Jussi Tuomisto on tutkija ja agronomi Kurikasta. Tuomisto haluaa kiinnittää huomiota siihen, mitä turpeen veronkorotukset tarkoittavat käytännössä. Hän haluaa turpeen käyttöön viisautta. ”Turpeen käytön veronkorotuksissa pitäisi miettiä, mitä veronkorotukset tarkoittavat”, Tuomisto kirjoittaa. ”Pelkät heitot veronkorotuksista, ilman että niiden vaikutuksiin kunnolla perehdytään, voivat aiheuttaa karhunpalveluksen koko yhteiskunnalle ja ilmastolle.”
Teksti: Jussi Tuomisto
Karhunpalvelus yhteiskunnalle ja ilmastolle
Tässä tarvittaisiin nyt suurta viisautta, ettei tehtäisi karhunpalvelusta yhteiskunnalle ja ilmastolle. Suomessa on viimeisen 30 vuoden aikana siirrytty keskustaajamissa kaukolämpöön. Noin puolet Suomen talouksista toimii kaukolämmöllä. Kaukolämmitetyissä taloissa asuu 2,7 miljoonaa suomalaista.
Suomessa kaukolämpöverkko on olemassa 165 kunnassa. Turpeella tai turve-hakeseoksella toimivia kaukolämpökeskuksia on 119 kunnassa. Kaukolämmön etuina ovat hyvä tuotannon hyötysuhde ja alhaiset tuotannon päästöt. Lämmöntuotannon keskittäminen suurempiin yksiköihin mahdollistaa tehokkaan savukaasun puhdistuksen sekä korkeiden savupiippujen rakentamisen, jolloin päästöt ovat alhaiset ja vaikutukset väestöön pienet. Suomalainen kaukolämpöosaaminen on saanut myös kansainvälistä tunnustusta, muun muassa seuraavissa kilpailuissa: Global District Energry Climate Award –kilpailussa sekä 1st International DHC+ Student Awards.
Lämmitysmarkkinoilla on kaukolämpö kohdannut viime vuosina entistä kovempaa kilpailua. Olemassa olevista kaukolämpöverkoista on tapahtunut muutamia verkosta irtaantumisiakin (Pöyry 2011). Kaukolämpöratkaisut ovat vuosikymmenien investointeja. Nopeat muutokset lämpökeskuksissa ovat kalliita, ja kaukolämpö on kovassa kilpailutilanteessa muun muassa kotitalouksien omien keskuslämmitysten kanssa. Siksi kaukolämpökeskuksissa halutaan käyttää olemassa oleva tekniikka mieluummin loppuun, kuin tehtäisiin ennenaikaisesti suuria uusinvestointeja.
Ilmastokeskustelussa turpeen poltto on noussut voimakkaasti esiin. Turpeen käyttö haluttaisiin puolittaa vuoteen 2030 mennessä, ja nyt on jopa puhuttu, että puolitus pitäisi tapahtua jo vuoteen 2025 mennessä. Siihen on viisi vuotta aikaa. Muutosta halutaan suitsia veronkorotuksilla. Ajatellaan, että jos turpeen veroa korotetaan, on halukkuutta luopua turpeen käytöstä.
Palaturpeessa on yllättävän paljon puuta.
Mitä tällaiset turpeen veronkorotukset sitten tarkoittavat?
Jos turpeen veronkorotus on pieni, monissa lämpökeskuksissa ei tehdä mitään muutoksia, vaan maksetaan lisävero ja jatketaan turpeen ja hakkeen polttamista niin kuin ennenkin. Jos turpeen veronkorotus on suuri, monissa lämpökeskuksissa on vaarana siirtyä ainakin väliaikaisesti polttoöljyn käyttöön, jolloin myöskään haketta ei käytettäisi polttoon, niin kuin turve-hakeseoksessa. Samalla kaukolämmön hinta nousisi arvioiden mukaan 10-20 prosenttia, hiilidioksidipäästöt lisääntyisivät, ja rahat menisivät ulkomaille. Samalla kotitalouksissa olisi suurempi kiinnostus siirtyä omiin keskuslämmitysjärjestelmiin.
Pitkällä aikavälillä turve-hakelämpökeskukset voidaan muuttaa pelkällä hakkeella toimivaksi. Tosin esillä on ollut, ettei Suomen hakkuita voida enää nostaa, etten oikein tiedä, miten tuo yhtälö ratkaistaisiin. Jos kivihiilen lisäksi turve korvataan puulla, se tarkoittaa noin 25 miljoonan puukuution lisäpolttoa vuodessa. Eli noin viiden Äänekosken sellutehtaan verran lisähakkuita. Tuota puiden lisähakkuumäärää ei ole Suomessa eikä edes lähialueilla. Tuo puumäärä on toki olemassa, jos suljetaan muutama sellutehdas, ja poltetaan niiden käyttämä puu lämpökeskuksissa. Kuntien investoimien turvelämpökeskusten alaskirjausten jälkeen tehtävät muutokset hakkeelle aiheuttaisivat valtavat lisäinvestoinnit uuteen polttotekniikkaan ja nostaisivat nyt jo monien kriisikuntien veroäyriä entisestään.
Turpeen määrä toki voidaan valtakunnallisesti puolittaa aika nopeasti, jos turpeen isot käyttäjät, Tampere, Jyväskylä ja Kuopio siirtyisivät ydinvoimaan sekä sähköntuotannossa että lauhdevoiman käytössä kaukolämpöverkossa. Se olisi järkevä ratkaisu. Ongelma on vain siinä, ettei niitä ydinvoimaloita rakenneta vuoteen 2025 mennessä. Jos päätös ydinvoimalan rakentamiseksi tehdään huomenna, se voi olla toiminnassa aikaisintaan 30 vuoden kuluttua, vuonna 2050, mikä on monelle tullut tutuksi Olkiluoto 3:n kohdalla. Onneksi Vihreätkin ovat alkaneet näyttää vuosikymmenten vastustuksen jälkeen vihreää valoa ydinvoimalle.
Tässä tarvittaisiin viisautta ja malttia pitkän aikavälin suunnitteluun. Pelkät heitot veronkorotuksista, ilman että niiden vaikutuksiin kunnolla perehdytään, voivat aiheuttaa karhunpalveluksen koko yhteiskunnalle ja ilmastolle. Pitkän aikavälin energiapoliittisia suunnitelmia on tehtykin. Esimerkiksi vuonna 2011, jolloin myös vihreät olivat hallituksessa. Silloin nimenomaan kaukolämpö oli yksi voimakkaasti tuettava teema. En tiedä mihin se on nyt unohtunut?
Turpeen poltto apuaineena mahdollistaa huonojenkin jakeiden ja jätepuun käytön poltossa.
Päätoimittajalta
Millä turpeen käyttö korvattaisiin?
Suomi tarvitsee lämpöä. Jos turpeen käyttö lopetetaan, millä se korvataan, on suuri kysymys.
Puun käyttöä ei haluta lisättävän, polttoöljyä tuskin halutaan takaisin lämpölaitoksiin, mutta se olisi todennäköistä.
Jos turve ei ole enää kannattavaa polttaa, moni muu jae jää myös pois, koska kuumana palava turve on loistava apupolttoaine.
Nykyiset turvetuotantoalueet kannattaa käyttää loppuun, koska ne voidaan sen jälkeen metsittää.
Usein unohdetaan myös turvetuotannon työllistävä vaikutus.
http://www.maaseutumedia.fi/palaturve-on-loistava-apupolttoaine/
http://www.maaseutumedia.fi/suomalainen-turve-voisi-olla-menestystarina/
3 Kommenttia
Turve voidaan korvata puulla tai peltobiomassoilla seospoltossa jos käytetään leijupetmateriaalina osittain dolomiittia, ilman mainittavia investointeja. Tästä on monia muitakin hyötyjä kuin ilmastoedut, mm. tuhkan laatu paranee parhaimmillaan niin, että se soveltuu pelto- ja luomupeltoviljelyyn ravinteeksi. Turpeen tuhkaa sisältävä lannoite ei ole luomua.
Jussi Tuomisto puhuu järkeä. Turpeen käytön lopettaminen polttoaineveron korotuksella olisi ajattelematonta toimintaa ja perustuu puhtaaseen kirjoituspöytäfilosofiaan. Tähän hullutteluun olisi nyt tultava stoppi. Mikään EU:sta saatava tukiraha ei pystyisi korvaamaan sitä moraalista tappiota, mikä polttoturpeen järkevän ja hyvin hallitun käytön äkillinen lopettaminen tuottaisi laajalla alueella suomalaista yhteiskuntaa. Syntyvät ongelmat on kuvattu Jussi Tuomiston kirjoituksessa ansiokkaasti. Kaiken lisäksi tämä puhtaasti poliittinen ratkaisu perustuisi suomalaisille arvokkaan, hitaasti uudistuvan biomassapolttoaineen käytön ilmastovaikutusten liioitteluun.
Öljy pitää korvata turpeella,onha turve kokonaispäästöis pienempi paha kuin öljy laivoineen/satamineen/’rekkoineen ym ym.