Ilmastosoturit on iskevä termi, joka pitää sisällään järkevää ajattelua maaperän kunnon kehittämisestä hiilensidonnan avulla. Ympäristöviisas Viljelijä pitää sisällään maaperän vesitalouden kehittämistä vesistöjen ehdoilla.
ProAgrian vetämä suomalaisen kestävän maatalouden brändin kehittäminen perustuu luotettaviin tutkimuksiin ja luotettavaan tietoon.
Molempien hankkeiden tavoitteet hyödyttävät sekä ympäristön suojelua, viljelijöitä sekä kuluttajia.
Maaperä tarvitsee hiiltä — Ilmastosoturit -hanke pyrkii taloudellisesti tuottavampaan peltoon
Ilmastosoturit on ProAgria Etelä-Pohjanmaan vetämä hanke, jossa pilottitiloina on kymmenen eturivin maatilaa.
Hanke pyrkii lisäämään hiilen sidontaa, ei ainoastaan ilmaston kannalta, vaan myös maaperän kasvukuntoa parantaen.
Maaperän hiilipitoisuutta ja monimuotoisuutta lisäämällä syntyy taloudellista hyötyä ja kustannussäästöjä.
Saneerauskasvit työstävät maan rakennetta möyhimällä ja poraamalla joskus hyvinkin syviin kerroksiin. Kuvassa muokkausretikka, jonka paalujuuren kärki voi ulottua jopa metriin maan sisälle.
Ilmastosoturit on hiilihanke
Hankejohtaja Juha-Matti Toppari kertoo idean olleen jo pidemmän aikaa muhimassa. Maan rakenteen parantamisen suuri kysymys on, miten maaperän rakennetta voidaan parantaa ja millä kasveille elintärkeää hiiltä voitaisiin sitoa enemmän maaperään.
Hankkeessa on mukana kymmenen pilottitilaa Etelä-Pohjanmaalta, joilta on valittu yksi peltolohko mittauksia varten. Tilat edustavat erilaisia tuotantosuuntia viljatiloista kotieläintiloihin.
Peltolohkon historia selvitetään ennen toimenpiteitä, lannoitus, viljelymuistiinpanot, viljelykasvit ja esimerkiksi maanäytteet tutkitaan menneiltä vuosilta.
Perusselvityksen jälkeen suunnitellaan viljelykierto, kerääjäkasvit ja muokkausmenetelmät.
Hankkeen rahoittaa ELY. Se on pilottitiloille ilmainen oppimiskanava.
Mittaukset osoittivat nurmipellon imevän ilmasta hiilidioksidia vielä lokakuun 26. Jussi Knaapin mittauslaite on ainoa Suomessa. Knaapi kertoo, että termi Big data on hyödyllinen vasta vuorovaikutteisen prosessin kautta. Knaapi on hämmästynyt miten kovatasoisiaja monipuolisia osaajia viljelijöitä metsäkylistä löytyy. ”Heidän kanssaan vuorovaikutus on hedelmällistä.”
Maaperäselvitys tarjoaa käytännön tutkimustietoa
Ilmastosoturit-hanke on niin uusi, että dataa ei ole vielä saatavilla. Tutkimustieto on luotettavaa. Sama henkilö, joka tekee maaperäskannauksen tai lapiotestejä, tekee myös analyysiä tekemästään datasta.
Analysoija on tekemisissä tilan väen kanssa. Hän kokee pellon olosuhteet räntäsateella ja kuuman auringon paisteessa.
Pellon skannaus on menetelmä, jonka suosio on kasvanut eksponentiaalisesti. Jussi ja Juho Knaapilla ja on yksi maailman nykyaikaisimmista ja monipuolisimmista laitteistoista skannaukseen. Maaperäskannaus antaa huomattavasti enemmän tietoa maaperästä, kuin pelkät maanäyteanalyysit. ”Palvelureseptiin kuuluu ympäristövaikutukset, terveys ja biologia — maaperäterveys.”
Hiili on maaperän polttoaine.
Hiilestä puhuttaessa usein unohdetaan sen välttämättömästä tarpeellisuudesta elonkierrossa.
Hiili, nimenomaan liukoinen hiili on maaperän polttoaine — mitä enemmän sitä saadaan sidottua, sitä paremmin pelto voi.
Maaperäskannaaja Jussi Knaapin mukaan hän pystyi mittaamaan vielä 26.10. nurmen imevän hiiltä ilmasta. Aluskasvit ja kasvipeitteisyys ovat tärkeitä, ympäri vuoden. Kasvit aloittavat hiilen sitomisen heti kun routa häviää keväällä.
Kun ohran jälkeen peltoon on kylvetty kerääjäkasveja tai nurmea, ohran puinnin jälkeen aluskasvit jatkavat hiilen sitomista maaperään jopa lokakuun loppuun asti. Juuristo muokkaa ja pehmentää samalla tulevaa kasvualustaa syvälle maaperään. Mikrobit, bakteerit ja pieneliöt ameebasta hyppyhäntäisiin rakentavat humusta. Mitä enemmän pieneliötoimintaa ruokitaan, sitä enemmän maa elää.
Maaperän kuuluu hengittää omilla keuhkoillaan, humuksella. Nurmikasvit ovat tärkeä osa viljelykiertoa. Nurmi sitoo hiiltä 800 kiloa hehtaarilta joka vuosi.
Jussi Knaapin maaperäskannausta. Edessä maanäytteiden kerääjä, takana maaperäskanneri. Traktori on varustettu gps-tekniikalla. Suuret 710-milliset renkaat on varustettu ilmanpaineautomatiikalla. Renkaan ilmanpaine lasketaan puoleen bariin pellolla, jolloin tallausvaikutus on minimissään.
Ilmastosoturit ravistelee ennakkoluuloja
Hankkeen tarkoitus on herätellä kehittämään olemassa olevien menetelmien rinnalle uusia tapoja toimia. Tämä vaatii hankejohtaja Juha-Matti Topparin mukaan ennakkoluulottomuutta ja asennemuutosta. Asenteiden muutos tapahtuu pikkuhiljaa, pienin askelin.
”Kyse on myös kulttuurimuutoksesta. Tässä haetaan ahaaelämyksiä”.
Ilmastosoturit ohjaa viljelijöitä regeneratiivisen viljelyn suuntaan. Regeneratiivinen termi on uusi. Regeviljely vie toimenpiteillä maaperän kasvukuntoa eteenpäin. Viljelymenetelmässä matkitaan luonnon omaa käyttäytymistä, siinä ei sinällään ole mitään uutta.
Paitsi, että satotasoa ja viljelyvarmuutta saadaan nostettua humusta lisäämällä luonnon omin menetelmin, myös sadon tuottaman ruuan ravinnepitoisuus kasvaa.
Tästä hyötyvät viljelijä, ympäristö ja kuluttaja. Hankkeen yksi tavoite on myös kohottaa suomalaisen maatalouden brändiä.
Lehmän rooli on ollut ruokatuotannossa merkittävä. 1800-luvulla lehmä oli maanparantaja ja lannoittaja, kunnes se alkoi tuottamaan myös elintärkeää maitoa ruokapöytään. Nurmi on tärkeä maanparannusaine ja hiilen sitoja. Ilman nautaa olisi vaikea kuvitella suomalaista ruokatuotantoa. Maidon avulla selvittiin nälänhädästä.
Ympäristöviisas Viljelijä -hanke painottuu vesistövaikutuksiin — Luuloja korvataan datalla
Ympäristöviisas Viljelijä -hanketta vetää ProAgrian projektipäällikkö Riina Rahkila. Kertomuksensa hankkeesta luovii samoja polkuja kuin Ilmastosoturit. Kaava on sama – löytää viljelijöille ympäristönkestäviä ja tuottavia ratkaisuja — uusia ja vanhoja. Sekä lisää tuottoja uuden tiedon pohjalta.
Hankkeessa on mukana yhdeksän maatilaa Pohjois-Pohjanmaalla kahdella pilottialueella.
Maaperä on helposti köyhtyvä luonnonvara. Hiili on pellon elämän polttoaine, vaihdon väline.
Painotus täsmätietoon vesitaloudesta
Siinä missä Ilmastosoturit rakentavat maaperään hiiltä, Rahkilan vetämä Ympäristöviisas Viljelijä -hanke keskittyy toiseen tärkeään osioon, pellon vesitalouden parantamiseen ja viljelyn vaikutuksiin vesistöissä.
Täsmätietoa hankitaan talouden, ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden kannalta.
Vesistökuormituksen hallinta ja pellon kuivatus on kulkevat käsi kädessä.
Epätietoisuutta korvataan datalla. Riina Rahkila toteaa hankkeen olevan tärkeä osa koko Suomen mittakaavassa. ”Emme voi keskittyä vain tietyille valuma-alueille. Pohjoisen turve- tai sulfaattimailla tilanne on aivan toinen, kuin etelän savialueilla.”
Täysin uutta on reaaliaikainen automaattinen mittausasema. Ilman reaaliaikaista mittausta ei ole luotettavaa tietoa. Pistemittaukset antavat vain osviittaa. Ensimmäinen mittausasema sijaitsee Tyrnävällä, toinen asema valmistuu Siikajoelle Ohtuanojalle ensi kevääksi.
Oikea data vaatii paljon työtä, että se tieto on luotettavaa. ”Sitten pitää vielä osata tulkita dataa.
Esimerkiksi maankuivatuksen vuoksi ojitetuilla happamilla sulfaattimailla pitkät kuivat kaudet ja niitä seuraava voimakas sade vaikuttaa vesistöihin monin tavoin.
Hanke kerää tietoa myös mallinnuksilla, joista hankkeessa vastaa SYKE.
Pellon tasaus on tärkeä toimenpide. Tasainen pelto ei kerää vesilämpäreitä. Kuvassa Jari Keräsen järeää urakointikalustoa.
Valtakunnallinen vuoropuhelu taltuttaa tiedonjanoa
Riina Rahkila painottaa vuoropuhelua ja viestintää. Tutkimusten tarkoitus on tarjota luotettavaa rahan arvoista tietoa ja ratkaisuja viljelijöille. Molemmissa hankkeissa lähdetään viljelijän käytännöistä, luomalla uutta ja hyödyntämällä vanhaa – olemassa olevaa ja uutta.
Tutkimustieto saadaan parin vuoden kuluttua julki.
Taustalla vaikuttavat isot linjaukset. Rahkila painottaa monipuolista viestintää. ”On tärkeää, miten asia tuodaan esille”.
Paitsi tilatason tiedonjanon tyydyttäminen, tavoitteena on tuoda julki kestävän viljelyn toimintatavat.
Hanke on myös osa suomalaisen ruuan brändäämistä. Kuluttaja saa lisää tietoa, miten suomalainen ruoka on tuotettu.
Tukipolitiikka on yksi asia minkä Rahkila nostaa esille. ”Valtakunnan tasolla tiedon avulla pystytään vaikuttamaan valmisteluprosesseihin.”
Turvemaiden ympäristövaikutukset nousevat usein esiin. Kysymys on moninainen ja paketin hallinta vaikeaa. Asiaa tutkineiden esitykset riippuvat tulokulmasta.
”Päästö vai nielu, riippuu miten lasketaan.”
Lue myös artikkeli osakeyhtiön omistajavaihdoksesta, jonka teimme yhteistyössä ProAgrian kanssa.
Toimittajalta
Hankkeet kuulostavat hyviltä
Ilmastosoturit on kyllä merkillinen nimi hiilihankkeelle. Asiaa kun tarkastelee, nimi alkaa maistumaan iskevältä tässä mediasodan taistelujen tiimellyksessä.
Hiili tuodaan esiin muutenkin kuin ahdistavana ilmansaasteena.
Kokemuksesta tiedän, että viljelijät ovat tiedonjanoisia ja erittäin valistuneita.
Useasti tiloilla vieraillessa uudet toimintatavat nousevat pintaan yhä useammin, tosin hiljalleen kuplien.
Reaaliaikainen vesikuormituksen mittaus on erinomainen uutinen. Peltojen kuormitusta ei voi muuten mitenkään todistaa tieteellisesti.
”Reaaliaikainen mittaus on ainoa oikea tutkimusmenetelmä, joka pitäisi yleistyä, jos halutaan luotettavaa tutkimusaineistoa”, Johanna Ikävalko, MTK:n entinen ympäristöjohtaja ja meribiologi, totesi haastattelussamme syksyllä 2014.
Tutkimuksilla on tapana jäädä arkistoihin. Uskotaan, että tämä täsmätieto ei pölyty. Kyse on usein onnistuneesta ja tehokkaasta tiedottamisesta.
Maaseutumedia on tiedottamisessa ProAgrian yhteistyökumppani.
Ei kommentteja