Ei kovinkaan tehokasta.
GMO:n vaikutuksia mahdoton kontrolloida
Geenitekniikka on vaarallista, koska lajikkeet käyttäytyvät odottamattomasti. Kasveissa esiintyy arvaamattomia yhdisteitä, eivätkä ominaisuudet pysy vakioina.
Itse hyönteismyrkkyä tuottavissa gm-kasveissa on löytynyt viisikymmenkertaisia eroja myrkkypitoisuudessa. Mitkään turvallisuustutkimukset eivät voi tuoda lopullista varmuutta, kun gm-kasvit itse muuntuvat jatkuvasti.
Geenejä voidaan siirtää, mutta niiden vaikutuksia ei voida kontrolloida ympäristön vuorovaikutustilanteissa. Geenimuunnellun kasvin itse tuottama tuholaismyrkky on erilainen kuin luonnon bakteereissa esiintyvä bt-toksiini.
Sekin tiedetään, että bt-toksiini rikastuu ravintoketjussa. RoundUp-myrkkyä kestävissä gm-lajikkeissa myrkkyä jää kasviin, joten se vaikuttaa kasvia syöviin eläimiin. Myrkky kerääntyy elimistöön ja vaikuttaa estrogeenin tavoin.
Gm-kasvit leviävät aggressiivisesti
Kanadassa ei ole enää saatavilla tavallista, puhdasta kylvösiementä rapsista, maissista ja soijasta. Gm-kasvien aggressiivinen leviäminen on pitänyt saastumisesta huolen.
Jos geenimuunneltu viljely sallitaan, se saastuttaa vähitellen kaikki pellot, eikä mikään erillään pito onnistu. Esimerkiksi Kanadassa kukaan ei ole korvannut luomuviljelijöiden menetyksiä. Gm-kasvien kehittäjät ja markkinoijat eivät ota vastuuta.
Tilanne on päinvastainen: luomupeltoon itsekseen levittäytynyt gm-rapsi aiheutti viljelijälle luomustatuksen menetyksen. Lisäksi hän joutui maksamaan gm-rapsin kehittäneelle yhtiölle sakkomaksuja patentin rikkomisesta.
Geenimuunneltuja kasveja on löydetty usein muun muassa Japanista ja Uudesta-Seelannista, vaikka näissä maissa ei lainkaan viljellä gm-kasveja.
Eli erillään pito on utopiaa. Koeviljelmiinkin tulisi siis suhtautua äärimmäisen kriittisesti.
Vakava riski
GMO-viljelyssä ei ole mitään pitkäaikaisia etuja. Pariin ensimmäiseen vuoteen viljely ei vaadi taitoa, kun kaiken vihreän tappavaa RoundUp-myrkkyä voi levittää pelloille vapaasti kasvukauden aikana. Sato sisältää 50 kertaa enemmän rikkaruohomyrkyn jäämiä kuin tavallinen soija.
Rikkaruohomyrkyn lisääntynyt käyttö huonontaa peltoa ja vahingoittaa ympäröivää luontoa. Lisäksi myrkylle vastustuskykyisiä rikkaruohoja on jo kehittynyt, joten tarvitaan uusia myrkkyjä entisten lisäksi. Gm-soija on myös alttiimpi sienitaudeille, joten niitä vastaan tarvitaan oma myrkkynsä.
Myrkkyä kestävät rikkaruohot alkavat olla suuri ongelma geenisoijan pelloilla Argentiinassa. Myrkyn käyttömäärät ovat kasvaneet jyrkästi, ja vaikutukset ympäristöön pahenevat.
Kuluttajalle geenimuuntelusta ei ole mitään hyötyä, mutta elollisen luonnon säätelyjärjestelmän peukaloinnilla kehitämme vakavan ympäristövaurioiden riskin. Riskin suuruutta on mahdoton arvioida.
Julkinen keskustelu ohutta
Meillä Suomessa muutamat ikääntyneet professorit vakuuttavat olevansa ainoan oikean tiedon haltijoita gm-asioissa. Vaikutusvaltaisten professorien uhmaaminen ei ole mahdollista niille tutkijoille, joiden elanto on kiinni apurahoista.
Geenitekniikasta Suomessa puhuvat julkisuudessa vain ne, jotka tekevät sitä työkseen. Eivät he sahaa omaa oksaansa, eikä kritiikin esittäminen ole heidän tehtävänsä.
Kolumnissa on käytetty lähteenä evoluutiobiologi, fil.tri Liisa Kuusipalon esitelmää.
2 Kommenttia
Mitä eroa on siinä, että esim. suorakylvössä glyfosaattia käytetään ennen kylvöä ja puintia. Verrattuna siihen, että sitä käytettäisiin; yhteensä vähemmän; kerran kasvustoon sen alkuvaiheessa?
Uudet ja yleensäkin GMO-kasvit eivät ole kestäviä vain glyfosaattia vastaan. Vaan voivat olla kestäviä myös muista herbisidejä vastaa. Jopa yhtäaikaa, uudet lajikkeet kestävät kahta jopa kolmea herbisidiä.
Rikkakasvit tulevat perässä niissäkin alkaa löytyä samanaikaista kestävyyttä useampaa herbisidiä vastaan
Viinin- ja oluenjuojat nauttivat GMO:n tuloksista juomalla juomia, joiden käymiseen on käytetty geenimuunneltua hiivaa. Samaan juomaan on saatettu käyttää sokeria, joka on valmistettu GMO-jurtista.
Diabeteksen hoitoon käytetään insuliiniä, jonka valmistukseen on käytetty gmo-peräisiä bakteereita. Pitäisikö heidänkin alkaa käyttää uudestaa eläinperäisiä insuliinivalmisteita?
GMO:n suhteen juna on mennyt jo.
.
Kaupallisia sovelluksia on tälläkin hetkellä huomattavasti enemmän kuin kaksi. Viljelyskasveista löytyy siirtogeenisiä lajikkeita, jotka ovat tautiresistenttejä, kauemmin säilyviä ja vähemmän karsinogeenejä tuottavia.
Gmo:iden testaukseen kuuluu mm. vaihtehtoisen silmukoinnin, translaation jälkeisen proteiinien muokkauksen ja kasvien metabolian tutkiminen [1]. Niissä ei ole havaittu mitään ”arvaamattomia yhdisteitä”.
Bt-toksiinia tuottavien kasvien myrkky on täysin samaa kuin bakteerien tuottama. Eihän se muuten toimisi kohdehyönteisiin. On täysin naurettavaa väittää, että bt-toksiini rikastuu ravintoketjussa, koska se on proteiini. Glyfosaattikin on turvallinen torjunta-aine eikä se ole hormonihäiritsijä, vaikka kolumnissa niin väärin väitetäänkin [2].
Kukaan ei ole joutunut maksamaan patenttirikkomuksista sakkoja, jos pellolle on vahingossa levinnyt siirtogeenisiä kasveja. Monsantoa usein tästä syytetään, mutta ainuttakaan esimerkkiä ei ole. Esimerkkejä tahallisesta patenttirikkomuksista taas on.
On täysin puppua väittää, ettei gmo:ista ole ollut hyötyä. Uuden meta-analyysin mukaan sadot ovat keskimäärin kasvaneet 21,6 %, torjunta aineiden käyttö ja niiden kustannukset ovat tippuneet 36,9 % ja 39,2 % ja viljelijöiden voitot kasvaneet 68,2 % [3]. Gm-puuvilla on Intiassa vähentänyt torjunta-aineiden käyttöä 50 %, joista 70 % on tapahtunut kaikkein myrkyllisimmissä aineissa. Myrkkyjen vähentäminen on laskenut akuutteja myrkytyksiä viljelijöiden keskuudessa ja tutkijat arvioivat tämän säästävän 10 052 000 – 36 618 000 euroa vuodessa terveyskustannuksissa [4]. Insuliini ja monet ravintolisät tuotetaan gmo:illa.
Gmo:t ovat yhtä turvallisia kuin perinteisillä menetelmillä jalostetut kasvit. Euroopan komission julkaisun A decade of EU-funded GMO research mukaan:
”The main conclusion to be drawn from the efforts of more than 130 research projects, covering a period of more than 25 years of research, and involving more than 500 independent research groups, is that biotechnology, and in particular GMOs, are not per se more risky than e.g. conventional plant breeding technologies.” [5]
1. http://www.nature.com/nbt/journal/v20/n12/full/nbt1202-1195.html
2. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10854122
3. http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0111629
4. http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0921800911002400
5. http://ec.europa.eu/research/biosociety/pdf/a_decade_of_eu-funded_gmo_research.pdf