IL: Kestävyyspaneelin asiantuntija haluaa vähentää eläimiä ja rehun tuotantoa

IL uutisoi  kestävyyspaneelin asiantuntijaprofessorin suulla, että suomalaisten

täytyy siirtyä enemmän kasvisruokavalioon ja vähentää karjaa.

Maidontuottaja: ”Kohtuuttoman käsittämättömiä ajatuksia.”

Artikkelikuvassa Numlahden kartanon Anguskarjaa.

Kestävyyspaneelin asiantuntija: kulutamme yli oman osuutemme

Asiantuntijaprofessori Anne Tolvanen kirjoittaa kestävyyspaneelin blogissaan: ”Kulutamme luonnonvaroja yli oman osuutemme, ja vaikutuksemme ulottuu maamme rajojen ulkopuolelle.”

”Jos halutaan kasvattaa eläimiä niin, että niillä on hyvä olla, pitäisi niitä olla tiloilla vähemmän,” professori kertoo IL haastattelussa. Asiantuntijaprofessori ehdottaa keinolihaa korvaamaan karjaa ja viljelyä ilman maankäyttöä.

Kulutamme luonnonvaroja yli oman osuutemme, ja vaikutuksemme ulottuu maamme rajojen ulkopuolelle.

Kulutamme luonnonvaroja yli oman osuutemme, ja vaikutuksemme ulottuu maamme rajojen ulkopuolelle.

Kansalaista kohti vuodessa tuottamamme hiilidioksidipäätöt ovat viisinkertaiset Intiaan verrattuna. Jos kaikki eläisivät kuten me, tarvittaisiin reilu kolme ja puoli maapalloa tuottamaan tarvitsemamme resurssit. Se että olemme kokoamme suurempi kansa ei siis ole ansio vaan rasite.””

Ihminen ei syö rehuviljaa eikä ruohoa

Leipäviljan tuotantoon soveltuvia alueita on lähinnä rannikkoakaistaleella, Uusimaalta Pohjois-Pohjanmaalle.

Suomen ongelma on valo. 3/4 valosta tulee lyhyen kesän aikana. Tämä on myös rikkaus. Suomalainen mansikka on maukasta, koska pitkän valoisan päivän aikana se kerää sokeria, jonka se varastoi viileän kesäyön aikana. Suomalainen herne on niin makeaa, että ruokafriikkeinä tunnetut italialaisetkin sitä ostavat.

Rehuviljoista ainoastaan kaura sopii ihmisen ravinnoksi, ohra ei, paitsi jos mallasohrasta tehdään oluen panoon soveltuvaa mallasta. Vaativa mallasohran viljely on oma tuotantosuuntansa, joka vaatii taas sopivat olosuhteet ja osaamisen.

Kaurasta onkin moneksi. Siitä on kehitetty lyhyessä ajassa satoja erilaisia tuotteita ja lisää tulee. Kaura on kaiken lisäksi erinomainen terveystuote.

Suomi on Euroopan toiseksi suurin kauran viejä. Suomessa viljellään  13-14 prosenttia Euroopan kaura-alasta. Suomen ilmastossa valmistuu laadultaan erinomaista kauraa, koska kaura on kylmän ilmaston kasvi. Satotaso on myös korkeampi kuin muualla Euroopassa. Kaura on kasvi, joka menestyy erinomaisesti eloperäisillä mailla.

Kun maanviljelijä kylvää viljaa, hänellä on selvät  speksit, minne lopputuote menee. Jos olosuhteet eivät sovellu leipäviljan tuotantoon, pellolle kylvetään rehuviljaa.

Jos leipävilja ei täytä laatuvaatimuksia, se voidaan myydä eläinten rehuksi.

Jos leipävilja ei täytä laatuvaatimuksia, se voidaan myydä eläinten rehuksi. Viimeisen neljän vuoden aikana leipäviljaa on päätynyt runsaasti rehuksi. Eläimet tuottavat ihmiselle proteiinia sellaisesta ruuasta, joka ei ihmiselle kelpaa, kuten ruohosta. Heinäsato tuottaa hehtaaria kohden rutkasti enemmän ravintoaineita, kuin vilja.

Kun pellolta korjataan kolme satoa nurmea kesässä, saadaan  parhaimmillaan 15 000 rehuyksikköä. Viljan normaalisato on 4000 rehuyksikön kieppeillä.

Rehuyksikkö on maatalouden termi, joka perustuu yhden ohrakilon tuotantovaikutukseen. Sika on tehokas viljan hyödyntäjä, se kasvattaa kilon lihaa 2,5 rehuyksiköllä.

Tuotanto siellä missä teollisuus

Koskenkorvalla tehdään viinaa ohrasta. Viinaan soveltuvaa ohraa tuotetaan lähialueella paljon. Koskenkorva, village of vodka, tuottaa myös rutkasti ruokaa eläimille,  teollisuuden tuotteiden sivuvirtaa, ohravalkuaista. Viinatehtaan sivuvirrat jäisivät käyttämättä ilman kotieläimiä. Myös hera, maidon tuotannon sivuvirta maistuu possuille.

Apetitin Säkylän tehtaalla pakastetaan herneitä. Koska herne pitää saada kahden tunnin sisällä pakastukseen, se voidaan viljellä vain lähialueilla. Kinnusen mylly kerää myllyviljansa Utajärven lähiympäristöstä.

Vihannesten viljely vaatii oikean sorttisen viljelymaan. Porkkana ei kasva savessa, se vaatii hietaisen tai hiekkaisen maan. Ja erityisesti isot panostukset kaluston ja ammattitaitoon, kuten kaikki avomaavihannesten viljely. Vihannesviljely keskittyy niille alueilla, joilla on infraa.

Kansantaloudellisesti on järkevää keskittää viljelyä sinne, missä on teollisuutta ja jatkojalostusta.

Maidontuottaja: ”Viimeinen sammuttaa valot”

Maidontuottaja ja luomuviljelijä Antti Kangas Sievistä sanoo, että ainoastaan laajentamalla, tekemällä isompia steppejä, eläinten ja ihmisten hyvinvointi paranee olennaisesti. Pieni ei ole Kankaan mielestä aina niin kaunista kuin luullaan. Kun hänen parsinavetta laajennettin isoksi pihatoksi, eläinten ja ihmisten hyvinvointi parani merkittävästi. Karjakoko on kasvanut Kankaan navetassa merkittävästi.

Kangas kertoo, että Etelä-Pohjanmaalta pohjoiseen ei ole mahdollisuuksia leipäviljan eikä vihannesten tuotantoon.

Keski-Pohjanmaalla voidaan tuottaa ihmisen ravinnoksi myllykauraa ja hyvänä vuonna hernettä.

”Mikä on ihmisen kohtalo jos on tuollaiset visiot. Kohtuuttoman käsittämättömiä ajatuksia.Tämä on kasvukeskuspolitiikkaa. Syrjäseudulla viimeinen sammuttaa valot.”

Eläimet eivät ole ongelma

Monipuolinen maatalous on tärkeä osa huoltovarmuutta, kun kaikki pellot otetaan elintarviketuotannon hyötykäyttöön.

Eri viljoille tarvitaan hyötykäyttöä ja eri käyttömahdollisuuksia. Jos tuotantoeläimiä ei ruokittaisi pellon antimilla, mihin pellon tuotteet menisivät?

Kotieläimet muuttavat ihmiselle käyttökelvottoman ravinnon ravinnoksi viljan kautta. Sika, siipikarja ja märehtijät eivät ole ongelma, vaan ratkaisu elintarvikehuoltoon. Suomen etuna on lisäksi valtavat pohjavesivarat. Vettä riittää eläintuotantoon.

On tärkeää viljellä yli oman tarpeen. Vuosina 2007 ja 2008 muualla Euroopassa oli kato, mutta Suomessa pärjättiin omalla maataloustuotannolla. Satovarmuuden takeina ovat kosteutta ja ravinteita pidättävät eloperäiset humuspitoiset maat. Turvemaat tuottavat enemmän päästöjä, mutta kun ottaa huomioon, että ne tarvitsevat vain kolmanneksen siitä typpimäärästä, mitä kivennäismaat, yhtälö menee tasan.

Nauta pelasti

Nälkävuodet opettivat paljon. Nauta pelasti monen ihmisen. Nautaa pidettiin aluksi pellon lannoittajana. Myöhemmin maito tuli suomalaiseen ruokapöytään. Ilman poroa Lapissa ei olisi pärjätty.

Märehtijä ei tuota ruokaa pelkästään ruoholla. Tarvitaan myös viljaa. Valkuainen ja energia tuotetaan omasta maasta. Nauta ei käytä Suomessa soijaa ollenkaan, vaikka toista joskus väitetään. Proteiinia tuotetaan rehupalkokasveja viljelemällä. Soijan käyttö on vähentynyt ja vähenee. Suomessa käytettävä soija on sertifioitua Tonavan soijaa tai kanadalaista.

Monipuolinen viljelykoneisto monipuolinen ruokatuotanto on tärkeä osa huoltovarmuutta, kansantaloutta ja kestävää kehitystä.

Leipä suurin ruokahävikin aiheuttaja

”Leipää ostetaan enemmän kuin syödään. Kasviksia hukataan myös paljon”, sikafarmari Ismo Ranta-Nilkku pohtii. ”Ostetaan, muttei syödä kaikkea.” Liha hyödynnetän tarkemmin.

Ranta-Nilkku vertaa tilannetta totalitarismiin. ”Minä saan vielä päättää mitä minä tai sikani syö.”

Ismon mukaan vihreä keskustelu on kadottamassa yhteiskunnan tukipilarin, yksilön valinnanvapauden.

Autoilu, vaatetus. ”Miten meitä rajoitetaan”.

”Toki saadaan vielä syödä lihaa”.

Lue artikkeli Sitran raportista: Suomalaiset elämäntavat ovat kaukana kansainvälisistä ilmastotavoitteista.