Hiilidioksidi on kaikkien kaveri, etenkin köyhän

”Hiilidioksidia on alettu haukkua saasteeksi. Moinen käytös osoittaa melkoista ylimielisyyttä ja varsinkin asiantuntemattomuutta”, kirjoittaa Jussi Knuuttila, Jussi-Faari.

Ilman hiilidioksidia ei tätä kirjoitettaisi eikä luettaisi. Nykyisen kaltaista elämää ei olisi missään.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus

Alle 100 ppm:n hiilidioksisipitoisuudessa useimpien kasvien kasvu pysähtyy kokonaan. Kasvihuoneisiin suositellaan 1 000 – 1500 ppm:n pitoisuuksia, koska silloin saadaan parhaat kasvutulokset. Suurempiakin pitoisuuksia kasvit sietävät mainiosti.

Ihmisten oleskelutiloissa hiilidioksidin ylin sallittu pitoisuus on 5000 ppm. Vaaralliseksi rajaksi on asetettu 50 000 ppm.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus lähestyy hitaasti 400 ppm:n rajaa. Ollaan siis kaukana parhaan mahdollisen kasvun antavasta pitoisuudesta. Kasvun loppumiseen johtavaan pitoisuuteen on paljon lyhempi matka. Onneksi hiilidioksidipitoisuus lisääntyy

Hiilidioksidia syytetään ilmaston lämpiämisestä. Ilmasto on tosiaan hieman lämmennyt muutaman sadan vuoden takaisesta pienestä jääkaudesta, herran kiitos. Saisi lämmetä lisää.

Hiilidioksidilla ei ole tekemistä maapallon lämpiämisen kanssa

Hiilidioksidilla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä ilmaston lämpiämisen kanssa. Muutoksia kylmään ja lämpimään päin on ollut aina ja tulee aina olemaan, vaikka tekisimme mitä. Eivät edes niin sanotut vihreät pysty jäädyttämään ympäristömuutoksia nykytilaansa, vaikka yritys on ankara.

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC suoltaa maailmanlopun ennusteita, jotka perustuvat ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden lisääntymiseen. Ennusteet tehdään tietokoneilla. Tuloksia kutsutaan ilmastomalleiksi. Yhteistä niille on, että kaikissa malleissa ilmaston osoitetaan lämpenevän, enemmän tai vähemmän. Yksikään kokeellisesti saatu tai mitattu tieto ei kuitenkaan tue hiilidioksidin maapalloa lämmittävää vaikutusta.

Hiilidioksidi ei lämmitä

Usko hiilidioksidin turmiollisuuteen perustuu siihen, että hiilidioksidimolekyyli sitoo energiaa maapallon pinnalta tulevasta pitkäaaltoisesta lämpösäteilystä. Tähän asti on kaikki totta. Sitten väitetään, että näin lämpöä saanut molekyyli säteilee energiaansa ympäristöönsä. Tämäkin on oikein.

Sitten mopo karkaa lepikkoon. Seuraava väittämä kuuluu nimittäin niin, että hiilidioksidimolekyylin säteilemä lämpö lämmittää maapallon pintaa lisää.

Ei muuten lämmitä.

Mikään kappale, atomi tai molekyyli ei lämmitä itseään kuumempaa kappaletta pätkän vertaa. Lämpöä siirtyy vain lämpimästä kylmään päin. Tämä totuus ei vapise missään testissä.

Mikään ilmakehän kaasu ei lämmitä maan pintaa, ellei se ole maan pintaa lämpimämpi. Tällaiset tilanteet ovat äärimmäisen harvinaisia.

Kyse on uskonnosta

Niinpä öljyn, kaasun ja kivihiilen järkevää käyttöä tulisi rohkaista etenkin alikehittyneissä maissa. Jos niin ei tehdä, maailman kurjimmat maat kurjistuvat entisestään.

Myös ydinenergian käyttöä tulee kannustaa, mikäli tosissaan halutaan hyvinvointia myös köyhille maille.

Näyttää siltä, että etenkin vihreät vastustavat ankarasti tällaista kehitystä.

IPCC:n epäilijät haluttaisiin vaientaa. Toisinajattelijat tuomitaan vajaaälyisiksi. Köyhiä riistetään pelastajan kaapu hartioilla. Epäilevien tiedemiesten urat eivät etene. Väitetään, että parhaat aivot hyväksyvät IPCC:n teesit ilman kyseenalaistamista, vaikka näin ei ole. Kyse on uskonnosta.

Kallis energia tarkoittaa kurjuutta. Äärimmäinen kurjuus saadaan aikaan estämällä energian käyttö kokonaan. Meillä suomalaisilla on suuret energiavarat etenkin turpeessa, mutta myös puussa. Käyttäkäämme niitä. Näin varmistamme hyvinvointimme myös tulevaisuudessa.

Julkaistu 17.12.2014