Eläköön suoli, kirjoittaa blogistimme Teemu Taulavuori, yleislääketieteen erikoislääkäri, maaseutu- ja eläinharrastaja.
Maaseudun tulisi ottaa selkeästi oma roolinsa kansallisen terveyden ylläpitäjänä. Monimuotoiset luontoympäristöt, joissa on laiduntavaa karjaa ja erilaisia eläimiä ovat terveyttä luovia paikkoja ja ne ansaitsevat tunnistamisen ja tunnustamisen sellaisiksi.
Kuvat ja teksti: Teemu Taulavuori
Suoli kärsii yksipuolistuvasta bakteeristosta — kaupungistuneen ihmisen ongelma
Ei suoli sentään kuole, mutta kaikki mikä ei tapa sitä ei suinkaan vahvista sen limakalvoseinämää. Suoli ei ole yksin olemassaolon uhkansa kanssa. Sen kanssa kituu maaperä eli multa.
Itävaltalaiset tutkijat Blum ja Keiblinger nostivat esiin kohtalonyhteyden: yksipuolistuva bakteeristo on molempien ongelma ja yhteinen kehityspolku on vaarassa taantua.
Kaupungistunut ihminen on menettänyt kosketuksen maaperään ja ravitsee itseään vähäkuituisella ravinnolla ja käyttää antibiootteja ja desinfiointiaineita.
Samaan aikaan viljelymaahan kaadetaan kemiallisia apuaineita, yksipuolistetaan kasvistoa ja maata käsitellään raskaalla kalustolla. Lopputuloksena on mikrobeiltaan köyhtynyt ihminen ja maa, jotka eivät enää voi täydentää ja auttaa toisiaan.
Autoimmuunitaudit lisääntyvät kaupungistuneessa väestössä
Kreetalla tutkijat Kotzamani ja Plaitakis kumppaneineen seurasivat kolmen sukupolven ajan geneettisesti samankaltaista väestöä.
MS-tauti eli keskushermoston pesäkovettumatauti, yksi vaikeimmista autoimmuunisairauksista, lisääntyi merkittävästi seuranta-aikana kaupungistuneessa väestössä ja eniten se lisääntyi naisilla, jotka olivat muuttaneet nuorina kaupunkikeskuksiin.
Autoimmuunitaudit iskevät yleensäkin raskaammin naissukupuoleen.
Monet sairaudet yhdistyvät kaupunkimaiseen elämäntapaan enemmän kuin maaseutuun
Tutkimustietokanta PubMed antaa nopeasti synkän luettelon tutkimuksista, joissa urban vs rural asetelmalla löytyy yhteys lisääntyneeseen sairastavuuteen ja kaupungistumiseen.
Suolistotulehdukset, astma, psoriasis, nivelreuma, tyypin 1 diabetes ja depressio yhdistyvät kaupunkimaiseen elämäntapaan enemmän kuin maaseutuun.
Tosin kolme Kiinassa tehtyä tutkimusta ei löytänyt yhteyttä vähemmällä masentuneisuudella ja maalla asumisella, mutta elämä Kiinan maaseudulla saattaa olla eri tavalla haasteellista kuin kaupungeissa.
Lisäksi Yhdysvalloissa saadut tulokset poikkeavat usein muissa maissa saaduista tuloksista, mutta olisi helppoa ajatella, että maaperän ongelmat korostuvat Amerikassa tehoviljelyn alueilla.
Globaalissa satelliittikuvatutkimuksessa ei löytynyt yhteyttä kaupunkimaisuuden ja astman välillä mutta myöskään kaupunkimaisuuden määrittelyä ei pidetty tutkimuksessa täysin varmana.
Maaperän eläväisyyttä ei ainakaan satelliitista näe.
Maaseutu terveyden tyyssija?
Maaseutua on toki vaikea markkinoida missään varsinaisena terveyden tyyssijana. Tutkimusnäyttö puhuu sen puolesta että maalla ollaan ylipainoisempia ja sairastetaan enemmän sydänsairauksia ja aikuistyypin diabetesta sekä saadaan enemmän tapaturmia ja keuhkosyöpää sekä keuhkoahtaumatautia.
Maalla itsemurhariski saattaa olla hieman suurempi ja ylipäänsä eri tekijöiden vaikutuksesta elinikä jää pari vuotta kaupunkiserkkua lyhyemmäksi.
Nämä ovat kuitenkin asioita, joiden taustalta löytyy usein myös suurin terveyserojen selittäjä, eli koulutustaso. Terveemmät elämäntavat liittyvät usein korkeampaan koulutustasoon. Kaupungissa on myös eri tavalla tarjontaa erilaisten sairauksien hoitamiseen.
Katkennut immuunipuolustus
Maaseutu ei vielä sinällään siis pelasta ihmisen terveyttä. Tarvitaan tietoa, mahdollisuuksia valita terveellisiä tottumuksia ja palveluita maaseudulla asuville, mutta on joka tapauksessa kaikkien etu että maassa on elävä maaseutu.
Sitä voi hahmottaa myös ekonomisesti: Vuonna 2019 myytiin Suomessa immunosupressiivisia lääkkeitä tasan yhtä suurella summalla (319 miljoonaa euroa) kuin mitä vuoden 2020 kansallinen maataloustuki on.
Vuonna 2019 myytiin Suomessa immunosupressiivisia lääkkeitä tasan yhtä suurella summalla (319 miljoonaa euroa) kuin mitä vuoden 2020 kansallinen maataloustuki on.
Katkennut yhteys terveeseen immuunipuolustukseen maksaa siis yhteiskunnalle yhtä paljon kuin maatalosustuotannon nykyinen toimintakyky minimissään.
Luonto tarjoaa keinot sairastumisen ehkäisyyn
Maaseudun tulisi ottaa selkeästi oma roolinsa kansallisen terveyden ylläpitäjänä.
Monimuotoiset luontoympäristöt, joissa on laiduntavaa karjaa ja erilaisia eläimiä ovat terveyttä luovia paikkoja ja ne ansaitsevat tunnistamisen ja tunnustamisen sellaisiksi.
Juhlapuheiden terveyden edistämisen tärkeydestä pitää muuttua konkretiaksi, jossa mahdollisimman monelle tarjotaan kohtuullisen matkan päässä mahdollisuus käydä paikassa jossa humus on elävää ja luonto ympäröi ihmisen.
Lääketiede tarjoaa vain keinoja nujertaa ihmisen harhaanmennyt immuniteetti mutta luonto tarjoaa keinot estää sen sairastuminen.
Eläköön suoli!
Ei kommentteja