Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Konekilleri
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • MaaseutuMedia on maaseudun äänenkannattaja
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään
Lukijablogi, Yleinen 0

Gut ist tot – Suoli on kuollut

Hannu Koivisto · 25.7.2020

Eläköön suoli, kirjoittaa blogistimme Teemu Taulavuori, yleislääketieteen erikoislääkäri, maaseutu- ja eläinharrastaja.

Maaseudun tulisi ottaa selkeästi oma roolinsa kansallisen terveyden ylläpitäjänä.  Monimuotoiset luontoympäristöt, joissa on laiduntavaa karjaa ja erilaisia eläimiä ovat terveyttä luovia paikkoja ja ne ansaitsevat tunnistamisen ja tunnustamisen sellaisiksi.

Kuvat ja teksti: Teemu Taulavuori

Suoli kärsii yksipuolistuvasta bakteeristosta — kaupungistuneen ihmisen ongelma

Ei suoli sentään kuole, mutta kaikki mikä ei tapa sitä ei suinkaan vahvista sen limakalvoseinämää.  Suoli ei ole yksin olemassaolon uhkansa kanssa.  Sen kanssa kituu maaperä eli multa.

Itävaltalaiset tutkijat Blum ja Keiblinger  nostivat esiin kohtalonyhteyden: yksipuolistuva bakteeristo on molempien ongelma ja yhteinen kehityspolku on vaarassa taantua.

Kaupungistunut ihminen on menettänyt kosketuksen maaperään ja ravitsee itseään vähäkuituisella ravinnolla ja käyttää antibiootteja ja desinfiointiaineita.

Samaan aikaan viljelymaahan kaadetaan kemiallisia apuaineita,  yksipuolistetaan kasvistoa ja maata käsitellään raskaalla kalustolla. Lopputuloksena on mikrobeiltaan köyhtynyt ihminen ja maa, jotka eivät enää voi täydentää ja auttaa toisiaan.

Autoimmuunitaudit lisääntyvät kaupungistuneessa väestössä

Kreetalla tutkijat Kotzamani ja Plaitakis kumppaneineen seurasivat kolmen sukupolven ajan geneettisesti samankaltaista väestöä.

MS-tauti eli keskushermoston pesäkovettumatauti, yksi vaikeimmista autoimmuunisairauksista, lisääntyi merkittävästi seuranta-aikana kaupungistuneessa väestössä ja eniten se lisääntyi naisilla, jotka olivat muuttaneet nuorina kaupunkikeskuksiin.

Autoimmuunitaudit iskevät yleensäkin raskaammin naissukupuoleen.

Monet sairaudet yhdistyvät kaupunkimaiseen elämäntapaan enemmän kuin maaseutuun

Tutkimustietokanta PubMed antaa nopeasti synkän luettelon tutkimuksista, joissa urban vs rural asetelmalla löytyy yhteys lisääntyneeseen sairastavuuteen ja kaupungistumiseen.

Suolistotulehdukset, astma, psoriasis, nivelreuma, tyypin 1 diabetes ja depressio yhdistyvät kaupunkimaiseen elämäntapaan enemmän kuin maaseutuun.

Tosin kolme Kiinassa tehtyä tutkimusta ei löytänyt yhteyttä vähemmällä masentuneisuudella ja maalla asumisella, mutta elämä Kiinan maaseudulla saattaa olla eri tavalla haasteellista kuin kaupungeissa.

Lisäksi Yhdysvalloissa saadut tulokset poikkeavat usein muissa maissa saaduista tuloksista, mutta olisi helppoa ajatella, että maaperän ongelmat korostuvat Amerikassa tehoviljelyn alueilla.

Globaalissa satelliittikuvatutkimuksessa ei löytynyt yhteyttä kaupunkimaisuuden ja astman välillä mutta myöskään kaupunkimaisuuden määrittelyä ei pidetty tutkimuksessa täysin varmana.

Maaperän eläväisyyttä ei ainakaan satelliitista näe.

Maaseutu terveyden tyyssija?

Maaseutua on toki vaikea markkinoida missään varsinaisena terveyden tyyssijana.  Tutkimusnäyttö puhuu sen puolesta että maalla ollaan ylipainoisempia ja sairastetaan enemmän sydänsairauksia ja aikuistyypin diabetesta sekä saadaan enemmän tapaturmia  ja keuhkosyöpää sekä keuhkoahtaumatautia.

Maalla itsemurhariski saattaa olla hieman suurempi ja ylipäänsä eri tekijöiden vaikutuksesta elinikä jää pari vuotta kaupunkiserkkua lyhyemmäksi.

Nämä ovat kuitenkin asioita, joiden taustalta löytyy usein myös suurin terveyserojen selittäjä, eli koulutustaso. Terveemmät elämäntavat liittyvät usein korkeampaan koulutustasoon.  Kaupungissa on myös eri tavalla tarjontaa erilaisten sairauksien hoitamiseen.

Katkennut immuunipuolustus

Maaseutu ei vielä sinällään siis pelasta ihmisen terveyttä. Tarvitaan tietoa, mahdollisuuksia valita terveellisiä tottumuksia ja palveluita maaseudulla asuville, mutta on joka tapauksessa kaikkien etu että maassa on elävä maaseutu.

Sitä voi hahmottaa myös ekonomisesti:  Vuonna 2019 myytiin Suomessa immunosupressiivisia lääkkeitä tasan yhtä suurella summalla (319 miljoonaa euroa) kuin mitä vuoden 2020 kansallinen maataloustuki on.

Vuonna 2019 myytiin Suomessa immunosupressiivisia lääkkeitä tasan yhtä suurella summalla (319 miljoonaa euroa) kuin mitä vuoden 2020 kansallinen maataloustuki on.

Katkennut yhteys terveeseen immuunipuolustukseen maksaa siis yhteiskunnalle yhtä paljon kuin maatalosustuotannon nykyinen toimintakyky minimissään.

Luonto tarjoaa keinot sairastumisen ehkäisyyn

Maaseudun tulisi ottaa selkeästi oma roolinsa kansallisen terveyden ylläpitäjänä.

Monimuotoiset luontoympäristöt, joissa on laiduntavaa karjaa ja erilaisia eläimiä ovat terveyttä luovia paikkoja ja ne ansaitsevat tunnistamisen ja tunnustamisen sellaisiksi.

Juhlapuheiden terveyden edistämisen tärkeydestä pitää muuttua konkretiaksi, jossa mahdollisimman monelle tarjotaan kohtuullisen matkan päässä mahdollisuus käydä paikassa jossa humus on elävää ja luonto ympäröi ihmisen.

Lääketiede tarjoaa vain keinoja nujertaa ihmisen harhaanmennyt immuniteetti mutta luonto tarjoaa keinot estää sen sairastuminen.

Eläköön suoli!

AutoimmunitauditBakteeristoKaupunkimainen elämäntapaSuoliTeemu Taulavuori

Hannu Koivisto

Voisit tykätä myös näistä

  • Viljely

    Maatilan Vuosi — Kirja maatilan elämästä varhaisnuorille ja lapsille

  • Yleinen

    Vastine: Mika Letonsaaren Puheenvuoroon Uusi Suomi -palvelussa väärää tietoa turpeesta

  • Lukijablogi

    He nousevat kuin krookukset lumesta — Missä on arvostus alkutuottajaa kohtaan?

Ei kommentteja

Vastaa Peruuta

MaaseutuMedia suosittelee

  • Eläinsuojeluvalvonta – miten varautua?

    9.1.2021
  • Absurdi eläinvalvontatuomio — ehdollista vankeutta ja 300 000 euron menetykset

    3.10.2020
  • Elämäni farmarina — maajussin testamentti

    22.8.2020
  • Vapaaporsitus yllätti positiivisesti: 33 vieroitettua porsasta vuodessa — Mieluummin virikkeitä kuin antibiootteja

    26.6.2020
  • Sianlihan tuottajahinta saa Saksassa tukea

    5.4.2020
  • Antti, nuori sikafarmari teki uuden sikalan

    9.1.2020
  • Young Village folk — Uusi dokumenttisarja nuorista farmareista

    8.11.2017
  • Artikkelikommentit täydentävät artikkelin sisältöä

    30.11.2015
  • Suosituimmat
  • Valehteleeko eläinkuva?

    23.8.2017
  • Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Suomalaisprofessoreiden tutkimusraportti toteaa IPCC:n raportin täysin virheelliseksi

    9.8.2019
  • Kaksi turverekkakuormaa vastaa 800 tuulivoimalan sähköntuotantoa yön yhden tunnin aikana

    18.1.2021
  • Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • Hannu Hirvonen says: Turve on lisäksi nykyisistä polttoaineista huonoin. Megawattitunti energiaa, j...
  • Laitinen Jarmo says: Ruotsissa ja Balttimaissa turve on uusiutuva luonnonvara..mutta ei syy koko ke...
  • Hannu Koivisto says: Lehmä poikii. Ihminen synnyttää. Sallinet huumoripitoisen faktan. ...
  • Max says: Maidontuotannossa tuo vasikoiden jatkuva synnyttäminen ja vasikoiden erottamin...
  • Jussi says: Hyvä, että selvensit, että kyse oli yhden tunnin energiasta. Kokonaiskuvaa ...
Mavi Pysyvä nurmi luomu Maaseutumedia MTK Maataloustuet Mikko Hakola traktori Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Konekilleri GMO Eläinsuojelulaki Veikko Tuominen Sika Timo Äijö maatalous Sikala

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Eläinsuojelulaki GMO Konekilleri luomu Maaseutumedia Maataloustuet Mavi Mikko Hakola MTK Pysyvä nurmi traktori Veikko Tuominen

© MAASEUTUMEDIA