Jatkuva vedensaanti — vasikoiden terveellinen iglukasvatus huomioitu poikkeusluvalla

Vasikoiden iglukasvatus on Salinin tilan tilan keino parantaa vasikoiden terveyttä.

Hallituksen esitys eläinsuojelulakiin jatkuvasta vedensaannista saa Juha Salinin mietteliääksi.

”Jos nyt annamme kolmen maitojuoton lisäksi kaksi kertaa päivässä vettä sankoon –Talvella lämmintä, kesällä vilpoista. Jos se ei riitä vasikalle, niin sitten se on niin, mutta voiko se vasikka huonosti?”

Tämä on otettu huomioon nyt uudessa eläinsuojelulain uudistuksessa (Muutokset artikkeliin kursivoituina. Myös otsikko muutettu).

35-vuotias Juha Salin johtaa isoa eläintilaa nyt yksin. Isoveli Jukka Salin menehtyi traagisesti viime vuonna.

Isolle eläintilalle eläinterveys on tärkeä asia

Alunperin lihakarjalle rakennettu navetta täytettiin muutostöiden jälkeen lypsykarjalla viime kesän aikana. Juha Salinin isoveli Jukka Salin kertoi vuosi sitten kun eläintila rakennettiin, että viranomaiset ihmettelivät pihaton mittoja.

Jukka kertoi suunnitelleensa leveämmän rakennuksen, joka soveltuisi myös lypsykarjalle. Kun tuli tilaisuus ostaa kokonainen  runsaslukuinen lypsykarja Honkolan kartanosta, veljekset päättivät panna hösseliksi.

Nyt rauhallisessa pihatossa seitsemän robottia lypsää maitoa 3 miljoonaa litraa vuodessa.

Jotta tämä olisi mahdollista, pientenkin asioiden on rullattava, suurista puhumattakaan. Tärkeimpiä asioita on eläinterveys ja eläinten hyvinvointi.

Hyvin ilmastoidussa ja valoisassa pihatossa makoilee ja märehtii paljon rauhallisia eläimiä sulassa sovussa.

Pihatto on kuin viiden tähden eläinhotelli.

Uuden tuotantosuunnan käynnistäminen oli viime kesän ja syksyn mittaan iso muutaman kuukauden projekti. Vaikka asioita joudutaan jatkuvasti kehittelemään, peruspaketti on plakkarissa.

Eläimet ovat puhtaita ja asuvat väljästi ja vapaasti.

Vasikoiden igluun viisi kertaa juomista päivässä

Salinin tilalla on tarkoitus järjestää kaikkineen 70 pikkuvasikkapaikkaa igluihin. Pienimmät vasikat ovat yksiössä, myöhemmin ne siirretään pienryhmiin.

”Vasikoiden sisäkasvatuksessa on ollut ongelmia, mutta igluissa ei”, Juha kertoo.

Vasikat saavat nestettä Juhan mielestä riittävästi: ”Kolmen maitojuoton lisäksi pikkuvasikoille annetaan kaksi kertaa vettä vuorokauden aikana sankoon. Sitä ei vissiin tulkita jatkuvaksi vedensaanniksi.”

Talvella vesi on lämmintä, mutta se saattaa sydäntalvella yöllä jäätyä, mutta huonontaako se vasikan hyvinvointia — ”Ei sitä ainakaan eläimistä huomaa.”

Jatkuva vedensaanti on Juhan mukaan nykyäänkin olemassa yhtenä hyvinvointituen toimenpiteenä.

Iglu näyttää sananmukaisesti iglulta, mutta ei sula kesällä.

Vasikoiden iglukasvatus takaa nuorelle eläimelle terveellisen ympäristön

Uuden eläinsuojelulain valmistelussa on tapahtunut hiljattain uusi käänne, ilmeisesti myönnytys ulkopuolisille tahoille: Ministeriö esittää eläimille jatkuvaa vedensaantia, mutta vasikoiden iglukasvatus ja monia muita poikkeuksia on muutettu lakiin (Korjattu 16.8.). Olemme haastatelleet eläinlääkäreitä asian tiimoilta ja vedensaannista on eläinlääkärikunnassakin kaksi koulukuntaa, toinen puolesta ja toinen vastaan.

Salin ei asian kanssa tunnu hötkyilevän, eikä dramatisoi. Hän vain ihmettelee.

”Vasikoiden iglukasvatus, niinkuin kettujen kasvatuksessakin pärjätään ilman kiinteitä juomakuppeja. Isompi kysymys on, millainen on vedenjakelujärjestelmä. Miten kokonaisuus hoidetaan. Molemmissa saadaan vasikat voimaan hyvin tai huonosti”, Juha sanoo.

”Jatkuva vedensaanti on  nykyäänkin olemassa yhtenä hyvinvointituen toimenpiteenä, mutta takaako automaattinenkaan järjestelmä jatkuvaa veden saantia sen paremmin kuin ihmisen käsityönä suorittama jakelu?  Laitteistoja täytyy myös ihmisen valvoa ja huoltaa jotta ne toimivat oikein.”

Nykyinen iglukasvatus on Juhan mieleen. Se on edullinen tapa pitää herkkä vasikka erillään tautipaineesta.

Vasikalla yskä tarttuu helposti. Mykoplasma on pahin. Kiinteä rakennus on Juhan mukaan hankala. Hygienia on vaikeampi hoitaa siellä kuin siirrettävästä iglusta. Hän kertoo, että eläimet pitää saada siirrettyä, jos tautipainetta esiintyy.

Igluunkin periaatteessa voidaan järjestää jatkuva vedensaanti, mutta vesipisteet maksaa enemmän kuin koko iglu.

Jos lakiluonnos jatkuvasta vedensaannista olisi mennyt ilman poikkeusta läpi, nuori farmari olisi joutunut kaavailemaan investointia uuteen vasikkakasvattamoon.

Pihattorakennus on 150 metriä pitkä. Sen vierustalla on igluja rivissä.

Lue myös http://www.maaseutumedia.fi/elainsuojelulain-uudistus-elainten-vedensaanti/

Toimittajalta

Takaako uusi eläinsuojelulaki että eläin saa riittävästi vettä?

On helppo ymmärtää näkemystä että eläimillä pitää olla koko ajan vettä. Onko se sitten jatkuvaa vai riittävää. Edes eläinlääkärikunta ei ole yksimielinen. Asia vaikuttaa monen mielestä asiantuntemattomien näpertelyltä.

Valvontaeläinlääkäri Maria Wahlfors käytti eläinlääkäriliiton puheenvuoron (7.6.2017) Maa- ja Metsätalousministeriön tilaisuudessa.

”Pettymyksen aiheuttaa, että nyt esitellyssä lakiluonnoksessa eläimelle ei taata vapautta juoda silloin, kun se haluaa ja niin paljon kun se haluaa.”

Wahlforsin mukaan riittävää vedensaantia ei voi valvoa muuta kuin verinäytteitä ottamalla. Mutta esimerkiksi lehmä ei lypsä jos se ei saa riittävästi vettä. Ja maidon tuotannostahan on kysymys.

Wahlfors on osittain myös oikeassa, mutta takaako laki että kaikki on hyvin? Jos eläin ei saa vettä, se on aina eläinten kasvattajan vastuulla, oli laki mikä hyvänsä.

Otimme tämän vasikoiden iglukasvatuksen esimerkiksi, koska se osoittaa että asiassa on muutakin huomioitavaa.

Täydellisyyteen emme koskaan pääse, pyrkikäämme edes hyvään ja tasapuoliseen lakiin, jossa asiat on tarkasteltu moipuolisesti, myös elinkeino huomioon ottaen.

Juhan sanoin: ”Paras eläimen hyvinvointitekijä on hyvinvoiva viljelijä, sekä taloudellisesti kannattava tuotanto. Loppuunpalanut ja talousvaikeuksissa rämpivä viljelijä ei pysty huolehtimaan eläimistään, oli navetan laitteistot kuinka hienoja tahansa.”