Ilmastotoimet, jotka keskittyvät hiilidioksidin minimoimiseen kurjistavat kansaa. Verojen ja erilaisten haittamaksujen lisääminen on oiva keino kurjistaa suomalaisia ilmastonmuutoksen nimissä. Esimerkkinä oleminen on kallista.
Maailmantilanne on sellainen, että omavaraisuus korostuu. Olisiko aika panna ilmastokriisi jäähylle?
Tiedeyhteisö on erimielinen
Tiedeyhteisö ei ole yksimielinen hiilidioksidin aiheuttaman lämpenemisen määrästä.
Miljardin euron panostus on kyseenalainen tässä maailmantilanteessa, jossa koko huoltovarmuus, energiahuolto ja ruoka ovat todellisessa kriisissä. Lähitulevaisuudessa ilmastomuutoksesta ei ehkä puhuta. Nytkin asiasta ollaan aika hiljaa isompien asioiden äärellä.
Ilmastokriisi tuntuu nyt vähäpätöiseltä, jopa naurettavalta sodan äärellä.
IPPC:n ikoni, lätkämailamalli romutettu
MIT:n tutkimuksen mukaan hiilidioksidin kaksinkertaistuminen ilmakehässä nostaisi maapallon keskilämpötilaa noin puoli celsiusta.
IPCC:n mallit nostavat lämpötilaa jopa kuusi astetta.
Professori Michael Mannin esittelemä lätkämailamallin tutkimustuloksia yritettiin pitää salassa. Malli väitti, että vuosi 1998 olisi ollut vuosisadan lämpimin vuosi.
Suomessa 1930-luku oli kuumin 90 vuoteen.
Kanadalainen tilastomatemaatikko Steve McIntyre kykeni romuttamaan ilmastomuutoksen peruspilarin täydellisesti.
IPCC:stä on tullut kokonainen lätkämailatehdas.
IPCC:n väitteet perustuvat valikoitujen vihnemäntyjen vuosilustotutkimuksiin. (Lähde MOT: ilmastokatastrofi peruutettu.)
Lustotutkimus kumoaa IPCC:n väitteet
Suomalaisten tutkijoiden tekemän luotettavan lustotutkimuksen mukaan ilmaston lämpötila on vaihdellut rajusti, mutta säännöllisesti 800 000 vuoden ajan.
Tutkija Kari Mielikäinen toteaa YLE:n haastattelussa, että jos 1800-luvun pikkujääkautta verrataan 1990-luvun lämpimiin vuosiin.
– Sanoisin poliitikoille, että pitäisi olla aika tarkka siinä, lähteekö jonkin ilmastokehityksen mukaan toimimaan. Minun mielestäni ajatus siitä, että ilmasto lämpenisi tulevaisuudessa hurjasti, on toiveajattelua. Kaikkea voi tapahtua; yhtä lailla voi tulla jääkausi tai sitten ilmasto vaihtelee 90 vuoden sykleissä niin kuin nytkin, muistuttaa Metlan vanhempi tutkija Mauri Timonen.
Olisiko ilmastomiljardilla muuta käyttöä?
Ministeri Maria Ohisalo iloitsi taannoin miljardista eurosta, joka käytetään ilmastomuutoksen hillintään. Jos miljoona euroa on metrin korkuinen setelipinkka, miljardi on kilometri korkuinen.
Hallitus hyväksyi kahden miljardin euron koronaelvytysrahasta puolet ilmastotoimiin. Tämä on enemmän kuin Eu on edellyttänyt. Ohisalo on sanonut, että Suomi on esimerkkinä muille
Median lempisanat ”hätätila” ja ”kriisi” liitetään usein ilmastomuutokseen. Ehkä sanat kannattaisi suunnata muuttuneeseen maailmantilanteeseen.
Ehkä ilmastomiljardilla voitaisiin turvata tuleva todellinen kriisi: suomalaisten ruoka- ja energiahuolto, näin aluksi. Nythän ei ilmastomuutoksesta juuri puhuta.
Mika Lintilä vastasi: ”Kaikkea ei voida kompensoida. Sitten käytetään öljyä .”
Miljardilla eurolla voidaan hankkia esimerkiksi varmuusvarastoihin viljaa. 300 euron takuuhinnalla saataisiin vuosittain noin 300 000 tonnia viljaa. Nythän Suomessa on varmuusvarastoja pienennetty rutkasti.
Kun turveyrittäjä Marko Vainionpää ehdotti elinkeinoministeri Mika Lintilälle päästökauppamaksujen kompensoimisesta turvelaitoksille, jotta kotimaisella bioenergialla saataisiin huoltovarmuutta.
Mika Lintilä vastasi: ”Kaikkea ei voida kompensoida. Sitten käytetään öljyä .” Puolassa on jo rajoitettu polttoainejakelua.
Myös omaan energiatuotantoon ehkä kannattaisi panostaa, vaikka se ei olekaan pop.
Professoreiden Ruottu ja Sarkomaa tutkimukset lyttäävät IPCC:n mallit.
https://www.maaseutumedia.fi/mita-jos-ilmastoprofeetat-ovat-vaarassa/
Ei kommentteja