Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Konekilleri
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • MaaseutuMedia on maaseudun äänenkannattaja
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään
Luonnonsuojelu, Pääkirjoitus 2

Itämeren pelastusohjelma – Kokonaisuuden hahmottamisessa rutkasti puutteita

Hannu Koivisto · 11.8.2020

Itämeren pelastamisohjelma tarkoittaa monelle poliitikolle maatalouden kuorman vähentämistä.

Ajatuksia pitäisi laventaa paljon.

Jos keskitytään kipsin levitykseen pelloille tai ravinteiden kuskaamiseen biokaasulaitoksiin, ollaan kaukana kokonaisuuden hahmottamisessa.

Kipsissä on paljon fosforia ja biokaasulaitoksissa ravinteiden pistekuormat ovat suuri ongelma.

Tällaiset yksittäiset ideat pitäisi korvata kokonaisuuden hahmottamisella. Suomalainen maatalous on ensimmäisenä tulilinjalla.

Ampumasektori on tässä kohtaa liian kapea.

Artikkelikuvassa alaveteliläinen Hulden Oy on urakoimassa Ruskolla lietteen sijoituslannoitusta nykyaikaisella tarkalla gps-ohjatulla kalustolla.

Peltoon sijoittamalla levitetty liete heti levityksen jälkeen. Jokainen pisara on maan uumenissa ilman hajua suoraan kasvuston käytettävissä. Kuva Aurasta, Varsinais-Suomesta.

Väite: Historiallinen ylilannoitus

Helsinkiläinen kokoomuspoliitikko Sari Sarkomaa kirjoittaa Verkkouutisen blogissaan levien ruokkimisesta ja että lantaa levitetään enemmän kuin kasvit tarvitsevat.

Erikoinen on viestinsä: ”Maamme fosforiravinteiden tarve saataisiin lähes katettua kotimaisen karjatalouden lantojen sisältämällä fosforiravinteilla. Siksi eläintiloille on luotava kestävä mahdollisuus myydä ravinteiden ylijäämä lannoitemarkkinoille.”

Sarkomaa ehdottaa, että ”tukea suunnattaisiin lannan fosforin siirtoon ja hintaeroon mineraalilannoitteisiin kannustamaan tehokasta lannan prosessoinnin kehittämistä ja luomaan dynaamisia vaikutuksia”.

Poliitikko uskoo, että kipsin levitys leikkaisi maatalouden fosforikuormitusta neljänneksellä.

Selvitin aiempaan artikkeliin faktaa: ”Oikeaan paikkaan levitettynä kipsi vähentää vesien rehevöitymistä, mutta väärin levitettynä tai sisämaan vesistöjen likipelloilla se voi muuntua todelliseksi haitta-aineeksi.”

Kipsi on hyödyllistä vain tietyissä osissa rannikkoalueita, pienessä osassa maata.

Kuvassa Proagrian Juha Mäkelä ottamassa maanäytteitä. Lannoitus perustuu pakollisten maanäytteiden analyysiin. Ylilannoitus ei ole mahdollista, jos tila on sitoutunut ympäristökorvauksiin.

Mantra ei ole aivan niin yksinkertaista

Sarkomaa ei ole mantrassaan yksin. Liki jokaisessa puolueessa löytyy hänen mielipiteensä jakajia.

Fosforitase on koko ajan pienentynyt, koska lantaa levitetään usein alle sallitun, ettei tule ongelmia viranomaisten tarkan syynin alla.

Ravinteet on tarkoitettu kasvien käyttöön. Runsas kasvusto käyttää paljon ravinteita. Maan multavuus ja hyvä kasvukunto ovat helpointa ja käytännönläheisintä ympäristön suojelua.

Maan köyhdyttäminen ja alilannoitus tarkoittaisi vähemmän ja huonolaatuisempaa ruokaa.

Sarkomaa: ”Siksi eläintiloille on luotava kestävä mahdollisuus myydä ravinteiden ylijäämä lannoitemarkkinoille.” Tähän voisi esittää jatkokysymyksen, minne ravinteet katoavat? Ovatko ravinteet paremmassa muodossa kalliin teollisuusprosessin suoloina, kuin luonnonmukaisina mikrobipohjaisina humusta lisäävinä maanparannusaineina?

Jos puhutaan fosforista, pitää puhua kokonaisfosforista ja liukoisesta fosforista. Miten ravinne on parhaiten hyötykäytettävissä kasveille?

Sarkomaan ehdottama kipsi, kipsi eli kalsiumsulfaatti (CaSO4) on lannoiteteollisuuden sivutuote, joka sisältää fosforia.

Kipsissä on fosforia liki kaksi kiloa tonnissa, sekä rikkiä ja kalsiumia. Kipsille tarjotaan poikkeuslupaa, minkä ansiosta sen ravinteita ei lueta ravinnetaseeseen. Kipsin fosforilla ei ole siis merkitystä, mutta lannan on.

Ihmisten jätökset johdetaan jätevesilaitoksiin, jossa tehdään jätteestä kiintoainetta, kompostia. Osa johdetaan ajoittain suoraan puhdistamattomana vesistöön. Jätevesikompostimassa sisältää myös rutkasti fosforia ja muita ravinteita. Kompostimassan levitykselle ei ole mitään rajoitteita, jos sitä levitetään puistoihin ja moottoriteiden luiskiin. Ne kuitenkin lasketaan maatalouden päästöihin.

Maatalousmaalle levitettäessä ravinteet lasketaan tarkasti.

Maatalouden kokonaisuutta tarkastellessa meidän olisi syytä paneutua maaperäbiologiaan ja sen biologiseen ymmärtämiseen, kemiaan ja fysiologiaan.

Karjanlannan merkitys humuksen lisääntymiseen sivuutetaan kaiken aikaa. Humus, joka lisääntyy karjanlannasta, lisää peltomaan ravinteiden pidätyskykyä. Jokaisen etu on, että arvokkaat ravinteet pysyvät pellossa.

Vihreiden ehdotus hallitusohjelmaan lisäisi ravinneongelmia

Vihreiden esitys hallituksen budjettiin: ”Budjetin yhteydessä on päätettävä sähkölatausinfran vauhdittamisesta ja liikennebiokaasun edistämisestä niin tankkausinfraa kuin tuotantolaitoksia tukemalla. Jalostamalla eläinlantaa liikennebiokaasuksi vähennetään samalla vesistöjä pilaavia ravinnepäästöjä ja saadaan ravinteet hyötykäyttöön lannoitteeksi. Erityisesti Lounais-Suomen ja Pohjanmaan tiheiden eläintuotantoalueiden suurten lantakeskittymien jalostaminen biokaasuksi on merkittävä Itämeren suojelun kannalta.”

Ei ole tarkoitus mollata vihreitä, he haluavat vain kaikkea hyvää. Tarkoitus on kertoa, minkälaisia puutteita heidän ehdotuksessaan on.

Kun lanta viedään biokaasulaitokseen, se mädätetään. Mädätysprosessista otetaan kaasu talteen, mutta ravinteet jäävät laitoksen altaisiin, eivät ne minnekään häviä. Koska mädätysprosessi on jatkuvaa, varastointikapasiteettia ei ole riittävästi. Jonnekin ravinteet pitää ohjata, koska ne eivät siirry biopolttoaineisiin.

Tässä on olennainen onglema, jota ei ole esityksessä huomioitu.

Ravinteiden pistekuorma lisääntyy, jos ne keskitetään biokaasulaitoksiin suuressa mittakaavassa.

Suomen kartassa on paljon harmaita alueita, joissa biokaasua ei ole.

Saksa on biokaasun edelläkävijämaa. Saksassa suurten biokaasulaitosten pistekuorma on tällä hetkellä suuri ongelma — mitä niille tehdään?

Maatiloilla on kyky varastoida ravinteita tasaisesti ympäri valtakuntaa.

Kaavailtu biokaasupolttoaineiden verotuksen nostaminen toimii vihreiden ehdotusta vastaan. Biokaasulle pitäisi löytyä myös käyttöä.

Tutkimukseen kannattaa myös panostaa entistä enemmän. Päätökset pitää perustua tieteeseen ja faktaan.


Tämän kirjoituksen perustana on tavallisten maajussien tietämys ja oma pitkä kokemukseni maanviljelystä. Heitä olisi syytä kuunnella suurella korvalla, suomalainen maajussi on valistunut ympäristön ammattilainen.

BiokaasulaitosItämeren pelastamisohjelmaKarjanlantaVhreiden hallitusohjelmaYlilannoitus

Hannu Koivisto

Voisit tykätä myös näistä

  • Pääkirjoitus

    Sähkön hinta tulee järkyttämään – vilu voi tulla

  • Bioenergia

    Satu Hassilla on turve-esityksestä väärät tiedot — harhauttaa tahallaan vai tietämättömyyttään?

  • Luonnonsuojelu

    Haihdutusviljelmillä eroon rehevöityvistä kaupunkirannoista

2 Kommenttia

  • Mauri Hyhkö kommentoi: 14.8.2020 klo 10:17

    Asiasta täydellisen tietämättömänä on minua alkanut kiinnostaa Itämeren tila sekä maamme maatalouden osuus siihen, onpa esitetty sen olevan syyllinen Itämeren sinileväesiintymiin. Maataloutta harjoitetaan lähes koko Suomen alueella mutta esimerkiksi Pohjanlahdella, Saimaalla tai Päijänteellä ei esiinny juurikaan sinilevää ja itäisen Suomenlahdenkin tila on parantunut huomattavasti Suomen valtion ja Eu:n osaksi kustantaman Pietarin jäteveden puhdistuslaitoksen valmistuttua vihdoin, joten maatalous ei ainakaan ole ollut syyllinen sen huonoon tilaan.
    Olisiko ”sylttytehdas” sittenkin jossain muualla kuin suomalaisessa maataloudessa?

    Vastaa
    • Hannu Koivisto kommentoi: 14.8.2020 klo 10:42

      Suomenlahti on matala murtovesiallas, jossa vesi vaihtuu harvoin. Sinilevää on esiintynyt jo 1800-luvulla Gotlannin edustalla niin paksuina kerroksina, ”airo ei mennyt läpi”. Vanha pohjasedimentti on kaiken alku ja juuri. Ilman Tanskan salmien suolavesipulsseja fosfori nousee pintaan ja leväkukinnot kukoistavat.
      Ilman rautaa leviä ei esiintyisi. Erään käsityksen mukaan jätevedenpuhdistamot ruokkivat omalta osaltaan levien kukintaa, sillä ne käyttävät fosforin saostamiseen rautasulfaattia.
      Asiassa on paljon muttia, mutta yksinkertaisin manrta on syyttää maataloutta. Toki suomalaisella maataloudella on osuutensa, mutta puhutaan aika pienestä osuudesta. Kokonaisuuden hahmottaminen on hukassa. Asia on laaja. Pitää muistaa, että Itämeren rannikkovaltioita on muitakin kuin Suomi.

      Vastaa

Vastaa Peruuta

MaaseutuMedia suosittelee

  • Elämä puolison kuoleman jälkeen

    10.5.2021
  • Suomi maksaa koronatukea enemmän Espanjaan kuin omille kansalaisilleen — tukimiljardeja fiilistelyyn

    10.4.2021
  • Eläinsuojeluvalvonta – miten varautua?

    9.1.2021
  • Absurdi eläinvalvontatuomio — ehdollista vankeutta ja 300 000 euron menetykset

    3.10.2020
  • Elämäni farmarina — maajussin testamentti

    22.8.2020
  • Vapaaporsitus yllätti positiivisesti: 33 vieroitettua porsasta vuodessa — Mieluummin virikkeitä kuin antibiootteja

    26.6.2020
  • Sianlihan tuottajahinta saa Saksassa tukea

    5.4.2020
  • Antti, nuori sikafarmari teki uuden sikalan

    9.1.2020
  • Suosituimmat
  • Valehteleeko eläinkuva?

    23.8.2017
  • Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Kaksi turverekkakuormaa vastaa 800 tuulivoimalan sähköntuotantoa yön yhden tunnin aikana

    18.1.2021
  • Suomalaisprofessoreiden tutkimusraportti toteaa IPCC:n raportin täysin virheelliseksi

    9.8.2019
  • Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • Mariia says: Satanallista toimintaa viranomaisessa, joka on pahan tahdon alaisena ja toimii...
  • Mariia says: Ne on saatanan töitä, tuo käytös on sairasta ja hullua, ei siinä ole mitään pu...
  • Ari Tapani Kriikkula says: Onko tosiaan suomi 2021 näin perkelehen tyhymiä otuksia täynnä ku tämä elukkal...
  • Veera says: Toisten elollisten kasvattaminen (tai oikeammin tuottaminen, niin vastenmielin...
  • Ismo Halkola says: Paskaa ylivaltaa!!!...
Mavi Pysyvä nurmi luomu Maaseutumedia MTK Maataloustuet Mikko Hakola traktori Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Konekilleri Turve GMO Eläinsuojelulaki maatalous Veikko Tuominen Sika SRHarvesting

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Eläinsuojelulaki GMO Konekilleri luomu Maaseutumedia Maataloustuet Mavi Mikko Hakola MTK Pysyvä nurmi traktori Turve

© MAASEUTUMEDIA