Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • Mikä MaaseutuMedia?
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään
HAKU
20150117-_DSC2865
Kotieläintalous 0

Pienmeijeri jalostaa vuohenmaitoa

Hannu Koivisto · 19.1.2015

Suomessa on parikymmentä ammattimaista vuohitilaa. Jaakko ja Kaisa Niemi ostivat ensimmäiset vuohet pari päivää ennen tilakauppaa vuonna 2005.

”Aluksi ajatus vuohista tuntui hullulta”, pariskunta tuumaa. ”Ajatus rakentaa pienmeijeri kypsyi myöhemmin.”

Osa reilusta 100 000 maitolitrasta jalostetaan juustoiksi ja jäätelöksi omassa meijerissä, joka valmistui viime syksynä.

Elintarviketilat ovat viimosen päälle tehdyt.

Elintarviketilat ovat viimosen päälle tehdyt. Kaisa ja Jaakko Niemi meijerin tärkeimmän koneen, juustopadan äärellä.

 

Vuohi on köyhän miehen lehmä

Vuohi on halpa tuotantoeläin ostaa ja pitää. Niemet hankkivat ensimmäiset aikuiset vuohet parilla kympillä poistoeläiminä. Siitoseläimet maksavat 300 euroa.

”Hinta on lehmiin verrattuna halpa”, Jaakko sanoo. Toki eläinkin on kuin minilehmä.

Vuohenmaito syntyy pienillä kuluilla. Vuohi syö vähän ja vaatimatonta evästä maitolitraa kohti. Heinän lisäksi aikuinen vuohi syö 0,5 – 1 kiloa kauraa. Vitamiinit ja kivennäiset ovat myös vuohelle tärkeä osa ravintoa.

”Terve kuin pukki”, Kaisa kuvaa vuohien terveydestä.

Vuohillakin on jotain erityisvaivoja, erityisesti poikimisen yhteydessä.

Kaisa Niemi on tyytyväinen maatalousyrittäjä.

Kaisa Niemi on tyytyväinen maatalousyrittäjä.

Vuohenmaito kelpaa moneksi

Tällä hetkellä Vatajanrannan tilalla on 230 lypsävää. Vuosituotos on 100 000–120 000 litraa. Juustoportin tilityshinta on 55–65 senttiä, laadusta ja kausivaihtelusta riippuen.

”Aluksi ei ollut ajatustakaan omasta maidon jatkojalostuksesta”, Kaisa kertoo.

Erilaiset paistojuustot ja jäätelöt työllistävät Niemiä vuoden ympäri.

Vuohenliha on marginaalituote, jonka markkinointiin Niemet eivät vielä ole paljon panostaneet. Luisevasta eläimestä tulee maukasta lihaa 15 kiloa.

Uteliaiden ja helluisien kilien suuri herkku on kuusen havut. Havut ovat mannaa elikkojen ruuansulatukselle.

Uteliaiden ja helluisien kilien suuri herkku on kuusen havut. Havut ovat mannaa elikkojen ruuansulatukselle.

Pienmeijeri oli edullinen investointi

Viime syksynä valmistunut meijeri maksoi 150 000 euroa, traktorin hinnan. Meijerin olisi saanut Jaakon mukaan myös valmiina pakettina avaimet käteen -periaatteella.

”Itse tehtynä laitos tuli paljon halvemmaksi, vaikka työ teetettiin pitkälti kirvesmiehillä.”

Koneita ei elintarviketilassa ole paljon. Vuohenmaito tuodaan pienkuormaajan perässä kuljetuskärryillä meijeritilan viereen, josta se imetään juustopataan.

Juustopadassa maito pastöroidaan, eli kuumennetaan 72-asteiseksi. Seuraava toimenpide on jäähdytys 35 asteeseen ja puoli tuntia kestävä juoksutus. Sitten juustomassa jäähdytetään ja kuutioidaan harpulla pieniksi kuutioiksi. Sekoituksen jälkeen ravinteikas hera pumpataan vuohien juotavaksi.

Suolauksen ja pakkauksen jälkeen juusto on valmis myytäväksi.

Meijerin tuotantotilat tehtiin viimeisntä tekniikkaa hyödyntäen. Juhani Peltonen asensi ledivalaismia. Ledivalojt toistaa värit oikein.

Meijerin tuotantotilat tehtiin viimeisntä tekniikkaa hyödyntäen. Juhani Peltonen asensi ledivalaismia. Ledivalaistus toistaa värit oikein.

On jäätelö hyvää

Meijerissä tehdään halloumi- tai fetatyyppisiä vuohenjuustoja. Kotimaiseen rypsiöljyyn säilöttyjä makuja on kolme: rosepippuri, valkosipuli ja maustamaton.

Toinen tuote on vuohenmaitojäätelö. Jäätelöainekset mitataan ja kuumennetaan 85 asteeseen. Sen jälkeen massa jäähdytetään jääkaappilämpötilaan. Kun massa on kypsynyt vähintään neljä tuntia, se pannaan jäätelökoneeseen.

Meijerityö on enimmäkseen Kaisan hommaa.

”Jäätelökone pyörittää massan kuohkeaksi ja samalla massa jäähdytetään 7–8 miinusasteeseen”, hän kertoo.

Tuote on valmista italialaistyyppistä gelatoa, valmista herkuteltavaksi.

”Olemme tuumanneet joskus, että pehmeää tuorettakin jäätelöä voisi myydä, mutta se ei säily pitkään”, Kaisa jatkaa.

Normaali toimenpide on panna purkitettu jäätelö karkaisupakastimeen -30 asteeseen shokkipakastukseen.

Vuoden vanhat kilit tuottavat vuoden kuluttua maitoa. eläinaineksen uudistus on hidasta.

Vuoden vanhat kilit tuottavat vuoden kuluttua maitoa. Eläinaineksen uudistus on hidasta.

Aitoa makua

Jäätelömakuja on enemmän. Reseptit on kehitetty itse. Jäätelö valmistetaan toisin kuin teolliset tuotteet. Raaka-aineet ovat aitoja.

”Rommi on rommia ja mansikat ovat mansikoita. Halpajäätelöiden sokerit, vesi, kasvisrasvat ja maitojauheet eivät kuulu meidän menetelmiimme.”

Jäätelöön ei myöskään vispata ilmaa.

”Meidän jäätelölitra on painava”, Kaisa kertoo.

Markkinoinnissa olisi vielä jonkin verran petrattavaa, jotta tuotteet löytäisivät ostajat.

”Olemme jonkin verran hankkineet itse asiakkaita, mutta suuri osa tulee kyselyjen kautta”, Jaakko tuumailee.

Lypsyasemalle mahtuu kerraaan 50 eläintä. Pienikokoiset sarvekkaat eivät tarvitse häävin paljon neliöitä.

Lypsyasemalle mahtuu kerrallaan 50 eläintä. Pienikokoiset sarvekkaat eivät tarvitse häävin paljon neliöitä.

Byrokratia ei ole tähtitiedettä

”Vuohia ei lasketa enää vapun päämäärän mukaan. Eläintuki lasketaan vuoden keskiarvon mukaan”, Kaisa Niemi kertoo.

Meijeribyrokratia tarkoittaa omavalvontaa, jossa dokumentoidaan kaikki: siivoukset, lämpötilat ja prosessin vaiheet.

Vuohenmaito menee Juustoporttiin. Niemet pitävät yhteistyökumppania luotettavana.

”Juustoportti hoitaa myös kahden viikon välein otettavat labrakokeet. Meidän kontolle jää kerran vuodessa otettavat tuoteanalyysit.”

Vaikka Vatajanrannan meijeritila on laitoshyväksytty, Niemet eivät koe byrokratiaa ahdistavana.

”Ei tämä mitään tähtitiedettä ole”, Kaisa Niemi tuumaa hyväntuulisesti.

http://www.vatajanranta.net/

JäätelökonePienmeijeriVuohenjuustojaVuohenmaitoVuohenmaitojäätelövuohi

Hannu Koivisto

Voisit tykätä myös näistä

  • 20150216-_DSC6646 Kotieläintalous

    Sikala – kokonaisuus ratkaisee – ei koko

  • sikamammojen kykyaikainen pihatto. Kolumni

    Mitä kuuluu joulusika? Osa 2: Emakko hyvinvoi digiajassa

  • 20150430-_dsc5526 Kolumni

    Mitä kuuluu joulusika? Osa 2 – Lihasika

Ei kommentteja

Vastaa Peruuta

MaaseutuMedia suosittelee

  • 20150420-_DSC3938

    Viljelytuet 2016 — Veikko Vastaa

    22.5.2016
  • 20150411-_DSC2092

    Julkiset ruokahankinnat suomalaisten kriteerien mukaisiksi

    4.4.2016
  • Vuohen-paa

    Artikkelikommentit täydentävät artikkelin sisältöä

    30.11.2015
  • 20151014-_DSC2411

    MaaseutuMedian uusi palvelu: Ilmoituslaatikko

    3.11.2015
  • HDR navetta small

    300 lehmää eikä yhtäkään työkonetta – ”Urakointi perustuu luottamukseen”

    30.9.2015
  • 44 Vuotta palvellut puimuri on vanhuuttaan vähän kurttuinen. se toimii tämän päivän koneisiin verrattuna kovin pienellä kapasiteetilla. Työt tulevat kuitenkin joka syksy tehtyä.

    Fahr M 66 — sama puimuri töissä 44 vuotta

    1.8.2015
  • Yksityiskohtia täynnä oleva porstua toivottaa tulijan tervetulleeksi.

    Pohjalaistalo sai uuden elämän

    9.5.2015
  • Sopusointuinen mopo on mittasuhteiltaan liki täydellinen.

    Pappatunturi 312 km/h Hayabusan voimalla

    28.3.2015
  • Suosituimmat
  • Kun vasikka luottaa hoitajaansa, se äityy hyvinkin tuttavalliseksi.

    Valehteleeko eläinkuva?

    22.12.2014
  • Kuusivuotias Timo on Pontuksen kaveri.

    Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Emakko kiipeämässä makuualueelta ruokintapaikalle.

    Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • 20141115-DSC_8555

    11 300 euron sanktiot 4 millistä

    7.4.2015
  • IMG_2509-2

    Aktivistien eläinvalokuvanäyttely oli lapsellinen

    8.12.2015
  • Eluna says: Minä ostan lihaa, jossa alkuperämaaksi on mainittu Suomi. Jos alkuperämaata ei...
  • Tyypillinen maajussi says: Valitettavasti sikala ei tarjoa sitä elantoa joka ihmiselle kuuluu.Mutta saaha...
  • silverbe says: En tiedä voiko liikaa korostaa ettei näitä koiria tänne ihan huvin vuoksi olei...
  • silverbe says: Sinullekin suosittelisin niimimerkki "faktaa" linkkiä ja - toki on hyvä että k...
  • silverbe says: Katsohan edellä olevan nikin "faktaa" linkki.. antaa ehkä uusia ajatuksia? :) ...
Mavi Pysyvä nurmi luomu MTK traktori GMO Veikko Tuominen Afrikkalainen sikarutto Maataloustuet Maajussit Traktorimarssi Halpuutus Sanktiot peruna Maaseutumedia Leena Tenhola evira Emakko

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

Afrikkalainen sikarutto GMO Halpuutus luomu Maajussit Maataloustuet Mavi MTK peruna Pysyvä nurmi Sanktiot traktori Traktorimarssi Veikko Tuominen

© MAASEUTUMEDIA