Suomen julkistalous on jättiläismäisen ongelman edessä. Valtionvelka kasvaa jo nyt n. 5 miljardia joka vuosi, ja varsinainen väestön ikääntymisestä johtuva hoivakustannuspommi on vasta edessä 2020-luvulla. On herttaisen epävarmaa, kykenemmekö nostamaan työllisyysastetta ja työllisten määrää niin nopeasti, että saamme julkisen velkaantumisen hallintaan.
Siksi on käytävä läpi kaikki julkiset kuluerät ja arvioitava armottoman kriittisesti kaikkien menojen perusteluja.
Maatalouden tuki on ilman muuta yksi tällaisen kriittisen tarkastelun kohde (suosittelen Luonnonvarakeskuksen hienoa julkaisua Suomen maa- ja elintarviketalous 2016-2017). Maataloutta tuetaan Suomessa laskutavasta riippuen 2,1 – 2,6 miljardilla eurolla. Tuki tulee sekä EU:lta että kansallisesta budjetista. Kotimaisen tuen osuus on noin miljardi euroa.
Maataloutuottajat ovat siis virkamiehiä
Koska tiloja on noin 50 000, tuki tilaa kohti on peräti 40-50 tuhatta euroa, siis joka vuosi. Maatalouden työllisiä on noin 65 000 eli jokaista maatalouden työllistä tuetaan vuodessa noin 32-40 tuhannella eurolla.
Summat ovat todella suuria — julkiselle vallalle koituva maatalouden kustannus per työllinen ei jää kauas matalapalkkaisen julkisen sektorin työntekijän kustannuksesta. Maataloustuottajat ovat siis oikeastaan virkamiehiä.
Maataloussektorin kannattavuus on niinikään karua luettavaa. Maatalouden tuotot yltävät noin 4 miljardiin, ja se ei aivan riitä kattamaan edes niitä kuluja, jotka koituvat tuotantotarvikkeista, energiasta, koneista ja vuokrista ja vakuutuksista. Kokonaiskustannukset ovat 7 miljardin luokkaa.
Tuottajat siis elävät julkisella tuella ja harjoittavat tappiollista maataloutta. Vaikka luonnehdinta voi kuulostaa ilkeältä, olemme luoneet eräänlaisen arvoa tuhoavan — siis Suomea köyhdyttävän — sovhoosin. En tiedä toista maata, jossa maataloutta tuettaisiin yhtä avokätisesti.
Kun suorat tuet suhteutetaan maatalouden nettoarvonlisään, Suomi on niinikään aivan omassa sarjassaan 140 prosentin lukemallaan. Euroopan Unionin keskiarvo on 38 prosenttia ja miltei kaikki muut maat ovat reilusti 100 prosentin alapuolella.
Mitä pitäisi tehdä?
Viheliäisten keskimääräisten kannattavuuslukujen taakse kätkeytyy kuitenkin eroja eri sektorien ja tietysti eri tilojen välillä. Koska tukea on vuosien varrella nostettu avokätisesti, rakennemuutospaine on ollut liian vähäinen.
Olisikin viisasta supistaa tukia, antaa kannattavien toimintojen laajentua ja samalla ajaa alas pahimmin tappiollisia tiloja. Samalla olisi maatalouskin pakotettu hakemaan arvonlisää korkeasti jalostettujen, brändättyjen tuotteiden markkinoilta. Tätä suosittelee myös Luonnonvarakeskus yllä mainitussa julkaisussaan (s. 19). Ruotsi leikkasi maataloustukea reippaasti jo 1960- ja 1970-luvuilla, minkä tuloksena korkeasti jalostettujen tuotteiden osuus maan elintarvikeviennistä on 59% kun se meillä Suomessa on vain 39%. Omavaraisuusaste toki laskisi jonkin verran, mutta pärjäisimme ilman muuta esimerkiksi 50% omavaraisuusasteella nykyisen 80-90 prosentin sijasta. Olisi viisasta siirtää maataloustuotantoa Etelä-Suomeen.
Näin toimien saisimme vahvemman julkistalouden ja myös lisää talouskasvua ja hyvinvointia, koska osa nyt tappiolliseen tuotantoon sitoutuneesta työvoimasta olisi kannattavan elinkeinoelämän ja miksei työvoimapulaisen hoivasektorinkin käytettävissä. Kaikki voittaisivat. Täysi elintarvikeomavaraisuus ei ole arvo sinänsä.
Huoltovarmuus – kyllä!
Maataloustuen puolesta on esitetty monenlaisia perusteluja, ja erityisesti on vedottu huoltovarmuuteen. Sen ylläpitämisessä onkin järkeä. Turvallisuustilanne saattaa kärjistyä, ja minustakin on järkevää ylläpitää jonkinlaista ruoan tuotannon kapasiteettia ja osaamista.
En kuitenkaan ole missään nähnyt laskelmaa, jolla juuri nykyistä korkeaa omavaraisuuden tasoa kyettäisiin perustelemaan. Epäilen, että jos sellainen laskelma olisi mahdollista esittää, sen olisivat maatalouden edunvalvojat jo julkistaneet.
Ottaisin sata kertaa mieluummin vahvemman julkistalouden, yhdistettynä hyvään kriisiajan suunnitelmaan ja riittävään maatalouden tutkimukseen. Ei huoltovarmuus edellytä rauhan aikana ylituotantoa tai omavaraisuutta. Sen sijaan se edellyttää hyvää varautumista ja kykyä tarvittaessa nopeastikin nostaa tuotantoa. Tämä edellyttää ennen kaikkea suunnittelua, alan tutkimusta sekä varmuusvarastoja. Modernit metsäkoneet raivaavat merkittävänkin määrän uutta peltoa nopeasti.
Ota kiinni mistä saat – kaikki argumentit kelpaavat
Huoltovarmuudessa on siis periaatteessa järkeä, mutta senkin nojalla on vaikea perustella nykyistä tukitasoa. Maataloustukia perustellaan kuitenkin sarjalla muitakin argumentteja, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua. Tässä muutamia suosittuja esimerkkejä:
“Maatalous vahvistaa vaihtotasetta koska ei tarvitse tuoda ruokaa ulkomailta”. Vaihtotase tuskin on kovin merkittävä talouspolitiikan rajoite ylipäänsä, mutta aivan vuorenvarmoja voimme olla siitä, ettei maataloustuki vahvista ulkoista tasapainoamme. Vaihtotasehan on koko kansantalouden kaikkien sektoreiden yhteenlasketun säästämisen summa. Maataloustuki aiheuttaa julkistaloudelle lähes miljardin euron lisäalijäämän eli pienentää säästämistä. Lisäksi se sitoo kannattamattomaan tuotantoon n. 65 000 ihmistä, joista iso osa voisi arvonlisän tuhoamisen sijasta olla tuottavassa työssä ja joista osa ilman muuta olisi omalta osaltaan lisäämässä vientiteollisuuden resurssipohjaa.
“Maatalous työllistää suoraan 65 000 ja välillisesti 350 000 ihmistä”. Tämäkin perustelu on nurinkurinen. Työllisyyshän on kansantaloudellinen kustannus, ei hyöty. Jos haluaisimme maksimoida maatalouden työllisyyden, kieltäisimme traktorit (ja olisimme vieläkin köyhempiä). Jos maataloutta harjoitettaisiin robotein, olisimme vauraampia, koska osa nyt tappiolliseen toimintaan sidotusta työvoimasta olisi hyödyllisessä työssä arvonlisää ja siten verotuloja tuottamassa. Mitä vähemmän tappiollinen toiminta sitoo niukkaa työvoimaamme, sen parempi.
“Tuet eivät ole avokätisiä koska viljelijöiden tulotaso on heikko”. Monet tuottajat ovat tunnetusti ahtaalla. Tämäkään ei ole perustelu nykyisen tukijärjestelmän puolesta. Päinvastoin, sehän osoittaa juuri tukijärjestelmän aiheuttamaa valtavaa kansantaloudellista tappiota! Verotamme siis ensin miljardi euroa ihmisiltä pois (eli aiheutamme heille yli miljardin hyvinvointitappion), ja käytämme sitten nämä rahat tavalla, joka ei tuota edes viljelijöille hyvinvointia. Hyvinvointia todella palaa ilmaan.
Miksi ihmeessä perheviljelmämuoto?
Maatalous on pääomaintensiivinen ala, jonka kannattavuudessa on suuria vaihteluita ja jonka tuotantoa voidaan suunnata monilla eri tavoilla. Siksi on lähes järjenvastaista, että maatalouspolitiikassa on jonkinlaisessa Akseli Koskela -hengessä haluttu jääräpäisesti pitää kiinni perheviljelmämuodosta.
Kun riskit ovat suuria, investointeja tarvitaan ja diversifiointi on olennaista, olisi tietysti järkevää, että maataloutta harjoittaisivat suuret yritykset. Ne voisivat monipuolistaa tuotantoaan, niin ettei oltaisi riippuvaisia vain maidosta, lihasta tai yhdestä kasvista. Monipuolinen tuotepaletti suojaisi yhden tuotteen hintaheilahteluja vastaan. Suurilla tuottajilla olisi myös paremmat mahdollisuudet investoida korkean arvonlisän tuotekehittelyyn.
Julkistaloudessa on priorisoitava
Maatalousmenojen kritiikki tulkitaan usein jonkinlaiseksi maatalouden vastaisuudeksi, mutta siitä ei ole kysymys. Maatalousmenot kilpailevat valtion budjetissa kaikkien muiden menojen kanssa. Olemmeko todella sitä mieltä, että leikkaamme mieluummin kouluista, yliopistoista, päivähoidosta, maanpuolustuksesta ja lastensuojelusta ennen kuin suostumme järkeistämään maataloutta? Tätä pitäisi kaikkien vastuullisten poliittisten puolueiden pohtia.
62 Kommenttia
Jos joku jaksaa avata mmm. Budjetin niin näkee mihin se on kohdennettu, yritystukiin, hankkeisiin etc. Mun kylän suurin tuen saaja oli palloiluhalli. Miksi tälläistä vääristynyttä tietoa edes julkaistaan?
Olisikohan tuo 2,6 miljardia vähän liioittelua? Laskin maatalouden tuet tutkibudjettia.fi sivuston kautta ja pääsin jonkin verran pienempään summaan. Otin huomioon myöskin maatalouslomituksen.
Olisiko mitenkään mahdollista tehdä taulukkoa, josta selviäisi riittävän yksityiskohtaisesti tulot, menot ja tuet tärkeimpien maataloustuotteiden kohdalla? Taulukossa voisi olla vertailtavana esim. Suomi, Ruotsi, Norja ja Saksa.
Täysin tasaväkisesti Ruotsia vastaan olisi varmati vaikeaa kilpailla pohjoisemman sijainnin takia.
Ehkä hieman kannattaisi perehtyä siihen, mitä noilla maataloustuilla lopulta tuetaan. Nimittäin näin asiantuntemattomalta pohjalta kirjoitettu artikkeli ei ole mitään muuta kuin propagandaa. Seuraavaksi varmaan ehdotat kaiken perustuotannon lopettamista Suomesta ja sitä, että elellään muille palveluita tuottamalla.
Ehkä kannattaisi lukea se kolumni loppuun asti, ennenkuin sitä rupeaa arvostelemaan. Ja oppia ero kolumin ja artikkelin välillä.
Jospa otettaisiin ihan koko tukipaletti auki eikä haukuttaisi vain yhtä puuta. Toivon kolumnille siis jatkoa, puutteelliseksi jäi.
Puoluetukia maksetaan 30milj €. Kansanedustajia on 200 eli 150 000 € per kansanedustaja. Mutta ilmeisesti tätäkin tukea tullaan tarkastelemaan yhtä kriittisesti?
Ottamatta kantaa puoluetukien määrän kohtuullisuuteen on todettava, että puolueet eivät ole yhtä kuin kansanedustajat. Jos haluat väkisin rakentaa maataloustukien ja puoluetukien välille analogiaa, niin lienee järkevintä suhteuttaa maksetut puoluetuet puolueiden jäsenmääriin.
Kahdeksan suurimman puolueen yhteenlaskettu jäsenmäärä vuonna 2016 oli 240.500 ihmistä (lähde: http://www.vaalitutkimus.fi/fi/kiinnittyminen/puolueiden_jasenmaarien_kehitys.html) eli 30 miljonaa euroa per puolueen jäsen tekisi yhteensä 125 euroa.
Miksi puolueille ylipäätänsä pitäisi maksaa tukia, saati puolueen jäsenille? Tuottamattomia henkilöitä.
miksi helvetissä puolueita pitää tukea? eikös ne vois kerätä jäsenmaksuja yms. TÄYSIN turhaa koko puoluetuki 120%sesti. eihän sillä saada edes veronmaksajille mitään vastiketta.
Saati että puolueet tuottaisivat muuta kuin paskapuheita ..
Ja miksi ammattiliittoja pitää tukea? sak yms. nehän jo keräävät työläisen sekä työnantajan selkänahasta siivut poikineen tekemättä mitään muuta kuin olemaan kehityksen jarruna ja ehkä joskus lakkoilemaan jonnin joutavien takia. duunarien etua ne eioo oikeesti ajaneet aikoihin .liittojen pomot vaa elelee leveesti toisten kustannuksella. ja niillä on miljardiomaisuus kiinteistöinä yms.ne ainakaan mitään tukia enää tartte .
Kaiketi j Vartiainen itsekin syö sitä Ranskassa maataloustuettua ruokaa. Vaikka hän noin idioottimaisia määräyksiä lasketteleekin, niin tuskin kuitenkaan nälissään. Kysymys varhaiselle kuuluukin. Miksi eu tuki pitää kohdentaa muualle kuin Suomeen, kun kumminkin sen joudumme sen maksamaan. Mitenkin ihmettelen tuommoisia Suomen syöjiä. Ennen vanhaan puhuttiin maan pettureista. Samaa sarjaa kuin se yksi dosentti.
Lopuksi vielä. Mielestäni virkamiesten on pidettävä mielessä että elätte 100 % tukiaisilla….veroista ne teidänkin ylisuuret palkat maksetaan
Vartiainenhan käsittelee nimenomaan sitä osuutta, joka maksetaan suoraan verovaroista eli miljardia. Lisäksi ainakin minusta tekstissä avetaan varsin peruusteellisesti, miksi maataloustukia tulisi tarkastella. Eikä tekstissä sanota, että maatalous tulisi Suomessa kokonaan lopettaa. Kannattaa lukea alkua pidemmälle ennen kuin vetää herneen palkot nenäänsä.
Ps. Mieluummin ainakin itse syön ruokaa, joka on sille optimaalisissa oloissa valmistettu kuin väkisin Närpiössä kasvatettua.
Niin,
maatalouden harjoittaminen näillä leveyksillä on haasteellista ja onnistuu paremmin Ranskan hedelmällisillä mailla. Ostetaan siis ruoka sieltä! Myös teollisuus on meillä kilpailukyvytöntä ja haasteellista harjoittaa verrattuna kaukoidän tehokkaaseen teollisuustuotantoon. Ostetaan siis kaikki tuotteet sieltä!
Maataan me vaan! Lykitäänlunta ja leikataan toistemme hiuksia, kyllä se siitä 🙂
Ruokaa on helppo syödä, kun ei tarvii itse nähdä valtavaa vaivaa sen tuottamisen eteen. Valtavia menoja ja pitkiä työpäiviä ja raskasta työtä.
Jos Vartiainen harjoittaisi pohdintaa hieman pidemmälle niin hän varmasti ymmärtäisi että Ei ne rahat ilmaan haihdu jos ihmisiltä verotetaan miljardi ja maatalouden toiminta on tappiollista. Tämän rahan pitäisi näkyä niin että kuluttajien ruokakori olisi miljardin halvempi. Tai niin että elintarvikeketjussa joku sen miljardin vetää itselleen. Kauppamiehenä Vartiainen varmasti tietää kuka se on. Olisiko tämä “tehokas” kaupan duopoli asialla?
Väitteessäsi olisi edes jotakin järkeä, jos ruoka Suomessa olisi edullista. Vartiaisen tekstistähän käy hyvin ilmi, että rahat menevät hukkaan siksi, että sen kasvattavat tehottomat tuottajat väärässä paikassa väärin keinoin. Esimerkiksi Uuden-Seelannin lammastuotannon tukien poistaminen 1980-luvulla osoitti, että ala uudistuu ja tehostuu vasta kun sen on pakko. Muutamassa vuodessa farmarien tulotaso oli korkeampi kuin tukien kanssa oli ollut.
Suomessa ruoka ei tule koskaan edulliseksi, jos se muutettaisiin bisnesvetoiseksi. Sehän on vartiaisen ja a. Rinteen ajatusten taustalla. Maataous suurten yritysten bisnekseksi, siinä vaiheessa maatalous tuki on nimetty yritys tueksi ja tuotesuunittelu/ kilpailukyky tuotekehittely tueksi. Sektori kapenee ja raha jää yhä harvempien taskuun. Historia toistaa itseään ja olemme taas kartano ja maaorja ajassa. Ruuan hinta vain nousee.
Vesa, Ruuan kalleus Suomessa ei johdu maatalouden tehottomuudesta, ostat ruokasi väärästä paikasta ja valmiina tuotteina, keskitytään tässä raaka-aineiden hintoihin jotka ratkaisevat maatalouden tuloksen. Tosi asia on että monien maataloustuotteiden hinta on Suomessa Keski-Euroopan tasoa alempana
Ja nämä, euroopan alhaisimmat tuottajahinat näkyvät Vartiaisen laskelmissa maatalouden huonona kannattavuutena.
Kakstoista kilometriä länteen.Maa jota Vartiainen kehuu.Ruoka siellä niissä hinnoissa että ei kannata lähteä hakemaan,vaikka se tuotetaan Suomea edullisemmissa olosuhteissa.Oli siinä tekstissä muitakin kohtia joiden kirjoittamista ihmetteli kun in kuitenkin kansaedustaja.Tosin olihan siellä aikoinaan yksikin joka oli baskeri päässä.
Tuet joita maatalous saa on tarpeen, vai olisko parempi jotta tuotteista maksettaisiin oikeaa hintaa. Mikä olisi ruuan hinta silloin. Ja jos nuo 65000 maatalouden työn tekijät siirtyisi vaikka oma talous tuotantoon niin montako työtöntä tulee meijeriltä, teurastamolle ja muilta elintarvike tuotantolaitokset. Paljonko se maksaa. Ja alunperin tuet tuli Sitä varten jotta ruuan hinta pysyisi kohtuullisena. Ei ole viljelijän vika jotta kauppa ja teollisuus nostaa hintojaan ja ne otetaan maatalous yrittäjän selkänahasta. Eli tuotanto hintoja lasketaan, joten mielestäni jos jotain niin tuottaja hintoihin rajua hinnan nousua tai lisää tukia niitä ei saa missään nimessä leikata. Eläkeläinen jolla alle 1000eyroa kuukaudessa.
Mitä jos ne tuet kohdistettaisiin, vaikka ruuan alviin? Miksi tappiollista toimintaa täytyy tukea noin laajasti? Ei sitä monella muullakaan alalla hommaa tueta. Jos ei kannata, sitten keksitään jotain muuta. Vääristää markkinoita pahoin ja estää alan kehityksen.
Sulle tekis hyvää nähdä nälkää, olehan täysin syömättä 2 viikkoa.
Jos tukeminen lopetettaisiin, ruokaa ruvettaisiin tuottamaan fiksummissa paikoissa, joka johtaa tehokkuuden kasvuun ja järkeviin hintoihin. Suomessa viljaa saadaan hikinen 2900kg/ha kun jo Ranskassa lukema on yli 7000kg/ha.
Ruoka on Suomessa kallista monesta syystä, syy ei ole pelkästään maatalouden.
Kuten kirjoitin, 15 sentin tölkkipantilla saat
kilon vehnää.
Kanattavaa tuottaa ulkomailla, mutta ei se tee siitä ruuasta sen halvempaa. Kyllä kauppa ottaa aina osuutensa voitosta. Niinkuin nyttenkin. Leivän hinnasta suurin osa on leipomoiden ja kaupan voittoa, ei viljelijän.
Jos viljelijä saisi oikean osuutensa, niin tukia ei tarvittaisi.
Viljelijä ei voi määritellä viljan, lihan tai maidon hintaa.
Totta
Vesa, Mielestäni tuen pitäisikin perustua saavutettuun sadon määrään hehtaareiden sijaan. Hehtaariperusteisella tuella tuotanto kannattaa parhaiten minimoimalla kustannukset, jolloin myös hehtaarisato jää vaatimattomaksi. Toisinsanoen nykyjärjestelmä kannustaa näennäisviljelyyn. Vastaavilla panostuksilla kuin Ranskassa, on Suomessakin mahdollista päästä hehtaarisadoissa liki samalle viivalle, toki kasvivalikoima on täällä suppeampi
Tuon mukaan Ranskalainen saa pellostaan Eu: maksamaa tukea yli kaksinkertaisesti sen mitä Suomalainen.Kiitos eu järjestelmän.
Lopetetaan vientituet,Afrikan heimopäällikkötuet. Valtiolla menee miljardi pari johonkin kun kukaan ei siitä välitä. Ei ole keneltäkään pois kun valtio maksaa
Aikaa sitten mietittiin miehen kanssa jos viljelijä olisi esim atria, Kinnusen mylly tms jolle tilallinen olisi ns töissä, vuokraisi pellot viljelijälle ja myisi vain tuotantopanoksen eli saisi palkkaa sekä vuokratulon. Tämä mahdollistaisi pientilat. Kukaan ei joutuisi myymään maataan, jonka omistaminen puolestaan on pääomaa mm eläkepäiviä varten
Samalla tavoin toimii tavallaan jo metsätalous eli ei olla kovin kaukana siitä toiminnasta. Nythän myydään viljat maailman markkinahintojen mukaan agrimarket, hankkija, kmaatalous. Sit oltaisiin sopimusviljelijöitä ei yksittäisiä toimijoita jotka myy jos on myytävää. Eu tuet saa viljelijä eli vaikka rehuraisio, joka myös ottaa vastuun sadonmenetyksestä. Pitää muistaa että esim kottikärrytehdas tuottaa monta erää vuodessa, vilja kadvaa vain kesällä ja tuottaa yhden sadon
Lisäksi kaikki eu paperisota eläintiloilla ja sanktiot ovat järjettömiä sekä epäinhimillisiä kun voit yhdestä virheestä menettää koko vuoden elannon. Ei työntekijä ole yksin vastuussa jos palkkatyöläisen firmassa tehdään virhe ja joudutaan konkkaan, se on koko organisaation ongelma. Suomi on haja asuttu maa jossa tehomaatalous ajattelu ei vaan toteudu pitkien välimatkojen vuoksi. Yksi tila ei voi viljellä tuhansia hehtaateita joista osa on muissa kunnnissa. Tällainen akattelu ei ole järkevää eikä kestävää. Pitää muistaa kuinka moni maanviljelijä joutuisi tilan loputtua mm työtyömäksi ja sekin maksaa, moni on jo yli 53 v. Tilan siirtyessä sukupolvelta toiselle valtio saa kyllä rahaa kun perintövero jonka jokainen sukupolvi maksaa, miksi tappaa siis lypsävä lehmä? Tilan siirtoa nuorille pitää tulea, tilojen monimuotoisuutta pitää mahdollistaa. Itsellämme moni euro tulee ulkopuolen tilan muista kineurakointitöistä joita tehdään talvella. Hygieniasäännöissä, elintarvikehuonejutuissa, teurastustiloissa yms on varmasti asioita joita vois lieventää ja helpottaa, jollon syntyy kotimeijereitä, kanaloita, kahviloita, pienleipomoita, maidon suoramyyntiä, lihan tuottajia ja tilateurastamoja. Jos ne mahdollistetaan lainsäädännöllä ilman hirveää paperisotaa, maksuja ja tarkastuksia ylimääräisine vesipisteineen ja kunkin tarkastajan omine määräyksineen, helpottaa se. Mastalous on yksi valvotuimpia ja määrätyinpiä tuotantomuotoja, kaikki tavat ja toimintaohjeet on kirjattu ylös, jos toimit muuten saat sanktiot ja pahimmillaan menee vuoden tulos siihen.
Jatkan edelliseen että Suomen maatalous nousee heti jos ulkomailta ei tuoda mitä omassa maassa tuotetaan, ei pitäisi olla taroern tuoda sikaa jos meillä on sikoja. Ei tarvi tuoda kauraa jos on kauraa. Lisäksi vientiä pitäisi osata muuttaa kannattavaksi, on riski olla yhden ison maan varassa kuten nähtiin Venäjän kohdalla.
Nykyisen tukijärjestelmän kyseenalaistaminen on lähtökohtaisesti positiivista. Systeemi on ollut 25 vuotta rakenteeltaan lähes tulkoon muuttumaton. Samaan aikaan tuotannon rakenne on kuitenkin laitettu pitkälti uusiksi. Valitettavasti Vartiaisen substanssiosaamisen puute vie huomion toisarvoisuuksiin.
Surkuhupaisaa kommentointia täällä, mutta jotenkin osasi odottaa. Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa.
Jatkuva muutos on välttämätöntä kaikilla elämän alueilla. Luonnon ja kulttuurin monimuotoisuuden, diversiteetin, säilyttäminen on tärkeää. Se tukee uudistautumista ja elinvoimaisuutta mikro- ja makrotasolle pitkälle tulevaisuuteen. Pienet yksiköt ja yritykset voivat olla tuottavia ja tehokkaita omalla erityisalallaan maaseudun tai kaupungin elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa.
Positiivinen muutos vaatii ihmisten luottamuksen, mukaansaamisen, innostumisen ja uskon muutoksen voimaan ja etuihin. Keskustelun pohjan on hyvä olla rakentavaa. Sekä maaseudulla että kaupungeissa on tilaa uusien toimintamuotojen kehittämiselle. Tutkimus, erikoistuminen, markkinointi, myynti, Internet, viestintäteknologia ja tietoyhteiskunta avaavat myös uusia ovia.
Tarvitaan uutta pedagogiikkaa, strategioita ja suuntaviivoja yhteisten voimavarojen käyttöön, ihmisten ahkeruuden ja kekseliäisyyden kannustamiseen.
Mitä muutos merkitsee 65000 ihmiselle, miten he ovat itse sen avaimia?
Miten kehittäminen hoidetaan hyvässä hengessä ilman stereotypioita, toiseuttamista, vastakkainasettelua?
Miten muutoksesta uusiin mahdollisuuksiin? Miten maataloustuet voi innovaatioida tehokkaasti tuottaviksi maaseudun vireänä säilyttäen? Voiko esim. ikäihmiset muuttaa kaupungeista maaseudulle hoivaan lisäarvoa tuottaen?
Käyttäkää edes minuutti siihen kieliopin ja ulkoasun tarkistamiseen, päätä särkee lukea näitä kommentteja.
Tärkeintä on kirjoittaa rohkeasti. Inspiraatio on itseluottamusta. Toki hyvä kielioppi vie sanomaa eteenpäin.
Kuten me kaikki–Itsekin olen kiireessä joskus huolimaton ja sokea omille kirjaimilleni.
Olen osittain samaa mieltä Vartiaisen kanssa. Maailman jokaisessa maassa jossa maataloutta tuetaan on heikko kannattavuus. Kannattavia tiloja on m.m. Uudessa Seelannissa ja Etelä-Afrikassa joissa maataloutta ei tueta lainkaan. Minulla on 430ha viljelyksessä Etelä-Suomessa vuokramaineen. Tukea tulee n. 230 000€. Tuesta vähän yli puolet menee vuokrien maksuun. Vuokrissa nostopaineita koko ajan johtuen tuesta vaikka kannattavuus heikkenee vuosi vuodelta. Toinen puoli tuista menee tuotantotarvikkeiden ylisuuriin hintoihin johtuen tuesta ja viljan halpuutukseen johtuen tuesta. Suomessa Euroopan halvin vilja ja siitä saamme kiittää korkeaa tukitasoa. Myös koneet ovat ylihintaisia Suomessa. Jos tuet poistettaisiin koko Euroopan alueelta tilanne korjaantuisi muutamassa vuodessa. Jo tieto siitä että tuet poistetaan vaikuttaisi raaka-ainepörsseihin. Nykyinen järjestelmä on aivan järjetön.
MTK/kepu siirtää maatalouttamme pohjoiseen, kasallisesta tuesta menee pohjoiselle tukialueelle 90 % , etelään vajaat 8 %. Tilanne on kestämätön.
Lappiin nousee uusia suuria navetoita, etelässä naulataan ovia kiinni kun ei kannata.
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000000712765.html
http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/Sivut/default.aspx
Vartiainen ei ymmärrä edes sitä, että maataloustuet menevät oikeasti kuluttajien hyödyksi. Samanlaista tyhjänpäiväistä propakandaa koko juttu kuin vihreiden ajatukset – heiltähän ei ole tullut yhtään järkevää ehdotusta ainakaan kymmeneen vuoteen. Vihreät ovat politiikan lastenosasto, vain tyhmät lapsenuskoiset heitä äänestävät. Ei uskoisi, että kokoomuslainen kansanedustaja sortuu yhtä alas.
Itse olen kyllä valmis maksamaan suomalaisesta puhtaasta ruuasta enemmänkin – toki viljelen omiksi tarpeiksi itsekin perheelleni. Ymmärrän, että vihreillä ei ole varaa eikä maata mitä viljellä kun pitää kököttää pienessä kerrostalokopissa ja olla somessa 24/7.
Muuten Vartiainen ei tiedä maataloudesta mitään. Ei nykynuoret mitään peltoja enää raivaa ja jos pellot on metsitetty niin väh. 5 vuotta menee ennen kuin uudestaan kasvukunnossa. Vartiainen kuollut nälkään jo silloin
”Koska tukea on vuosien varrella nostettu avokätisesti, rakennemuutospaine on ollut liian vähäinen.”
Tämä väite kaipaisi vähän tarkennusta. Nopealla vilkaisulla maatalousministeriön määräraha ja maataloustuet näyttäisivät olleen kymmenen vuotta sitten nykyistä hieman korkeampia.
Kuinkakohan suuri vaikutus inflaatiolla on ollut tukiin?
Kommentaattoreiden enemmistöllä taitaa olla ns. oma lehmä ojassa. Muutoin niin luokattomia kannanottaja ja Vartiaisen tasoisen osaajan esittämiä faktoja tuskin pyrittäisiin näin voimakkaasti herjaamaan ja halventamaan. Se, jos mikä paljastaa, mistä on kysymys. Kun ei ole asiallisia vasta-argumentteja, tuohdutaan, solvataan ja mitätöidään. Mitätöidään jopa maatalouden tukien määrää koskevat luvut, jotka perustuvat tilastoihin. Kun totuus ei miellytä, sanotaan kuin Trump, että FAKE NEWS ja paska jätkä, very bad.
Tilanne on kuitenkin täsmälleen sellainen kuin Vartiainen sen kuvasi. Maa velkaantuu 5 mrd euroa vuodessa jatkuvasti ja siitä huolimatta emme enää kykene kustantamaan julkisen sektorin palveluita tyydyttävällä tasolla. Tiet rapautuvat ja kaikesta mahdollisesta on pakko leikata koulutusta myöten, jotta voidaan jakaa miljardeja erilaisina tukina ties mihin. Tilastot kertovat karua kieltään siitä, että 60 % kotitalouksista saa enemmän tulonsiirtoja kuin maksaa tuloveroja, seitsemäs desiili saa yhtä paljon tulonsiirtoja kuin maksaa tuloveroja ja vain kolme ylintä desiiliä maksaa enemmän kuin saa. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että todellisuudessa vain nämä kolme desiiliä maksavat tuloveroja. Muut eivät maksa lainkaan tai heidän tuloveronsa on jopa negatiivinen. Näiltä kolmelta, jotka eivät yleisesti kuullun valituksen mukaan muka osallistu talkoisiin, vietäisiin kaikki ansiotulot veroina ja tuhkat pesästä sen päälle, valtion velkaantumista ei sillä saataisi paikatuksi. Tämänkin voi jokainen halutessaan nähdä tilastoista. Sehän ei tietenkään voisi olla edes mitenkään ajateltavissa, että niiltä, jotka jo nyt maksavat leijonanosan tuloveroista, vietäisiin loputkin, mutta tämä vai sen osoittamiseksi, mikä on julkisen talouden tilanne. No, mihin ne rahat sitten menevät? Ne menevät mm. maataloustukiin, vuokratukiin, toimeentulotukiin, yritystukiin, puoluetukiin ja ties mihin tukiin, joilla poliitikot ovat vuosien ja vuosikymmenien saatossa ostaneet itselleen ääniä ja kannatusta vaaleissa. Vastaavasti jää samoista syistä paljon verotuloja saamatta mm. ay- liikkeen verorälssin ym. vastaavien verotukien johdosta. Tämä muodostaa sen sisäisen poliittisen korruption tässä maassa, joka estää kaikki tarpeelliset uudistukset. Kepu ja sen poliitikot pysyvät vallassa sillä , että se ylläpitää maataloustukivirtoja ja verohuojennuksia kannattajilleen, kokoomus vaalii omaa kannatustaan yritystuilla ja teollisuuden verotuilla, vasemmisto ylläpitää ay-liikkeen veroparatiisia Hakaniemessä sekä loputonta toimeentulotukien, työtömyystukien ja vuokratukien viidakkoa kannattajilleen ja samalla huolehtii tehokkaasti yleissitovilla työehtosopimuksilla siitä, ettei näiden tarvitse tehdä töitä elleivät halua. Nämä tuensaajat, jotka muodostavat kansan enemmistön , ” maksettavat”, äänestävät vuodesta toiseen etujensa säilyttämisen puolesta, maksoi mitä maksoi. Maksajiksi maksettavat äänestävät sen vähemmistön, joka on koko ajan maksanut yli oman osansa ja jonka etua kukaan eikä mikään puolue tosipaikan tullen aja. Samalla he äänestävät omien etujensa kustantamiseksi otettavat velat tulevien sukupolvien maksettaviksi.
Tällaisessa hölmölän hommassa ei nyt vain ole mitään järkeä, paitsi tietysti niiden pelkästään omaan napaansa tuijottavien edunsaajien mielestä, jotka raivostuvat ja vetävät herneet nenäänsä, kun heidän etujensa maksajat uskaltavat lausua mielipiteensä. Siksi meidän tehottomuutta tuottava ja arvoa tuhoava tukiviidakkomme sekä työmarkkinakartellimme pitää purkaa ja vapauttaa resurssit tuottavaan työhön ja generoimaan verotuloja menojen asemesta. Elllei näin tehdä, saamme heittää hyvästit hyvinvontiyhteiskunnallemme.
Seppo Ilvessalo onnistuu kiteyttämään erinomaisesti, valitettavasti Suomen kansan enemmistö on vauhtisokeaa eikä näe omaa pitkän ajan etuaan
”Mitätöidään jopa maatalouden tukien määrää koskevat luvut, jotka perustuvat tilastoihin.”
Sinähän voit sitten korjata virheelliset väittämät ja näyttää tilastoista ne oikeat tukisummat.
Olen niitä itse yrittänyt etsiä tietoa sieltä tilastoista.
Heikkomieliset tarvitsevat aina jonkun gurun yläpuolelleen jota palvoa ja kumarrella.Vartiainen ei ole kuin löysä vetelys joka laukoo kommentteja asioista joka ovat kenen tahansa vähänkään ajattelevan itsekin hoksattavissa.Kun lorvii päiväkaudet ehtii enemmän kyhäillä noita ajatelmia.
“Ne menevät mm. maataloustukiin, vuokratukiin, toimeentulotukiin, yritystukiin, puoluetukiin ja ties mihin tukiin”
Näistä maataloustuki synnyttää ylivoimaisesti eniten liikevaihtoa kotimaahan ja siten paikallista toimeentuloa, vaikkakin huonolla hyötysuhteella.
v -94 eräs ammattikunta äänesti kovasti EU:ta vastaan, tietäen mihin tämä tukipolitiikka, byrokratia ja hinnat menisi, mutta enemmistö kansasta halusi EY:n jäseneksi koska arvioi että siitä on enemmän hyötyä maallemme. Mitä varmasti olikin, mutta kaupan päälle tuli myös tuettu maatalous.
Kun puhutaan valtion budjetista, niin valtaosa menee muuhun kuin maatalouteen, ja sieltä saisi kyllä suurin hyöty pienimmillä panoksilla siivoamalla ne ensin.
Uuden Seelannin yms maatalouden kova tulos perustuu ankaraan veintiin, asiaan jota Suomessa ei osata eikä haluta. Molemmista maista 6000 km Pekingiin mutta vain toinen maa vie sinne elintarvikkeita, täällä virkamiehet vetävät lonkkaa eivätkä halua edistää vientiä.
Olisi toki hienoa jos lisäarvoton työvoima voisi sijoittua kannattavaan vientiteollisuuteen, mutta kun sitä teollisuutta ei ole, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Suomessa ei ole pääomaa rakentaa sellaista, eikä suomalaisilla ole rahoja ostaa ja investoida, kun kaikki on verotettu toimijoilta pois. Suomalaisten myynti- ja kielitaito on olematon, tuotekehitys ala-arvoista ja työvoimakustannukset korkeat. Ainoa mikä täällä on matalalla tasolla on työmotivaatio, koska kaikilla on sama nettopalkka työmäärästä riippumatta, kiitos liittojen ja verojen.
Vartiainen on periaatteessa oikeassa, vaikkakin kömpelösti ilmaistu, mutta suuruusluokassa on monta tärkeämpää ongelmaa ratkottavana ensin. Ja vielä siitä vientiteollisuudesta; aika moni yritys nojaa maatalouteen vientituotteissaan; elintarvikkeet, turve, metsä, maatalouskoneet, apulanta, traktorit, kemikaalit jne.
Haluan esittää Vartiaiselle yhden kysymyksen. Jos ruoka tuodaan ulkoa (suomalaisten ruokalasku on hiukan vajaa 20 mrd), mistä hankitaan ne vientitulot, joilla se ruokalasku maksetaan? Suomen suurimmat vientialat ovat kemianteollisuus ja metsäteollisuus, molemmat noin 10 mrd. Ruokalaskun maksamiseksi kummankin teollisuudenalan pitäisi tuplata vientinsä. Realistista? Vähän epäilen. Vai otetaanko lisää velkaa? Sillähän se vaihtotaseen vaje paikataan.
Ihmettelen, että Vartiainen ekonomistina sivuuttaa asian kokonaan. Onko osaamisessa puutteita? Vai onko kyse älyllisestä epärehellisyydestä?
Maaseudun työllisten määrää on katsottava pitkässä historiassa. 65 000 voi olla paljon tai vähän, mutta se on joka tapauksessa ymmärrettävä ajallisena otoksena pitkästä laskevasta trendistä. Maatalouspolitiikkaa ei voi käsitellä pelkästään maataloustukien kontekstissa. 60-luvulla Pekka Kuusi loi sosiaalipolitiikan, jolla maaseudun pienviljelijöitä ”vapautettiin” teollisen työmarkkinan käytettäväksi. Tämä politiikka toimi aikanaan varsin hyvin, mutta se ei toimi enää nykyisenä jälkiteollisena aikana. Meidän pitää löytää oman aikamme yhteiskuntapolitiikka, jossa maatalouspolitiikka asettuu osaksi toimivaa kokonaisuutta.
Ovatko maanviljelijät yrittäjiä, palkansaajia, virkamiehiä vai jotain muuta? Jatkammeko nykyisellä tosiasioilta silmät ummistavalla politiikalla, jossa maatalous muodostaa muusta yhteiskunnasta ja kansantaloudesta erillisen rinnakkaistodellisuuden?
Suomalaisia maataloustuotteita ei tarpeeksi jalosteta ja mainosteta. Pohjoisen sijainnin vuoksi täällä olisi mahdollisuus puhtaampaan luomutuotantoon kuin Euroopassa. Tätä voisi hyödyntää lastenruoka ja erityisruokavaliomarkkinoilla. Esim. Kiinassa olisi suuri kysyntä puhtaalle lastenruualle. Myös lähiruoka-myyntiin pitäisi panostaa enemmän ja suoryyntirinkeihin tiloilta. Tilaosuuskunnat voisivat käyttää samoja koneita ja laajentaa metsän terveystuotteisiin ja yrtteihin. Navettoja voisi muuttaa ulkopihatoiksi ym.
Olen 50v maidontuottaja. Kannattavuus ollut aina heikkoa. Jos vielä tuet pois ja julkinen lomaoikeus niin se on loppu. No metsää jää sen verran että näkkärissä pysyy lopouajan. Elmähän on rahoituskysymys. Uutta työtä, kunnollista en ehkä enää löydä. Peltoa ei kukaan ehkä osta tai vuokraa. Synkkä sekin skenaario. Lahjattoman osa on usein tämänsuuntainen 🙂
Jos maatalouden tuki lopetetaan se tarkoittaa maatalouden lopettamista Suomesta. Silloin loppuvat myös elintarviketalous ja siihen liittyvät kuljetukset suomalaisilta. Suomeen ei tuotaisi ruuan raaka-aineita vaan valmiita elintarvikkeita suoraan kauppaan ulkomaisen kuljettajan ajamalla ulkomaisella rekalla. Juhana Vartiainen voisi selittää mitä se vaikuttaisi kansantaloudellemme, 400 000 työtöntä (viljelijät ja välillisesti työllistyvät).
Totta on että maatalouden kehittämisessä olisi paljon tehtävää, aloittaa voisi byrokratiasta, miettiä voisi myös pitäisikö kaikki tilat muuttaa yhtiömuotoisiksi.
Lisäksi voisi olla ironinen siitä, että työttömät maajussit todennäköisesti veisivät kaupunkilaisjunttien työpaikat heti, kun sairaspoissaolon kynnys on korkea, ja työmotivaatio ja käytännön työn osaaminen on aika paljon korkeammalla tasolla kuin keskimääräisen kaduntallaajan.
Meiltä loppuu rallikuskit jos maataloustukea vielä vähänkin karsitaan.
Maataloustuella rallin maailmanmestareiksi jo yltäneitä suomalaisia ovat:
Ari Vatanen (1981)
Hannu Mikkola (1983)
Timo Salonen (1985)
Juha Kankkunen (1986, 1987, 1991, 1993)
Tommi Mäkinen (1996-1999)
Marcus Grönholm (2000, 2002)
Missähän on jälkipolvemme?
Ranskassa tuet ovat mitä ilmeisemmin kohdallaan.
Vartiainen on kyllä talousmies ja hyvä sellainen. Mutta maatalouden tuntemuksessa on vielä aukkoja, vaikka kunnioitankin hänen pyrkimystä ottaa asioista selvää. Esim. Vartiainen kyselee, miksi perhviljelmät? Missä länsimaissa maatalous ei perustu perheviljelmiin? Perheviljelmien koko kyllä vaihtelee, mutta suurimmatkin tilat esim. Amerikassa ja Oseaniassa ovat perheviljelmiä. Maatalous on kyllä pääomavaltaista, mutta sen tuotto ja tuoton ajoittauminen pitkän ajan päähän investoinnista ei ilmeisesti kiinnosta kvarttaalisijoittajia. Ainoat ei-perheviljelmät ovat entisiä kollektivisoituja maatiloja ent. itäblokin maissa. Ovatko ne profiloituneet erityisesti korkean arvonlisän tuotekehittelyyn? Kyllä se tuotekehittely tapahtuu toisaalta aivan pienimmissä alkutuotantoyrityksissä ja toisaalta jalostusyrityksissä, jotka ostavat raaka-aineensa maatiloilta. Suomesa edellsistä on hyvä esimerkki Vartiaisen kolumniin vastannnut Välttilä ja jälkimmäisistä maidonjalostusyritys Valio. Tuotekehittelyä ovat Suomessa yrittäneet byrokraatit kaikin keinoin estää.
Sinänsä mielenkiintoinen kirjoitus ja asia on koko EU-alueella haastava. Samankaltaista tarkastelua laajentamalla voidaan tietysti arvioida miltei minkä hyvänsä toiminnon mielekkyyttä. Esimerkiksi hammasterveydenhuolto on lähtökohtaisesti valtava kansantaloudellinen kustannus. Kymmenesosa nykyisistä hammaslääkäreistä ja hammasteknikoista riittäisi, kun vaurioituneet hampaat poistettaisiin heti alkuvaiheessa. Pelkillä ikenilläkin pystyy kyllä syömään varsinkin velliä ja keittoja.
Puhdasta propagandaa ja maatalous vihaa!
Tulisipa nälänhätä ja saisi vartiaiset syödä kiinalaista riisiä, italialaista mozsarellaa ja brasilialaista nautaa.
Blogissa enemmän aukkoja kuin seulassa.
Väärin työllistetty kansa, entä ne työttömät?
”Maatalous työllistää suoraan 65 000 ja välillisesti 350 000 ihmistä”. Tämäkin perustelu on nurinkurinen. Työllisyyshän on kansantaloudellinen kustannus, ei hyöty. Jos haluaisimme maksimoida maatalouden työllisyyden, kieltäisimme traktorit (ja olisimme vieläkin köyhempiä). Jos maataloutta harjoitettaisiin robotein, olisimme vauraampia, koska osa nyt tappiolliseen toimintaan sidotusta työvoimasta olisi hyödyllisessä työssä arvonlisää ja siten verotuloja tuottamassa. Mitä vähemmän tappiollinen toiminta sitoo niukkaa työvoimaamme, sen parempi.”
Työttömät on kansantaloudelle kannatava, eivät tarvitse kansallista maataloustukea.
Toisaalla puhuu että työn teko on kansantaloudelle haitta ja toisaalta taas,että viljelijät pitäisi saada muihin töihin. Miten niistä muista töistä tulee kansantaloudelle kannatavia?
“Niukkaa työvoimaamme” Mitä sie horiset?
Työttömiä on suomi pullollaan pakolaisia lappaa sisään ovista ja ikkunoista ja Uzbekistanista tuodaan työvoimaa mm. maalareiksi.
Hoitoalan työvoimapula? Hoitajista suuri osa on pätkä töissä ja ei ole varaa vakituistaa tai palkata lisää. Terveyden huollon johtoryhmät kyllä saa bonukset ja ulkomaan “opinto” matkat. Itse hoidosta kiristetään.
“olisi tietysti järkevää, että maataloutta harjoittaisivat suuret yritykset. Ne voisivat monipuolistaa tuotantoaan, niin ettei oltaisi riippuvaisia vain maidosta, lihasta tai yhdestä kasvista. Monipuolinen tuotepaletti suojaisi yhden tuotteen hintaheilahteluja vastaan. Suurilla tuottajilla olisi myös paremmat mahdollisuudet investoida korkean arvonlisän tuotekehittelyyn.”
Jos tietäisit asioista edes jotain, niin suomi on sääntelyn ja määräysten erityismaa. Kyllä sitä oheis toimintaa olisi, jos se ei olisi tehty niin helkutin vaikeaksi. Kymmenittäin eri määräyksiä ja pykäliä ja niiden valvontaa valvoo valvojen valvojat.
Vapautettaisin byrokratiasta ja annettaisiin ihmisten yrittää, niin monipuolistuminen olisi taattua. Ja se vieläpä työllistäisi paljon.
“Maatalousmenot kilpailevat valtion budjetissa kaikkien muiden menojen kanssa. Olemmeko todella sitä mieltä, että leikkaamme mieluummin kouluista, yliopistoista, päivähoidosta, maanpuolustuksesta ja lastensuojelusta ennen kuin suostumme järkeistämään maataloutta? Tätä pitäisi kaikkien vastuullisten poliittisten puolueiden pohtia.”
Mennään lasten taakse piiloon ja verrataan, että maatalous vie lapsilta koulutuksen. Kyllä se on enneminkin päin vastoin ja niitä karsittavia tukia kyllä riittää.
Telakkatuet, puoluetuet, ei elintarvike tuotanto maatalous tuet(hevostilat, kukkien kasvatus jne) muut yritys tuet, pankkien tukeminen, ulkomaan avustukset, kansanedustajien ja ministerien etuisuudet ja lomapäivät….
Miksikä toi sosiaalidemokraatti koskaan muuttuisi?
Kyllähän Vartiainen pesunkestävänä virkamiehenä ja tutkimuskeskuksen entisenä johtajana tilastot hallitsee, mutta helpompi on moittia heittelemällä ilmaan puolitotuuksia ja väittämiä. Valtiolla on VAPO ja siellä melkein diversifiointiosasto Ventures, jonka voisi laittaa töihin maatalouden uusia mahdollisuuksia luomaan. Liikevaihtoa on 800 M€ ja tulosta 20 M€, josta iso osa on kaikenlaisia tukia. Vartiainen vaan hallintoneuvostoon. Kaikki veronmaksajat odottaa hyviä ideoita.
Tässä on luvut kolmen maan maataloudesta EU:n tilastoista.
Ruotsi Suomi Ranska
Tilakoko 2014 45,2 ha 42,0 ha 58,7 ha
Tiloja 2013 67 150 54 400 472 210
Peltoa 2014 2 962 181 ha 2 261 451 ha 26 952 192 ha
2014 M€ M€ M€
Tulot yht. 6 216 4 621 75 190
Sato 2 769 1 431 41 493
Eläintuotanto 2 771 1 532 27 080
eläimet 1326 870 16 156
eläintuotteet 1 335 1 662 10 923
Palvelut 355 138 4 398
Muut tulot 322 520 2 220
Menot 4 519 3 357 46 250
Myyntikate 1 696 1 264 28 940
Pääomamenot 1 065 1 204 11 066
Verot – – 1 564
Tuet 1 014 1 711 8 053
Tulos 1 645 1 771 24 362
Tulos 24 497 €/tila 32 555 €/tila 51 591 €/tila
Sato 935 €/ha 633 €/ha 1 540 €/ha
Eläintulot 935 €/ha 677 €/ha 1 005 €/ha
Menot 1 526 €/ha 1 484 €/ha 1 716 €/ha
Tuet 342 €/ha 757 €/ha 299 €/ha
Myyntikate 573 €/ha 559 €/ha 1 074 €/ha
Tulos 555 €/ha 783 €/ha 904 €/ha
Tuki 15 473 €/tila 31 777 €/tila 17 539 €/tila
Tuen osuus tuloista 16,31% 37,03% 10,71%
Vienti 5 149 1 835 59 809
Tuonti 11 186 4 936 48 825
Elintarvike- -6 037 -3 101 10 984
omavaraisuus -2 038 €/ha -1 371 €/ha 408 €/ha
2016 -89 900 €/tila -57 002 €/tila 23 261 €/tila
Ja sitten kulurakenne maittain
SE SF FR
Menot % tuloista Menot % tuloista Menot % tuloista
Siemenet 271 4,4% 99 2,1% 2 278 3,0%
Energia 461 7,4% 409 8,9% 4 332 5,8%
Lannoitteet 316 5,1% 383 8,3% 4 199 5,6%
Kasvinsuojelu 115 1,9% 88 1,9% 3 248 4,3%
Lääkkeet 35 0,6% 43 0,9% 1 476 2,0%
Ruokinta 1 394 22,4% 996 21,6% 15 493 20,6%
Kaluston k.pito 317 5,1% 251 5,4% 3 269 4,3%
Rakennukset 100 1,6% 102 2,2% 341 0,5%
Palvelut 355 5,7% 354 7,7% 4 398 5,8%
Muut 1 073 17,3% 587 12,7% 6 069 8,1%
Yht. M€ 4 519 72,7% 3 357 72,6% 46 250 1,5%
Pääomakulut 1 065 17,1% 1 204 26,1% 11 066 14,7%
Source. Eurostat, Economic Accounts for Agriculture (values at current basic prices;constant prices for *Indicator A- see definition at the end of this document).
Updated: March 2017
Voi elämän kevät vartiainen!!!?? 😂 😂
K-suprmarketissa vaasan ruispalat 12kpl/”660g maksaa (2,56e/kg) jossa maanviljelijän/ alkutuottajan ruista on 75% rukiin viljelijän saama hinta on 0,175e/kg
Eli ostan laskelmassa ruispaloja:
1000kg ☓ 2,56e/kg = 2560e
Jossa ruista 750kg x 0,175e/kg= 131,25e
Vaikka viljelijä lahjottaisi rukiin leivälle tai saataisiin EUROOPASTA ilmaiseksi jäisi 1000 kg leipää hintaa. 2428,75e (2,43e/kg) mistä tulee loput tuet leipään jota me kaikki työttömät maahanmuuttajat syömme?? 😂
Teeppä vartiainen laskelma! Sen minäkin haluaisin nähdä!!
Kuten yllä jo mainittiin, enemmistö äänesti maataloustukien puolesta 1994. Maanviljelijät vastustivat, mutta enemmistö päätti.
Voisi myös argumentoida huonoa tuottavuutta vastaan; jos suurella tuella tuotetaan vähän lisäarvoa, niin voisiko (arvokkaampien tuotteiden) vientiä lisätä ja saada enemmän lisäarvoa nykyisellä potilla? Suomessa on kuitenkin aika rajoitetusti vientimahdollisuuksia, mutta puhdas ruoka voisi olla yksi. Ei sitä tarvitse hävetä että tuottaa tavaraa vientiin muiden EU-kansalaisten verorahoilla.
Ja tukipennit eivät ole maatilan, ne ovat korvaus siitä että maanviljelijät antavat tuotteensa käytännössä ilmaiseksi ruokateollisuudelle, joiden lopputuotteita kaupungin flegmaattisuuteen vaipuneet läskit ahtavat ruokatorveensa kovaan hintaan. Leivän hinta olisi sama kaupassa vaikka vilja olisi lahjoitettu leipomolle.
Sinänsä keskustelu on kyllä oikeassa, ei tämä kovin kestävä periaate ole. Ehkä Suomessa ei pitäisi olla elintarviketuotantoa lainkaan. Toisaalta sillä ajatusmallilla ei täällä kannata pitää oikeastaan mitään muutakaan. Valtaosa tehdään vähintään yhtä hyvin muualla ja halvemmalla. Eläähän ne muuallakin joka päivä.
“En tiedä toista maata, jossa maataloutta tuettaisiin yhtä avokätisesti.”
Esimerkiksi Ranskassa tuki on Suomea suurempi, Norjassa maatalouden tuki on kaksinkertainen Suomeen verrattuna.
Juhana Vartiaisen tekstissä on paljon virheitä. Minkähän takia?