Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Konekilleri
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • MaaseutuMedia on maaseudun äänenkannattaja
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään
Arkistosta nostettua, Ruoka, Ulkomaat 0

Italialaiselle lähiruoka ei ole vain sana

Hannu Koivisto · 3.3.2016

Pienen kylän baari on täynnä pulinaa. Vaikka televiosta tulee Italian television höttöä, aika tuntuu pysähtyneen tähän kylään. Ihmiset tuntevat kaikki toisensa. Kaksi sisään tullutta suomalaista eivät herätä huomiota, sana on jo kiirinyt. Syrjäisessä kylässä ei turistit piipahda.

Suomalaiset ovat kuitenkin tuttua kansaa, joita mielellään puhutellaan. Fiatagrin traktorin ostajat kävivät Suomesta 80-luvulla tutustumassa sankoin joukoin kylän elämään. Muurissa lukee vieläkin ”tervetuloa”.

 

Toisella puolella tietä on pieni, melkein huomaamaton ovi, jonka yläpuolella on kyltti ”Macelleria” – lihakauppa.

Rocchina Mitro hymyilee tiskin takana. Päivä on ollut hiljainen. Lähimmästä isosta kaupungista, Potenzasta, noin 30 kilometrin päästä, ei tänään ole käynyt ostajia. Vuorilta haetaan mielellään ruokaa, jolla on tarina. Mitrojen lihatuotteilla sellainen on.

Mitron maatila sijalitsee muutaman kilometrin päässä Baragianosta. Tällä hetkellä kaupan tiskiin tarkoitetu liha – kotkottavat kanat, röhkivät siat ja  aitauksessa pinkovat villisiat.

Baragianon kylästä avautuu alati vaihtuva maisema laaksoon. syrjäinen paikka on aikoinaan luonut edellytykset omavaraisuudelle.

Baragianon kylästä avautuu alati vaihtuva maisema laaksoon. Syrjäinen paikka on aikoinaan luonut edellytykset omavaraisuudelle.

Oman kylän ruokaa

Baragiano sijaitsee Italian eteläosassa, monelle tuntemattomassa Basilicatan maakunnassa. Kylä elää liki omavaraistaloudessa. Ruoka on omassa kylässä tuotettua.

Palveluja on paljon muutamalle sadalle asukkaalle. Tärkeintä on kyläläisille, kuten kaikille italialaisille, että lähiruoka tulee kylän omasta lihakaupasta.

Suurin osa kasviksista ja viinistä tuotetaan itse takapihalla ja omissa tiloissa.

Rocchina MItro on päätoimisesti omassa lihakaupassa. Pierino hoitaa ohella myös jonkini verran maatilan töitä. Kaikki tiskiin laitettava liha leikataan kaupan takahuoneessa..

Rocchina Mitro on päätoimisesti omassa lihakaupassa. Pierino hoitaa ohella myös jonkin verran maatilan töitä. Kaikki tiskiin laitettava liha leikataan kaupan takahuoneessa.

Karannut lammas nostetaan takaisin muiden joukkoon.

Karannut karitsa nostetaan takaisin muiden joukkoon.

Kahden perheen elanto

Italiassa on vaikea kysyä liikevaihtoa, ja se jää myös Mitrojen kohdalla epäselväksi.

Mitrot ovat kuuluisia tuoremakkaroistaan ja salamistaan. Salcicciat ovat makujen aatelia. Salami kuivataan varsin vaatimattomassa kellarissa.

Isä Giuseppe on remmissä vielä mukana. Yli viisikymppiset pojat, Pierino ja Ithalo kuuntelevat isäänsä. Vanhempien kunnioitus näkyy, mutta Giuseppen rooli pomona on laimentunut viime vuosina.

Topakalla ja sydämellisellä mamma Carmela Mitrolla on sen sijaan sanansa sanottavana. Mamma on perheen tosiasiallinen pomo. Hänen hommansa on valmistaa juustoja myyntiin ja ruokkia perhettä.

PIenimuotoinen lihantuotanto on käsityövaltaista ja työlästä. Siitä irtoaa leipä, kun kaikki tehdään itse jalostusta myöden. Olosuhteet ovat vaatimattomat.

Pienimuotoinen lihantuotanto on käsityövaltaista ja työlästä. Siitä irtoaa leipä, kun kaikki tehdään itse jalostusta myöden. Olosuhteet ovat vaatimattomat.

Mitron veljekset kouluttavat ja kasvattavat viilisikakoiria. Miehet ovat eläimistän ylpeitä. Joskus koira voi jäädä toiseksi villisikakarjun tai emakon kanssa. Harrastus on riskialtista. Kalleimmat koirat maksavat 25 000 euroa.

Mitron veljekset kouluttavat ja kasvattavat villisikakoiria. Miehet ovat eläimistän ylpeitä. Joskus koira voi jäädä toiseksi villisikakarjun tai emakon kanssa. Harrastus on riskialtista. Kalleimmat koirat maksavat 25 000 euroa.

Villisiskoja ja lihahevosia

Pojat hoitavat maatilan pientä, mutta kirjavaa eläinpopulaatiota vanhoissa rakennuksissa. Erikoisuutena ovat koirien kasvatus villisikojen metsästykseen.

Koirat jahtaavat sikoja, joita kasvatetaan laajalla alueella vuoristotarhassa. Syksyn viikonloput veljekset kulkevat villisikajahdissa.

”Jonain viikonloppuna saattaa saldo olla seitsemänkin kaatoa”, sanoo Pierino.

Hevoslaidun vuoristossa on erikoinen näky. Hevoset on tarkoitettu lihantuotantoon. Vuorilla ilmasto on vielä maaliskuussa viileä, ylemänä jopa luminen.

Hevoslaidun vuoristossa on erikoinen näky. Hevoset on tarkoitettu lihantuotantoon. Vuorilla ilmasto on vielä maaliskuussa viileä, ylemänä jopa luminen.

Metsästysmailla on paikallisen eläinlääkärin, Massar Enzon, 200 hehtaarin laidun, jolla käyskentelee 150 teurashevosta.

”Tämä ei ole mikään bisnes, mutta sitä on tullut tehtyä”, kertoo eläinlääkäri.

Lampaanlihala on suuri merkitys Mitrojen lihatiskissä.

Lampaanlihalla on suuri merkitys Mitrojen lihatiskissä.

Täydellisesti lähiruokaa

Alakylän pienessä kaupungissa pieni kunnan hallinnoima teurastamo, jossa eläimet teurastetaan. Mitrojen lihat eivät kauas kulje – viisi kilometriä teurastamolle ja sama matka takaisin kaupan takahuoneeseen.

Suomalaisen mittapuun mukaan lähellä tuotettu ja ostettu ruoka on täydellistä lähiruokaa. Italialaiset ovat osanneet vaalia omaa ruokaa kunnioitavaa perinnettään.

Rocchina ja Pierino, aviopari tiskin takana. Sika on vanhan italialaisen sanonnan mukaan, kuin Vrdin musiikki. Siinä ei ole mitään turhaa. Italiassa byrokratia mahdollistaa vanhan ruokaperineet ylläpitämisen.

Rocchina ja Pierino, aviopari tiskin takana. Sika on vanhan italialaisen sanonnan mukaan kuin Verdin musiikki: siinä ei ole mitään turhaa. Italiassa byrokratia mahdollistaa vanhan ruokaperineet ylläpitämisen.

Lihan hinta poikkeaa suomalaisesta

Osa lihasta, varsinkin possuista, ostetaan paikallisilta tuottajilta ja teurastetaan kunnan teurastamossa. Lihasta maksetaan  enemmän elävänä kuin Suomessa teurastettuna. Teuraskilosta maksetaan tällä alueella 2,70 euroa ja eloon myytästä siasta 1,90 euroa. Silti paikallinen ja tuore liha ei maksa kuin 7 ja 9 euron välissä.

Italiassa tuotteiden laadun valvonta on tarkkaa. Valvontaa ei tehdä seinien millejä mittaamalla.

Renzo De Luca on työskennellyt Veneton alueella tukivalvonnan parissa.

”Paikallisia ja maakunnallisia eroja on paljon”, hän sanoo.

Pohjoisessa peltovalvonnat ovat säntillisempiä kuin etelässä. Baragianon peltovalvonnat suoritetaan ilmasta. Se tarkoittaa, että riittää, kun ilmoitettu pelto on kylvetty.

”Isoilla tiloilla saatetaan tehdä tarkempia pistotarkastuksia”, sanoo Pierino Mitro.

 

karitsa

 

Työ ja vapaa-aika

Mitroilla ei lomailla, eikä vapaapäiviää vietetä. Töitä tehdään paljon. Poikkeuksena ovat juhlahetket perheen tai ystävien kesken.

Silloin syödään ja tanssitaan tarantellan tahdissa, jota Guiseppe soittaa kaksirivisellään.

”Mitroilla syödään erityisen hyvin”, sanovat paikalliset.

Vaikka Rocco Losasso ei itse juo viiniä, sitä tarjotaan vieraille. Oman valmisteen tarjoaminen on vieraanvaraisempaa, kuin kaupasta kolmella eurolla hankittu pullo.

Vaikka Rocco Losasso ei itse juo viiniä, sitä tarjotaan vieraille. Oman valmisteen tarjoaminen on vieraanvaraisempaa, kuin kaupasta kolmella eurolla hankittu pullo.

Omat viinit

Käppäillessäni katua, mies tulee vinkkaa tulemaan kellariinsa. Hän haluaa esitellä viinejään. Rocco Losassoksi esittäytyvä tavallinen mies on kiertänyt paljon maailmaa. Moni baragianolainen on hankkinut alkupääoman Argentiinassa, tai muualla ulkomailla.  ”Kuubassa haluaisin vielä käydä turistina”, hän sanoo.

Vanha mies asuu nyt juurillaan pienessä kylässä. Harmoninen elinympäristö ystävien keskellä takaa rauhallisen ja vakaan elämän. Jokaisella itseään arvostavalla kyläläisellä pitää olla oma viini, jota ruokavieraat kilvan kohteliaasti kehuvat.

Katosta roikkuu narun päässä hiljattain tehty tuoremakkara suoli pinkeänä. Tuoremakkara kuivuu salamiksi muutaman viikon aikana. Kaikki, mikä on omaa tai läheltä, on arvokasta.

Italia on slow food -maa. Ruualla on iso merkitys hyvinvoinnille. Lähiruoka ei ole italialaiselle sana. Sitä syödään.

Artkkeli julkaistu 11.8.2014

 

 

BaragianoBasilicataItalialähiruokasalamiteurastamotuoremakkara

Hannu Koivisto

Voisit tykätä myös näistä

  • Karjatalous

    Valion kiintiöhinnoittelu halvaannuttaa kehittyviä tiloja — jäähdyttelijät tyytyväisiä

  • Arkistosta nostettua

    Kaavoitus kaipaa järkevöittämistä

  • Arkistosta nostettua

    Kuivalannanlevityksen Suomen ennätys?

Ei kommentteja

Vastaa Peruuta

MaaseutuMedia suosittelee

  • Eläinsuojeluvalvonta – miten varautua?

    9.1.2021
  • Absurdi eläinvalvontatuomio — ehdollista vankeutta ja 300 000 euron menetykset

    3.10.2020
  • Elämäni farmarina — maajussin testamentti

    22.8.2020
  • Vapaaporsitus yllätti positiivisesti: 33 vieroitettua porsasta vuodessa — Mieluummin virikkeitä kuin antibiootteja

    26.6.2020
  • Sianlihan tuottajahinta saa Saksassa tukea

    5.4.2020
  • Antti, nuori sikafarmari teki uuden sikalan

    9.1.2020
  • Young Village folk — Uusi dokumenttisarja nuorista farmareista

    8.11.2017
  • Artikkelikommentit täydentävät artikkelin sisältöä

    30.11.2015
  • Suosituimmat
  • Valehteleeko eläinkuva?

    23.8.2017
  • Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Kaksi turverekkakuormaa vastaa 800 tuulivoimalan sähköntuotantoa yön yhden tunnin aikana

    18.1.2021
  • Suomalaisprofessoreiden tutkimusraportti toteaa IPCC:n raportin täysin virheelliseksi

    9.8.2019
  • Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • Hannu Koivisto says: Minulla on tarkoitus tehdä aiheesta tekstiä, kunhan kerkiän....
  • Paskatunkionlaidalla says: Lisätäänpäs tähän soppaan se että maatalouteen työnnetään yhdyskuta jätettä la...
  • Markku Jokela says: Sinä kuka oletkin, oletko koskaan lentänyt Suomessa hyvällä säällä ja katsonyt...
  • Markku Jokela says: Sinä kuka oletkin, oletko koskaan lentänyt Suomessa hyvällä säällä ja kenties ...
  • JKR says: Kuormaautollinen uraania korvaa kaikki suot...
Mavi Pysyvä nurmi luomu Maaseutumedia MTK Maataloustuet Mikko Hakola traktori Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Konekilleri GMO Eläinsuojelulaki Veikko Tuominen Sika Seppo Ruottu Timo Äijö maatalous

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Eläinsuojelulaki GMO Konekilleri luomu Maaseutumedia Maataloustuet Mavi Mikko Hakola MTK Pysyvä nurmi traktori Veikko Tuominen

© MAASEUTUMEDIA