Jäävätkö suomalaiset marjat poimimatta, jos ulkomailta ei saada sesonkityöläisiä pandemian takia?
Marjayrittäjät Anders Lång Pirttikylästä ja Jarmo Röppänen Suonenjoelta eivät halua edes ajatella asiaa.
Röppäsellä on jo istutuskausi alkanut ja työväkeä tarvitaan viimeistään toukokuun loppupuolella runsaasti lisää.
Molemmat ovat olleet marjayrittäjiä neljännesvuosisadan.
Vielä 70-luvulla suomalaiset olivat marjanpoimintatöissä, mutta raskas fyysinen työ kiinnostaa enää harvoja. ”Ymmärrän, että on kivempaa olla vaikka kioskissa myymässä”, Jarmo Röppänen sanoo.
Anders Långin sesonkityöläiset kulkivat pelloille aiemmin polkupyörillä. Talossa piti olla oma kokopäivätoiminenpolkupyöräkorjaaja. Nyt kuljetukset hoidetaan linja-autoilla. Muilla ei lähiseudulla ole linja-autovuorot täynnä, Anders Långilla on.
Sesonkityöntekijät ovat kokenut työyhteisö, jota ei voi korvata kokemattomilla
Välittäjät hoitava työvoiman rekrytoinnin ja suuri osa poimijoista on tuttuja vuosien takaa.
Sesonkityöläiset tekevät monipuolista työtä yhteisössä eri tehtävissä. Anders Lång painottaa sanaa yhteisö.
Tilanne on kestämätön, jos kaikki työläisetovat uusia ja kokemattomia. Kaikille ei voi opettaa hetkessä kaikkea.
Osa poimii marjoja, osa toimii työnjohtotehtävissä, osalla on muita tehtäviä varastossa, laitteiden parissa ja osalla on kuljetustehtäviä. Vanhat työntekijät sparraavat ja neuvovat uusia työntekijöitä talon tavoille, mikä on elinehto toimivalle työyhteisölle.
Vilskettä ja rivakkaa touhua sesonkina
Kävimme kaksi vuotta sitten Jarmo Röppäsen tilalla, Marja-Suomen Taimituotanto Oy:ssä.
Pihalla on vilskettä. 65 marjanpoimijalla on sesonki päällä. Osa liikkuu juosten, toiset kävelevät ripein askelin. Suurin osa on ukrainalaisia, muutama on tullut Pietarista.
Yritys tuottaa puolen hehtaarin alalla mansikkaa ja vadelmaa reilun neljän hehtaarin alalla kasvihuoneissa ja tunneleissa. Lisäksi yritys toimittaa taimia muille ammattiviljelijöille. Yhtiö toimii myös kasvihuonetunnelien maahantuojana.
Viljelytoimenpiteisiin päästään kahdeksan metriä leveissä tunneleissa jo huhtikuun alkupuolella. Kasvihuoneissa aloitellaan kevään töitä jo maaliskuun alkupuolella.
Tunneleissa marjat ovat viljelylaatikoissa pöydillä. Poimiminen on nopeaa ja helppoa, kun tasot ovat käsien ulottuvilla, seisontakorkeudella
Polka-lajikkeen mansikat on suuria kuin komian talon porsaat.
Suomalainen mansikka maailman paras
Suomalainen mansikka on kylmien öiden ja pitkien päivien ansiosta makea.
Suomalainen mansikka on Röppäsen mukaan maailman paras. ”Mansikka varastoi päivän aikana kaikki sokerit itseensä, eikä tuhlaa niitä yön aikana.”
Komeaa vanhempaa Malvina-mansikkakasvustoa. Märkänä kesänä kosteus on ongelma. Kun kasvustossa on potentiaalia, korjuukauden alussa poistetaan huonot marjat käsin pois pilaamasta satoa.
Poimintasesonki on pitkä
”Nykyisin viljelijät ovat keskittyneet kevytistutuksiin.
Mansikan Frigotaimi säilyy lepotilassa -1 -asteessa. Matkalla viljelijälle se sulaa, jonka jälkeen niitä päästään istuttamaan suoraan”, Röppänen kertoo.
Taimityyppejä on Röppäsellä myynnissä 15, mikä takaa pitkän poimintasesongin. Isommista taimista poimitaan jo samana kesänä sato.
”Kallit perustamiskustannukset tulevat takaisin jo istutusvuonna.”
Långin kylmävarastoihin mahtuu helposti 100 lavaa. ”Kun mansikat on oikein kerätty ja laitteet ovat hyviä, niin marjat säilyvät”, Anders Lång kertoo.
Suomalaiset eivät ole enää tottuneet ruumiilliseen työhön — 70-luvulla oli toisin
Marjatyöntekijät ovat pääosin Ukrainasta. Suomalaiset nuoret eivät ole yrittäjien mukaan tottuneet ruumilliseen työhön. Työ vaatii nuorta notkeutta. Sesonkityöläiset ovat elintärkeitä. ”Rajat auki heille”, sanovat marjayrittäjät.
70-luvulla poimijat olivat suomalaisia. Mansikan poiminta oli monen opiskelija kesätyö erityisesti mansikkapitäjässä Suonenjoella.
Suomalaisia ei marjojen kerääminen takavuosien tapaan kiinnosta. ”Ymmärrän, että on kivempaa olla vaikka kioskissa myymässä”, Jarmo Röppänen marjanviljelijä kertoo.
Röppäsellä on kausityöntekijöitä 70, Långilla on 200. Suurin osa poimijoista on Ukrainasta. Kumpikin on pyörittänyt marjabisnestä neljännesvuosisadan.
Röppänen kasvattaa taimia tunneleissa, hänellä on istutukset alkaneet jo maaliskuussa. Varsinainen sesonki avomaalla alkaa toukokuulla.
Suurin sesonki on poimintasesonki, joka on kiireistä aikaa. Työntekijöiden saannilla alkaa olemaan kiire, koska kahden viikon karanteeni vie osan työajasta.
Lue myös http://www.maaseutumedia.fi/mansikanviljelija-on-mansikkameklari/
3 Kommenttia
Mistä jos poimijoilla on viirusta, sehän siirtyy marjoihin?
Rajat auki ja korona sisään, onko tyhmempää ajatusta olemassakaan. Ravintolatkin suljettu 2 kk eikä sieltä näin suurta mekkalaa ole kuulunut kuin mansikka miehiehiltä
Ei tuon yksinkertaisempa työtä kuin mansikan poimiminen olekkaan , otat mansikan ja laitat koppaan ja kun se on täynnä vaihdat sen toiseen tyhjään koppaan.
Tähänkö tarvitaan erikoiskoulutetun porukkaa….mukamas Suomessa ei ole..hahaaa pakolaiset ja työttömät vaan noukkimaan niitä mansikoita. Viljelijöille helpotuksia maksuista ja veroista.