Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Konekilleri
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • MaaseutuMedia on maaseudun äänenkannattaja
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään
Koneet 0

Junkkari W 700 — Seitsenmetrinen uutuus on helppo käyttää

Hannu Koivisto · 13.11.2018

Kun Marko Itälehto kuuli messuilla Junkkari W 700 -kylvölannoittimesta, ostopäätökseen ei aikaa tuhraantunut. ”Kaupat tuli ensi-istumalla”.

”Kun pinta-ala ja tilakoko kasvaa, ja keväätkin tuntuvat lyhenevän, koneen pitää olla tehokas”, Itälehto summaa. ”Ja yksinkertainen.”

Kuivan kesän komeat oraat todistivat, että suunnittelussa on onnistuttu kenties muita paremmin.

Junkkari w 700 palkittiin Helsingin Maatalouskonemessuilla 2018 kunniamaininnalla.

Marko Itälehto kylvää keväässä 60 tonnia vehnää.

Kevään huumaa

Ilmajoen Krouvissa on jännittynyttä rupattelua. Mättölounaan ja nisukahvien jälkeen Itälehto sulauttaa vartensa traktorin valtaistuimelle. Suuntana pelto.

Kuusseiskalla Ilmajoella traktori liikkuu luontevasti liikenteen lomassa. Pohjanmaalla siirtokilometrejä kertyy, pellot ovat hajallaan pitkienkin matkojen päässä.

Korkea ja kapea värikäs kone näkyy, mutta kolmimetrinen kuljetusleveys ei aiheuta liikennejännitystä.

Ilmajoen kansa on tottunut maataloustrafiikkiin. Vilkkaalla tiellä kulkee varsinkin kevätkiiruiden aikaan runsaasti suuria maatalouskoneita. Maatalouspitäjässä on totuttu varsinkin ”sikasuoralla” ajamaan sonnan hajussa jättimäisten työkoneiden kanssa samassa liikennevirrassa.

Itälehto on rauhallinen broilerifarmari, tyypillinen pohjalainen, joka ostaa koneita tarpeeseen, ei pröystäilläkseen.

”Tämä oli hyvä keksintö”, huolellisen peltotyön mestarikyntäjä sanoo enempiä selittelemättä.

Säiliöt ja vantaat osataan Junkkarilla tehdä.

Tasaiset oraat koneen myyntivaltti

On Ilmajoen maailman ensi-ilta. Junkkarin miehet ovat myös hiukan tohkeissaan.  Konetta on testattu, mutta nyt on tulikoe edessä.

Neljä konetta on myyty asiakkaille käytännön töihin. Varsinainen myyntityö alkaa kun ensimmäiset oraat on hyviksi todettu ja kylvö sujunut kommelluksitta.

Kuiva kesän tasaiset oraat ovat Junkkarille hyvää mainosta. Puhallinkoneiden paineilma teki monella pellolla tepposet puhaltamalla siemenen päältä hienojakoisen maa-aineksen ilmaan. Oraat olivat monin paikoin epätasaisesti aalloilla.

W 700:lla tätä ongelmaa ei ole ollut. Maa ei sekoitu eikä pölise ilmaan kylvössä. Siemenet ja lannoitteet menevät samaan putkeen, mutta eivät joudu mullassa kosketukseen keskenään.

Maa on muokattu edellisenä päivänä. Vielä ei olisi tarvinnut, mutta multa on pehmennyt yllättävän hötöiseksi. Muutamia matoja käy aurinkoa vahingossa taivastelemassa.

Itälehdon ensimmäisillä vedoilla on hämminkiä. Lannoite ei kulje suunnitellusti. Ongelmaksi osoittautuu lannoiteputkien materiaali. Alihankkijalla on sattunut kömmähdys, joka korostuu Itälehdon käyttämän erikoisen lannoitteen takia. Putket vaihdetaan 70 kilometrin päässä Ylihärmässä ja kone laulaa taas niin kuin pitää.

Putkien vaihdon jälkeen Itälehdon hymy levenee – Farmari odottaa jo ensi kevään kylvöhommia.

Koneen päälle on helppo kavuta tukevia rappusia pitkin.

Helppokäyttöistä mekaniikkaa

Ajatus lannoitteen ja kylvösiemenen kuljetuksesta ruuveilla pitää nähdä. Mekanismi on niin yksinkertainen, että sitä on vaikea selittää.

Suomessa tarvitaan eniten kylvösiemenkiloja ehkä koko maailmassa, koska oraat eivät penso kuten Keski-Euroopassa. Tämä asettaa myös syöttökoneistolle omat vaatimuksensa. Saksalainen insinööri ei välttämättä hoksaa, että vehnää joudutaan jossain pohjoisessa kylvämään tuplamäärä saksalaiseen verrattuna — 300 kiloa hehtaarille.

Myös vaatimus säiliökoosta on tämän vuoksi suuri. Junkkarissa voidaan vaihtaa siemensäiliö lannoitesäiliöksi kun molemmat menevät samaan putkeen. Itälehto kylvää lannoitetta usein 600 kiloa hehtaarille. Siemenmäärä kohoaa parhaimmillaan liki 300 kiloon. Junkkarin säiliöt riittävät viiteen kuuteen hehtaariin yhdellä pitstopilla.

Seitsenmetrinen keltavihreä peltojen mammutti kylvää hiljaisesti. Kilpailijoista poiketen puhaltimen kireää ulinaa ei kuulu, eikä kuiva maa pölyä paineilman nostamana. Mekaaninen kone ilma-avusteisiin verrattuna ei ole myöskään arka pölylle tai kosteudelle.

Itälehto arvostaa mekaanisia yksinkertaisia ratkaisuja. ”Kylväjän ei tartte olla pitäjän nokkelin insinööri eikä etevin maatalouskoneteknikko.”

”Tässä on vanhaa tuttua tekniikkaa. Syöttölaitteet ovat edellisistä malleista tuttuja.” Hydrauliikkaa tarvitaan vain lannoiteruuvin pyöritykseen. Koneella voi kylvää vaikka sähköt häviäisivät.

Mekaniikan takia kylvön aloitus ja lopetus tapahtuu viiveettä ilman siemenien ripottelua päisteisiin.

Koneessa on silti riittävästi tekniikkaa, siihen saadaan vaikka Isobus-ohjaus jos joku haluaa, mutta hienosteluun ei ole sorruttu. Junkkari W 700 ei pröystäile viihde-elektroniikalla.

Itälehdon visio on, että naapurin klopin ja faarinkin pitää kyetä sillä kylvämään vaikka koirannahkakintaat kädessä.

Jyhkeän rauhallisen isännän työt jatkuvat kotomarkilla, broilerihallien vieressä. Muut pellot ovat vielä tyhjiä kylväjistä.

Ruuvit ovat pölytön ja äänetön vaihtoehto puhallintekniikalle.

Kiirus pellolla

Pian alkaa kiirus. Isännät Ilmajoella ja huhujen mukaan erityisesti Harjunmäessä, missä Itälehdonkin broilerit kotkottavat, ovat nopeita toimissaan pellolla. He katselevat toistensa puuhia jännittyneinä verhon raosta — kuin sotilaat odottaen hyökkäykseen käskyä.

Sitten alkaa isoo rähinä – multaa muokataan, sontaa kylvetään ja siementä piilotetaan yömyöhälle. Tuvissa täytellään aamuvarhaisella kukkojen kiekumisen aikaan termoksia ja voidellaan ruisleipiä traktorin kabiiniin.

Isollakin tilalla homma pitää hoitua parissa viikossa. Suomalaiset isännät ovat varsin teknistä väkeä. Koneosaaminen on tärkeämpää kuin Keski-Euroopassa, missä juhannushallat eivät väijy eikä kalseat kelit pelottele.

Maa ei odota.

Tänä vuonna oli taas aihetta olla kiireinen kylvöillä. Kuiva kesä oli edessä, vaikka sitä ei tiedetty etukäteen. Kaikkeen varaudutaan, kuivaan ja märkään, kylmään ja kuumaan. Kesät eivät ole veljeksiä.

Junkkari W 700 ei liikkuu mullassa vajaalla 200 hevosvoimalla.

Junkkari W 700 vaatii traktoriltakin vähemmän

Härmäläisten panostus uuteen isoon kylvölannoittimeen on ollut merkittävä – Tuotekehitys on aina iso prosessi.

Ennen kuin kylvölannoitin on edennyt edes suunnittelupöydälle, idea piti kirkastaa moneen kertaan. Sen jälkeen kone oli vain toteutusta vailla.

Suurin mietinnän yläkuolokohta, joka myöhemmin valjastetaan patentilla, oli lannoitteen ja siemenen siirto ruuveilla vaakasuunnassa mekaanisesti.

Seitsenmetrisen Junkkari W 700:n idea on laajentaa mallistoa ja palvella uusia asiakkaita, joilla on tarve kaksinkertaiseen kylvötehoon vanhaan nelimetriseen verrattuna.

Uusi malli erottuu markkinoilla ominaisuuksiltaan, rakenteeltaan ja myös väritykseltään.

Messuilla kyselijöitä varmasti riittää. Varsinkin laajoilla Euroopan itäosien kumpuilevilla lakeuksilla koneelle arvellaan olevan tarvetta. Pohjanmaalla rauta tunnetusti jalostuu.

Junkkarilla odotetaan innolla Helsingin maatalouskonemessuja ylihuomenna 15. – 17.11.

Junkkari w 700 idea valkeni erään Agritechnikan jälkeen 2014 Hannoverissa. Samaan aikaan oli juuri saatu uusi moduulirakenteinen malli, joka oli Junkkarin viimeisimmän panostuksen tuote, uunista ulos.

Tuotekehittely on vaativaa, mutta ilman sitä ei markkinoilla pärjää. Globaaleilla markkinoilla kilpailu on kovaa.

Pyörivä kivi ei sammaloidu, Junkkarilla ajatellaan.

Lannoite jaetaan hydraulisesti siipilaatikkoon tarpeen mukaan Hydrauliikan tarve on pieni.

Seitsemän metriä edullisesti

Suunnittelun lähtökohta oli valmistaa helppokäyttöinen kone, jonka työleveyden metrihinta olisi edullinen.

Seitsemän metrin työleveys hahmottui kun koneen kuljetusikkuna piti tehdä maksimiksi. Keski-Euroopan maksimi kuljetusleveys on kolme metriä ja maksimikorkeus neljä. Suomalaisilla peltoteilläkin kulkeminen sujuu ilman puskien haromista.

Junkkarin työleveys passaa erinomaisesti 21-metrisen kasvinsuojeluruiskun kanssa, joka on yksi yleisimmistä tällä hetkellä.

”Joka talossa ei ole suuria traktoreita. Tämä menee pienemmällä vetoteholla. Mekaaninen kone ei tarvitse hydrauliikkaan ja pneumatiikkaan sataa lisähevosvoimaa”, Itälehto pähkii.

Kuusimetriseen verrattuna Junkkari ei juuri tarvitse enempää vetotehoa, seitsemäs metri menee siinä samalla, eikä lisäleveys tuo merkittävästi hintaakaan lisää.

”Hyvä keksintö tämä oli”, Itälehto toistaa. ”Murehdin vain vuosi sitten, että saanko koneen jo täksi kevääksi.”


Junkkari W 700 tekniset tiedot tästä.

Toimintaperiaate voit lukea tästä. 

Artikkeli tehty yhteistyössä Junkkarin kanssa.

Artikkelia päivitetty 14.10. kasvinsuojeluruiskukommentilla.

junkkariJunkkari W 700Marko ItälehtoSeitsemän metriäSikasuoraTasaiset oraat

Hannu Koivisto

Voisit tykätä myös näistä

  • Koneet

    Sikatilan Lexion 7700 hiipivä jättiläinen

  • Koneet

    25 kuution viisiakselinen tanakka lietteensiirtoauto on hanakka imemään — 10 000 litraa minuutissa

  • Koneet

    Nuoren yrittäjän urakointi nousukiidossa

Ei kommentteja

Vastaa Peruuta

MaaseutuMedia suosittelee

  • Elämä puolison kuoleman jälkeen

    10.5.2021
  • Suomi maksaa koronatukea enemmän Espanjaan kuin omille kansalaisilleen — tukimiljardeja fiilistelyyn

    10.4.2021
  • Eläinsuojeluvalvonta – miten varautua?

    9.1.2021
  • Absurdi eläinvalvontatuomio — ehdollista vankeutta ja 300 000 euron menetykset

    3.10.2020
  • Elämäni farmarina — maajussin testamentti

    22.8.2020
  • Vapaaporsitus yllätti positiivisesti: 33 vieroitettua porsasta vuodessa — Mieluummin virikkeitä kuin antibiootteja

    26.6.2020
  • Sianlihan tuottajahinta saa Saksassa tukea

    5.4.2020
  • Antti, nuori sikafarmari teki uuden sikalan

    9.1.2020
  • Suosituimmat
  • Valehteleeko eläinkuva?

    23.8.2017
  • Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Kaksi turverekkakuormaa vastaa 800 tuulivoimalan sähköntuotantoa yön yhden tunnin aikana

    18.1.2021
  • Suomalaisprofessoreiden tutkimusraportti toteaa IPCC:n raportin täysin virheelliseksi

    9.8.2019
  • Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • Akih says: Valkoposkiganhi on ihan yhtä maukas kuin muutkin hanhet , Virossa olen tätä kä...
  • Jussi says: 100.000 euron hintaerolla saakin puida aika paljon peltoon....
  • Nuhnu says: Olisi kiva jos pystyisit perustelemaan. Ei voi hyötysuhde olla 100 prosenttia....
  • Kari Kinnunen says: Luontainen ulkoinen fosforikuormitus on nykyään jo suurempi kuin pelloilta tul...
  • Hemuli says: Jaa että pilvisyys lisääntyy kun ilmasto lämpenee?...
Mavi Pysyvä nurmi luomu Maaseutumedia MTK Maataloustuet Mikko Hakola traktori Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Konekilleri Turve GMO Eläinsuojelulaki Veikko Tuominen Sika SRHarvesting Seppo Ruottu

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Eläinsuojelulaki GMO Konekilleri luomu Maaseutumedia Maataloustuet Mavi Mikko Hakola MTK Pysyvä nurmi traktori Turve

© MAASEUTUMEDIA