Ruotsalainen peltoviljely on keskittynyt Skooneen. Smoolannin tilat ovat pieniä plänttejä Skoonen yläpuolella. Tavaisella tilalla on 25 hehtaaria ja 50 lyspylehmää.
Jenny ja Johan Granefeltin Jussö Gård on poikkeus. Tilan liki sata hehtaaria on yhdessä palassa tilakeskuksen ympärillä. Jussö tarkoittaa jonkinlaista turvesaareketta.
Jenny ja Johan Granefelt ovat moderni ruotsalainen farmaripari, joiden elämään mahtuu maatalouden lisäksi muutakin elämää.
Vain luomumunat käyvät kaupan
Jenny Granefelt sanoi keväällä, että tavanomainen muna ei käy juuri ollenkaan kaupaksi Ruotsissa.
Tilan kanat ovat nyt luomussa. 20 000 kanan sijasta kanalassa kotkottaa nyt 16 000 munan tuottajaa.
Munista tilitetään mukavat 50 kruunua per 30 munaa. Euroissa se on reilu 40.
Verottomiksi euroiksi ja kilohinnoiksi muutettuna ruotsalainen saa luomunista 3 euroa ja suomalainen 2,45 euroa kilosta.
Lattiakanan munan hinta on Ruotsissa 2 euroa, Suomessa 1,05. Ero on suuri.
Jussö Gårdin ympärillä on sata hehtaaria peltoa ja 170 hehtaaria metsää. Tilakeskus on erillään päärakennuksesta. Maalajit ovat kevyitä eloperäisiä.
12% munista on Ruotsissa luomua
”Meillä Ruotsissa on 12% luomukanooja, 70% vapaita kanoja ja häkkikanoja 18%”, Jenny kertoo. ”Uskon, että pian luomumunia on 20%, kuten Tanskassa.”
Ulkokanoista ei ole tullut sellaista hittiä, kuin odotettiin. ”Luomusta, josta Ruotsissa käytetään sanaa eko, saa noin tuplahinnan tavanomaiseen verrattuna.”
”Kaupan hyllyt huutavat tyhjyyttään luomumunien kohdalla”, koska kysyntä on kova.
Jenny toivoo, että satsaus on ollut oikea. ”Toivotaan että luomumunista saadaan kunoon korvaus tulevaisuudessakin.”
Ruotsissa törmää usein erikoisiin perävaunuihin. Jussön tilalla perävaunukalusto on kirjavaa.
Smoolantilaiset ovat nuukia, eikä kalusto kiiltele
”Maataloustuotteiden hinnat uivat syvällä. Munien hinta on aivan alamaissa, lihasta maksetaan huonosti ja maidon hinta on toistakymmentä senttiä huonompi kuin Suomessa”, kertoo Jenny.
Smoolannissa pärjätään, kun ollaan nuukia.
Jussö Gårdissakin kalusto on pääosin vanhaa. Case CVX muutaman vuoden ikäinen. Puimuri, New Holland TX 66 on vuodelta -99. Toinen Case on 90-luvun Case 7120, jolla vedetään saman ikäistä Väderstad -äestä. Joka taloon kuuluva Volvo on 70-luvulta.
Tive Combijet-kylvölannoitin myytiin vuosia sitten pois ja siirryttiin naapurin rahtikylvöpalveluun. ”Viime keväänä se meni ainakin nappiin”, Johan kertoo.
Farmarin etuja ei aja kukaan
Ruotsalainen maatalouspolitiikka on maaseutupolitiikkaa, joka tarkoittaa teitä siltoja ja infraa.
”Vaikeuksia on, mutta mitään konkurssiaaltoa täällä ei ole näköpiirissä”, huomauttaa Jenny.
Jennyn mukaan yhteiskunta piutapaut piittaa ruuan tuotannosta.
Nuukuus tarkoittaa suomalisen journalistin kokeman perusteellaa sitä, että pappa on jättänyt piironginlootaan sopivasti kruunuja seuraaville sukupolville.
Granefelteillä on ollut muutakin liiketoimintaa, joka on nyt toistaiseksi uinumassa. Perunan välitystoiminta ja puutarhayritys oovat telakalla, kun elämässä panostetaan perheeseen.
Pariskunnan kolme lasta ovat siivillen nousevia nuoria.
Granefeltien yhteinen harrastus on vanha tela-ajoneuvo, jolla he mönkivät maastossa.
Edulliset maanvuokrat
Pellon vuokrahinnnat ovat 140 – 175 euron välissä. ”Tuen verran”, laskee Johan.
Suomessa tuet eivät edes tahdo riittää hehtaarin vuokriin.
Tilallon 98 hehtaaria peltoa ja 170 metsää. 400 000 tuhanne euron tilakaupat tehtiin -98. Nyt tila on myynnissä yli kaksinekrtaiseen hintaan.
Granefeltit suhtautuvat maatalouteen bisneksenä, ei elämäntapana.
Smoolannin tilat ovat kuin nukkekoteja. Aidat ja rakennukset ovat timmissä maalissa.
Jusso Gårdin ympäristä on myös siisti, mutta hiukan keskivertoa smoolantilaistilaa rennompi– aivan kuin mukava isäntäparikin.
Päivitetty 2.11. 11:41 Ruotsissa 30 munan hinta on 50 euroa
4 Kommenttia
Koskahan suomalainen viljelijä lakkaa käymästä tilan ulkopuolella töissä, että saa nuo 500e vuokrat maksuun? Ja kaikki tämä vain siksi, että pääsee lehteen kehumaan ”kun on komeeta.”
Kun pellolla on enemmän kysyjiä, kuin tarjoajia, niin hinta tuppaa nousemaan. Halu möyriä pellolla on kova. Ostaminen käy vielä enemmän lompsan päälle.
Tuossa otsikossa kyllä on koulussa opetetut pyöristyssäännöt pääseet unohtumaan!
Jos luomun osuus elintarvikemyynnistä on Ruotsissakin vain n. 5% eli 95% tavanomaista, kyllä oikea ”pyöristys” asialle olisi ollut:
kaikki tahttoo Ruotsissa tavanomaista!!!
Samaan tapaan jopa kananmunissa. Jos 88% myydyistä munista on tavanomaisia, niin lähempänä totuutta olisi, että ”vain tavanomaiset munat käyvät kaupan”!
Miksi tuollaiset otsikkojen väitteet, jos jo itse artikkelinne tiedoista näkee, että ne ovat pötyä?
Kiitos kommentsita. tässä hommassa ei ole koskaan valmis. Toimittajaa suomitaan aivan oikein. Epätarkkuudet ovat huono asia. Ruotsalainen munantuottaja oli sitä mieltä että luomua tahdotaan. On toinen asia paljonko sitä tullaan koskaan tuottamaan. Uskoisin, että kanssa ei tulla koskaan ruokkimaan luonnonnmukaisella ruualla. Se on vain lisuke.