Helsinkiläispoliitikoille tiedoksi: Te tuette ranskalaista maataloutta enemmän kuin suomalaista

Maaseudun Tulevaisuus julkaisi artikkelin, jossa Helsingin pormestari Juhana Vartiainen ja vihreiden poliitikko Osmo Soininvaara kritisoivat suomalaista maataloutta ja maataloustukia.

Sekä Vartiainen, Soininvaara, että Mikko Kiesiläinen jakavat väärää ja valheellista tietoa, joko tietämättään tai tarkoitushakuisesti. Avataan heidän hämääviä väittämiään maataloustuista.

Haastateltujen poliitikkojen olisi esimerkiksi syytä tietää, että suomalainen veronmaksaja tukee EU-jäsenmaksujen muodossa enemmän ranskalaista tilaa kuin suomalaista.

Artikkelin teksti perustuu agronomi Jussi Tuomiston kanssa käytyyn keskusteluun.

Artikkelikuva ilmajokelaiselta Knuuttilan modernilta kotieläintilalta, jonka yrittäjiä ovat kolme nuorta veljestä.

Suomalaista maataloutta ei tueta enempää, kuin ranskalaista

Suomalaista maataloustukijärjestelmää ei ole olemassa, vaan Suomi noudattaa maatalouden tukemisessa EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Yhteiesestä maatalouspolitiikasta käytetään lyhennettä CAP (common agriculture policy).

Suomessakin pitää joka ainoa maksettu maataloustuki hyväksyttää EU:n päätöksentekoelimissä.

“Ei ole sattumaa, että meillä on Euroopan unionin sekä tuetuin että kannattamattomin maatalous”, Vartiainen kertoo.

Tämäkään ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi Ranskassa maataloustuottajat saavat keskimäärin saman verran tukea kuin suomalaiset maatilat. Ainoa ero on, että ranskalaisen maatilan tuki on pääasiassa CAP-tukea, joka tulee 100-prosenttisesti EU:n kassasta. Sitä ranskalainen tila saa yli kaksi kertaa enemmän kuin suomalainen maatila.

Ranskalainen tila saa yli kaksi kertaa enemmän EU:n CAP-tukea kuin suomalainen maatila.

Sen sijaan Suomessa puolet maataloustuesta on kotimaista tukea, joka maksetaan valtion kassasta. Suomalainen veronmaksaja tukee siis EU-jäsenmaksujen muodossa enemmän ranskalaista tilaa kuin suomalaista, mutta ranskalainen veronmaksaja maksaa vain puolet Suomen maataloustuesta, kun me maksamme puolet kansallisesti.

Tilanne on juuri päinvastoin, kuin Vartiainen kertoo

“Reijo Karhisella on hyviä ajatuksia. Enemmän kilpailua, vähemmän tukia, kaikkein kannattamattomin tuotanto alas, elinkeinorakenne ydinmaaseudulla monipuolisemmaksi, reipasta tilojen kasvua. Enemmän huomiota lopputuotteen houkuttelevuuteen, vähemmän huomiota jokaisen ainesosan kotimaisuuteen”, Vartiainen jatkaa. ”Suuremmat yksikkökoot ovat terveemmällä taloudellisella pohjalla. Meidän pitäisi lopettaa lomitustuki, mikä ohjaisi tilakokojen kasvuun ja vahvistaisi julkistaloutta.”

Kiesiläinen peräänkuuluttaa nykyistä suurempia yksikkökokoja, kun samaan aikaan valtio leikkaa juuri suurilta tiloilta tukia asettamalla tukikattoja. Eikö vihreä politiikka ihannoi kuitenkin pikkutiloja?

Tilanne on kuitenkin juuri päinvastoin: isot, ylivelkaantuneet tilat taitavat olla juuri ne, jotka menevät ensimmäisenä konkurssiin. Ja miten voisimme saada maaseudun elinkeinorakennetta monipuolisemmaksi, kun turvekin on valtion taholta ajettu alas, eikä yhteiskunta ole tullut millään tavalla vastaan?

Valheellinen väittämä: ”Muissa pohjoismaissa maataloutta on tuettu meitä selvästi vähemmän.”

Tämäkään ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi Skoonessa maksetaan suurin piirtein saman verran maataloustukea kuin suomalaiselle maatilalle. Norjan maataloustuki tilaa kohti on lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna.

Soininvaara moittii, että pellon antimilla ruokitaan eläimiä. Suomessa viljasta vain pieni osa on elintarvikekelpoista. Ainoa vaihtoehto rehuviljalle ja nurmelle on ruokkia eläimiä. Eläimet muuttavat kasvin proteiineja ihmiselle paremmin sopivaan muotoon.

Norjan maataloustuki tilaa kohti on lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna.

Ihmisten aivojen kehittymisen tärkeä tekijä evoluutiossa apinasta ihmiseksi on ollut lihan käyttö ruokavaliossa ja erityisesti lihan paistaminen, jonka kautta monet proteiinit ovat tulleet helposti sulaviksi ja käyttökelpoisiksi aivojen rakentamisaineena.

Maataloustuesta Suomessa luopuminen, ilman että muut maat siitä luopuvat, on sama kuin luopuisimme puolustusvoimista samaan aikaan, kun Venäjä keskittäisi sotavoimaansa Suomen rajoille.

Kiesiläinenkin hämää

“Ruokaviraston mukaan suomalaisia elintarvikkeita vietiin 1,77 miljardilla eurolla vuonna 2020, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Vienti on pääasiassa mahdollista Suomen kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellisen korkein maataloustukien ansiosta”, helsinkiläinen vihreä ekonomisti Mikko Kiesiläinen toteaa.

“Olemme siis tukeneet veronmaksajien rahoilla kiinalaisten lihansyöntiä ja venäläisten maitotuotteiden kulutusta. Se on sekä ekologisesti että taloudellisesti täysin kestämätöntä. Valion vienti Venäjälle loppui nyt sodan seurauksena.”

Muut maat tukevat elintarvikkeiden tuontia 1,9 miljardia euroa enemmän kuin suomalainen veronmaksaja tukee vientiä.

Kiesiläisen kommentti on virheellinen ja ilmeisesti tarkoituksella vääristelty. Vuonna 2020 Suomesta vietiin 1,4 miljardin euron edestä elintarvikkeita, mutta samaan aikaan meille tuotiin elintarvikkeita 3,3 miljardin edestä. Muut maat tukevat elintarvikkeiden tuontia 1,9 miljardia euroa enemmän kuin suomalainen veronmaksaja tukee vientiä.

Suomi ei maksa vientitukia

Suomi ei maksa vientitukia, ei Kiinaan eikä Venäjälle, eikä minnekään muualle myytävälle ruoalle. Kaikki vientituet maksaa EU.

Jos Suomesta viedään elintarvikkeita vientituen voimalla, EU tukee Suomen vientiä. Siksi olisi kannatettavaa, että voisimme viedä ruokaa mahdollisimman paljon.

Kaikki vientituet maksaa EU.

Kiesiläinen antoi ymmärtää MT:n haastattelussa hämäävästi, että ruokavienti olisi pelkkiä raaka-aineita. Itse maatalouden raaka-aineiden osuus 1,4 miljardin viennistä on karkeasti vain 330 miljoonaa euroa. Loppu viennistä on suomalaista työtä ja jalostuksen lisäarvoa — makkaraa, leikkeleitä, perunatärkkelystä, juustoa ja niin edelleen.

Edit: Vuoden 2021 elintarvikevienti oli 1,8 miljardia euroa. Tuonti oli 5,5 miljardia. Erotus oli 3,7 miljardia.

 

 

Lue tästä Juhana Vartiaisen kolumni Kullankallis maataloutemme.