Marko ja Katri Kriikkulalla on ohjelmassa jokaviikkoinen possujen rokottaminen. Heidän emakkosikalassaan on käytössä neulaton rokotelaite. Kriikkulat ovat siirtyneet neulattomaan aikakauteen, josta ei ole enää paluuta entiseen.
”Ei enää katkenneita neuloja, eikä lääkepullojen kanssa sähläämistä, ei lihasvaurioita eikä paiseita”, Marko kertoo.
Paineilmalla toimiva neulaton automaattiruisku IDAL on kätevä peli.
Marko ja Katri Kriikkula
Kriikkulan moderni sikala
On aurinkoinen talvipäivä. Marko lataa kahvinkeittimen, on kahvitauon ja hengähdyksen paikka.
Kriikkulan sikala valmistui 2012. Porsastuotanto on kasvanut tasaisesti. Tällä hetkellä vieroitettuja on 30-31 emakkoa kohti vuodessa. Joka viikko sikalasta lähtee 120-130 porsasta välitykseen.
Nykysikalassa ei enää käydä askareilla. 220 emakkoa työllistää pariskunnan koko työpäiväksi. Kriikkuloiden askelmittariin kertyy päivän mittaan askeleita 10 000 – 12 000.
Työtehtäviä on paljon. Jokaisessa askareessa riittää pohdittavaa ja tehostamista. Työ pitää olla tehokasta. Jokaisen eläimen hyvinvointia on pystyttävä seuraamaan. Se onnistuu modernissa osastoihin jaetuissa tuotantotilassa.
Katri hoitaa porsitukset, Marko salvamisen ja tekniikan, muuten työt tehdään fifty-sixty. Tilalla emakkojen hyvinvointiin on kiinnitetty paljon huomiota. Tiineet emakot asuvat sahanpuru- ja olkipehkussa vapaana.
Marko kävelee käytävällä ja koettaa kädellään lämmitysputkia. Se on hakelämmittäjän tapa. Tekniikassakin on paljon seurattavaa.
Ennen ja jälkeen käytön rokotelaite pestään omalla pesuaineella. Idalin virallinen nimi suomeksi on moniannosinjektiolaite intradermaaliseen annosteluun.
Varmatoiminen neulaton rokotelaite säästää työtä
IDAL automaattiruisku on käytössä usealla tilalla Suomessa. Kriikkulan sikalalla laite on ollut käytössä vuoden verran.
Rokotelaite on valmisteltu asianmukaisesti. Ensin sen läpi on ajettu pesuaine, sitten on ladattu rokotepullo pullotelineeseen. Laitteen näytöstä voi seurata, kun se valmiudessa. Näyttö kertoo myös jaettujen annosten määrän.
Hyvin tasapainotettu alle kaksikiloinen laite on kevyt käyttää. Rokotelaite on yksinkertaisen näköinen, kahva, liipasin, pulloteline. Rokote puhaltuu injektorista ulos ilman, että possu havaitsee mitään. Annoskokokin on vain 0,2 millilitraa.
Rungon sisällä on sähkömoottori, joka saa virtansa ladattavasta akusta. Yksi lataus riittää parhaimmillaan 1000 annokseen. Jos se ei riitä, pakkauksessa on mukana vara-akku.
Sikafarmari Reijo Korpela Teuvalta sanoo, ettei ikinä vaihtaisi takaisin neularokotukseen. Hän kertoo IDALin olevan hygieeninen, nopea ja varmatoiminen — Vikalistaa ei ole.
Karsinallisen rokottamisessa ei aikaa tuhraannu, eikä possuille aiheudu stressiä.
Kivuton possulle
Rokote menee ihon sisään paineilmalla kivuttomasti. Neulalla rokottaessa jokainen possu pitää ottaa syliin. IDALilla possu voidaan rokottaa karsinaan päin.
Pistos annetaan tiettyyn kohtaan niskaan. Rokotuskohtia on useita: niska, kinkku ja selkälihakset. Tasainen lihas esimerkiksi selässä on hyvä kohde.
IDALissa pidetään liipaisin pohjassa. Kun injektori painetaan selkään, kaulaan tai takajalkaan samalla periaatteella kuin naulapyssy — moottorin jousimekanismi hoitaa lopun.
Rokotuslaitteen pitää olla suorassa kulmassa lihakseen, muuten aine ei ponnahda sisään. Possut eivät reagoi rokotukseen millään lailla. Neularokottamisessa tuttuja paiseita ei löydy. Pistoskohta alkaa kohta toimenpiteen jälkeen punoittaa. Se tarkoittaa, että possu reagoi rokotukseen.
Työ on nopeaa, vaivatonta ja varmaa. Kriikkuloilla kului aiemmin 250 porsaan rokottamiseen 2,5 tuntia. Nyt rutiini hoituu alle tunnissa ja kaikki saavat annoksen sataprosenttisesti.
Rokote voidaan antaa vaikka kankkuun.
Suomessa hyvä rokotekattavuus
Toistaiseksi laitteelle on saatavilla vain rajoitetusti eri rokotteita. Suomessa saatavilla on vain yksi rokote kun muualla Euroopassa on markkinoilla neljä rokotetta.
Suomessa tarvitaan vähemmän rokotteita hyvän tautitilanteen ansiosta.
Sirkoviruksen aiheuttama merkittävin tauti on PMWS. Sirkovirusten vasta-aineita löytyy käytännöllisesti katsoen kaikista sikaloista. Vasta-aineita löytyy 40-80 prosentilla sioista.
PMWS aiheuttaa porsaiden kuihtumista, kalpeutta, hengitystieoireita ja ripulia. Virustautiin osa kuolee, osa joudutaan lopettamaan. Tautiin sairastuu 5-30 prosenttia possuista.
Virus aiheuttaa myös emakoilla hedelmättömyyttä. Taloudelliset menetykset voivat olla merkittävät, joidenkin tietojen mukaan 200 euroa emakkoa kohti.
Tautien torjunta perustuu ennalta ehkäisyyn, ei tautien lääkitsemiseen. Rokotus on tärkeä keino torjua viruksia ja bakteereita etukäteen.
https://www.idal.info/fi/etusivu
Neularuiskutuksessa porsas otetaan syliin. Pistoskohta on niska. Kuvassa annetaan kivunlievitystä ennen salvamista.
Toimittajalta
Suomalainen terve sika
Kun puhutaan sian hyvinvoinnista, liian harvoin nostetaan esiin terveys.
Suomalaisella possulla ei käytännössä esiinny muualla Euroopassa esiintyviä tarttuvia tauteja, kuten AD, PRRS, Sikarutto, Suu- ja sorkkatauti, Bruselloosi, Leptospiroosi ja Pernarutto. Omassa sikalassani oli Suomessa erittäin harvinainen epäily aivastustaudista, mutta se onneksi suljettiin pois.
Suomalainen terveydenhuolto on ollut aktiivisesti ennaltaehkäisevää. Useissa EU-maissa eläimiä lääkitään ennalta ehkäisevästi. Antiobiootteja ja jopa kipulääkkeitä annetaan esimerkiksi juomaveden mukana. Suomessa lääkitään ainoastaan todettuun tautiin.
Rokoteohjelmassa on sirkoviruksen lisäksi sikaruusu, parvovirus ja koli. Eläinten immuniteetti on tärkeä hyvinvointitekijä. Rokotteet antavat vastustuskykyä myös bakteerisairauksia vastaan.
Artikkeli tehty yhteistyössä MSD Animal Health Oy kanssa (FI-IDA-210300001).
Ei kommentteja