Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Konekilleri
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • MaaseutuMedia on maaseudun äänenkannattaja
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään
Bioenergia, Lyhyet erikoiset 86

Kaksi turverekkakuormaa vastaa 800 tuulivoimalan sähköntuotantoa yön yhden tunnin aikana

Hannu Koivisto · 18.1.2021

Kaksi turverekkakuormaa sisälsi yhtä paljon energiaa, kuin Suomen kaikkien tuulivoimaloiden energiatuotto yhteensä 14. tammikuuta yhden tunnin ajan.

14. tammikuuta 2021 kello 01:00 tuulivoimalat tuottivat Fingdridin tilaston mukaan  221 megawattia tunnissa, se kävi alle jopa 116 megawatissa. 

Artikkelikuvassa turvetta menossa viljankuivurin polttoon öljyn sijasta.

Onko tuulivoima pakkasilla hiilivoimaa?

Tuulivoima tarvitsee säätövoimaa silloin, kun tuuli ei riitä. Usein tuulivoimaa korvataan kivihiilellä tai muulla säätövoimallla.

Aurinkokennot ovat myös tuottamattomassa tilassa vuoden pimeimpinä kuukausina. Niin sanottu uusiutuva energia on lepotilassa, kun sitä eniten tarvittaisiin.

Jo kahden pakkaspäivän jälkeen Suomen energiatuotanto on lujilla.

Tuulipuistot rakennetaan erämaille

Jokaista tuulivoimalaa varten pitää raivata kaksi hehtaaria metsää. Sen lisäksi alueelle pitää rakentaa tiestö ja voimalinjat.

Voimala-alueet ovat usein luonnontilaista erämaata.

Jos luonnon monimuotoisuudesta huolehditaan, pitäisi olla myös huolestunut luonnontilaisille erämaille rakennetuista tuulipuistoista.

Suomeen rakennetaan 200 tuulivoimalaa vuosittain, erämaata tuhotaan tuulivoimaloiden alta 400 hehtaaria.

Vanhoista päätöksistä johtuen tuulivoiman energiatuki oli 300 miljoonaa euroa 2020.

Tarkennus: Kyse oli yhden tunnin ajasta. (Edit 26.1. klo 17:58) Otsikkoa tarkennettu 26.1. klo 22:43.)

 

Pörssisähkö on tällä hetkellä korkealla. Tuulivoiman osuus on perin vaatimaton tammikuun pakkasilla.

Kaksi turverekkakuormaa

Hannu Koivisto

Voisit tykätä myös näistä

  • Bioenergia

    Turvetta tuotantoon vain kunnioittamalla tuottajia, ei tuuliviiripoliitikkojen ailahteluilla

  • Bioenergia

    Turpeen turvavarastot ajettu järkyttävän alas — Marin pyytää turveyrittäjiä apuun

  • Bioenergia

    Kotimaisen energian alasajo ja Ukrainan sota sopivat huonosti yhteen – kohtaako EU:n mallioppilas vilua ja nälkää?

86 Kommenttia

  • Tarkkailija kommentoi: 18.1.2021 klo 18:01

    Montako tuulivoimalaa tarvitaan korvaamaan alas ajettu turve, jotta ulkomailta ei tarvittaisi tuoda energiaa? Kuinka monta hehtaaria erämaata tällöin jyrättäisiin tuulivoimaloiden alta?

    Vastaa
    • Jakkko kommentoi: 19.1.2021 klo 12:05

      En itsekkään varauksemattomasti tuulivoimaa kannata, mutta vastavuoroisesti osaatko sanoa montako hehtaaria suota on säästynyt, kun turpeen tuotantoa on vähennetty?

      Vastaa
      • Perttu kommentoi: 19.1.2021 klo 15:35

        Sitten hommaan minäkin tuulivoimalan kun Helsingin vihreät pistävät niitä rantoihinsa ja myös Kauppatorin ja Tähtitornin mäelle ja eduskuntatalon katolle.
        Siis eiks näille vihreille löytys edes pikkasen järkeä.

        Vastaa
        • Tapio Ruokamo kommentoi: 20.1.2021 klo 07:15

          Ei niillä reppanoilla taida olla

          Vastaa
        • Ari Täsänen kommentoi: 20.1.2021 klo 12:12

          Tuo oli hyvä.Jos päättäjät oikeasti ottaisi selvää mikä on oikeat päästöt eikä tuijoteta yhtä pientä osaa siitä

          Vastaa
        • Hannu Hämäläinen kommentoi: 21.1.2021 klo 08:29

          Ei ne vihreät hyväksy Helsinkiin tuulimyllyjä…..siksi Helsinki lämpiää kivihiilellä😁

          Vastaa
      • Matti Pajukoski kommentoi: 19.1.2021 klo 19:40

        Hei Jaakko,
        Montakohan kertaa sinulle on käynyt niin, että et ole löytänyt muuta kuin turvesoita, kun olet halunnut virkistäytyä suolla?
        Turvesoiden osuus Suomen suopinta-alasta on muutamia prosentteja.

        Vastaa
        • Antti kommentoi: 20.1.2021 klo 10:41

          Suomen soista vain muutama prosentti on hyödynnettävissä ja tästän nyt on tuotannossa vain murto osa. Ja kuten tunnettua, tuotannon loputtua ojat tukkoon ja romut pois niin muutamassa vuosikymmenessä on enää muisto jäljellä että tämäkin alue ruokki monta suuta ja antoi lämmön niin moneen kotiin. Ja nyt on taas soistuminen käynnissä, ja jos on ottanu hyvin puuta niin ei mee kauaa kun saa napsutella energiapuuta. Lienee suojeltujen soiden ala enemmän kuin tuotannossa olevien… ja mua ei saa lähteen luuhaamaan sinne suolle pitkospulle, ennemmin sitä käy ohikulkiessaan turvetuotanto alueen kautta lenkin, että näkee mitä on touhuttu ja kuinka on luonnannu..

          Vastaa
        • Juha kommentoi: 21.1.2021 klo 20:38

          Jäi kiinnostamaan, joten tarkistin:
          “Suomen pinta-alasta noin 30 prosenttia on turvesuota.”

          Vastaa
          • risto nikula kommentoi: 23.1.2021 klo 12:25

            Mutta ei turvetuotannossa.

          • Timo Tila kommentoi: 21.3.2021 klo 10:41

            Suomen pinta ala on 33 844 000 hehtaaria.
            Soiden pinta ala 310 000 josta turve suo osuus on 60 000 ha
            Mistä sait 30 % pinta alan soille

        • Pauli Räsäne kommentoi: 1.11.2021 klo 07:18

          Matti,Jaakko hiihtää saksalaisilla suksilla eli on aina samaa mieltä kuin hallitus (asuu muuten ihan lähellä,ainoa agenda hänellä on haukkua joka käänteessä Persuja joten siksipä emme olekkaan ylimpiä ystäviä…niin muuten ne saksalaiset sukset ovat sellaiset että niissä on kärjet molemmassa päässä ja kääntösiteet.

          Vastaa
      • Johannes kommentoi: 19.1.2021 klo 20:52

        Suomen turvetuotanto kattaa 0,6% suomen turvealasta, lisäksi tuotannosta poistettavat suot palautetaan luonnontilaan jolloin niihin alkaa muodostua uutta suota. Tälläkin hetkellä Suomessa muodostuu enemmän turvetta kuin sitä käytetään. Mutta mikäpäs siinä lopetetaan vain oma energian tuotanto ja tuodaan Venäjältä haketta ja maakaasua saksasta ja puolta saadaan vielä kivihiiltä niin on vihreä tulevaisuus turvattu kaikille todellisuudesta vieraantuneille

        Vastaa
        • Markku kommentoi: 25.1.2021 klo 22:14

          Juu ja soistuminen jatkuu, koska täällä sataa enemmän kuin haihuu vettä. Rahkasammal sitoo veden js maatuu pohjasta ksdbaen turvetta muistaakseni millin vuodessa ainakin. Siis turve on hitaasti uusiutuva energia.

          Vastaa
          • Timppa kommentoi: 26.1.2021 klo 16:11

            Hitaasti uusiutuvaa biomassaa! 2000 Muuan kokoomusnainen sen eu.sa hyväksytty ja hetken päästä yksi vihreä nainen&kump. sai peruttua. No noilla viherpeipoilla on varaa jakaa rahaa maailmalle.

      • Jukka Kieksi kommentoi: 19.1.2021 klo 21:35

        Hei Jaakko,
        katsoin Wikipediasta tietoja hakusanalla “Turve Suomen energiatuotannossa”.
        En vastaa suoranaisesti kysymykseesi, mutta suuntaa-antavasti suhteellinen soiden käyttö energian tuottamiseen on hyvin vähäinen.

        Seuraava lainaus suoraan Wikipediasta: “Kolmannes Suomen pinta-alasta eli noin 10 miljoonaa hehtaaria on erilaisia soita. Suomen soista 0,6 % on energiaturvekäytössä. Noin 12,0 % maan soista on suojeltuja.”

        “Suomessa turve on luokiteltu hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi”, lainaus Wikipediasta. Turve ja turvesuot jatkuvasti uudistuvat vuosittaisen kasvun kautta. Lisäksi mainittakoon, jos puhutaan Suomen päästöistä, niin hallitus teki aikoinaan äänestyksen ja arvanheiton kautta päätöksen, että turpeen ja turvesoiden hiilinielua ei lasketa Suomen kokonaisnieluun mukaan. Suomihan on todellisuudessa siten hiilineutraali.

        Itse olen seurannut ilmastomuutoskeskustelua lähinnä tieteellislähtöisestä näkökulmasta – en poliittis-media-agendallisesta näkökulmasta. Käsitykseni ihmisvaikutteisten hiilidioksidipäästöjen vaikutuksesta ilmastonlämpenemiseen on olematon. Käsitykseni on muodostunut tutkijoiden ja professorien artikkeleita lukemalla. Ilmatieteenlaitoksemme rakentaa vaillinaisilla tietokonemallinnoksilla kaikennäköisiä skenaarioita miten haluavat – niillä ei ole havainto -ja luonnontieteellistä perustaa. Sen he ovat monin osin tosin itsekin myöntäneet.

        Kansallinen ergiapolitiikkamme tarvitsee aivan uudenlaisen näkökulman nykyiseen verrattuna, mitä ilmastoalarmistit ja punavihreä huulivoimahallituksemme yrittää tarjota. Siinä on tilaa myös uusille innovatiivisille ratkaisuille, mutta siinä ei tarvitse haihatella perinteisen kansallisen energiatuotantomme mahdollisuuksilla.

        Lopuksi lainaus vielä wikipediasta:
        “Valtakunnan turvevarojen energiasisältö on noin 13 000 TWh. Turvevarojen energia vastaa 1 100 miljoonaa öljytonnia. Suomen turvevarat ovat kaksinkertaiset Pohjanmeren tunnettuihin öljyvaroihin ja 2/3 Norjan tunnettuihin öljyvaroihin verrattuna. Suomen turvevarat ovat lähes kymmenkertaiset maamme puuvarojen energiaan ja 35-kertaiset puuston tilavuuteen verrattuna.”

        ps. hiilidioksidi ei ole saaste, se on elämälle ja kasvulle välttämätön luonnon superraaka-aine – kasvien yhteyttämisprosesseista tuttu!
        Jos jotakin paskoja hiilivoiman tai turvevoiman käytöstä tulee, niin puhdistettakoon päästöt. Suomella on maailman parasta suodatusteknologiaakin tähänkin – kelpaa kiinalaisillekin!

        Vastaa
        • risto nikula kommentoi: 23.1.2021 klo 12:30

          Juuri näin. Kiitos kirjoituksestasi ja kevennyksestä: huulivoimahallituksemme”.

          Vastaa
        • Sointu kommentoi: 26.1.2021 klo 15:25

          Jos laskelmat oin selvää vaktaa niin miksi meillä hortoillaan muilla vaihtoehdoilla, tai visioilla milloin milläkin kuin mm, ssa tuulipuistoilla joita viedään parhaille metsäosuuksille sen sijasta että tyhjiksi kaluttuja turvepohjia on vaikka miten puhumattakaan aurinko energian 400kw 8700,€, ei tarvitse sijoitus kuin pohjaksi talojen katot ilnan muita kanavia siitoverkkoon, ylimääräisen energian, ja ei jää kulukorvauksiksi ylimääräisenä siirtoverkkoon kuluttajaa kuulematta?
          esim, sensijaan kunta 44m,n velkoja kuittaa kiinteistöveron tavoittelua tuotti tai ei 3% on aleneva 40% ,n saantia ja saanti tiloista 400kw 72 tolppaa tappa maaseutukyliä malli oman kylän 300milj,n kuluja,, huolettaa näin vastuulta toimintaa on kuluttajaasiamiehenkin asia, kun ketä tämä puhuttaisi riittävästi, että kilpailuvirasto puuttuisi tälläiseen sijoittajien vero kannon kiertoon kahmimista keinottelua on yhteiskunnan velkaannuttamisesta vastuulliset vastuuseen päättäjät eduskunnassa tästä ei päätös enää ole laillista muutenkaan kun päättäjä jopa sijoittajien joukossa monen reitin kautta mitä mieltä tyllisyyshankkeitakaan ei näköpiirissä joten mistä maksajat?

          Vastaa
      • Ener kommentoi: 19.1.2021 klo 22:32

        Turvetuotannossa on noin 3 prosenttia koko suomen soista.

        Vastaa
        • kuokka ja jussi kommentoi: 7.2.2021 klo 16:25

          Suomen soista 260 000 hehtaaria soveltuu turpeen nostoon ja loput ei, kun niissä ei ole turvetta.
          Suomessa on 200 000 hehtaaria turvesuona, noista 260 000 hehtaarista.

          Vastaa
      • Coin kommentoi: 20.1.2021 klo 00:43

        Mihin tarvit lisää suota maassa joka on yhtä suota?

        Vastaa
      • Pjpp kommentoi: 20.1.2021 klo 10:51

        “Suomessa on turvesuota 9,3 miljoonaa hehtaaria, mikä on noin 29 prosenttia Suomen maapinta-alasta. Turvetuotannon ja tuotannon valmistelun piirissä on noin 0,07 miljoonaa hehtaaria.”

        Katastrofi vältetty.

        Vastaa
      • sampsa kommentoi: 20.1.2021 klo 12:00

        mitä hyötyä siitä on että suota säästyy kun ympäriltä puut kaadetaan että saadaan noita tuulivoimaloita pystyyn vai meinasitko että onhan se hienoa suomessa olla soita mutta puusto hakattu pois kun tarvitaan tilaa tuulivoimalle

        Vastaa
        • Ville kommentoi: 20.1.2021 klo 15:50

          Suomessa tehdään vuosittain noin 140000 hehtaarin alan verran avohakkuita, joiden lisäksi yli 400000 hehtaaria harvennuksia. Noihin määriin suhteutettuna tuo 400 hehtaaria(0,29% kaikista avohakkuista) hehtaaria on pisara meressä ja hakattu puu käytetään tietysti hyödyksi teollisuudessa.

          Vastaa
          • Rauno Falck kommentoi: 25.1.2021 klo 09:17

            Unohditko uudistamisen tarkoituksella vaiko vahingossa?

      • Petri Vuorijärvi kommentoi: 20.1.2021 klo 14:25

        Turpeenkasvu on koko ajan ollut käyttöä suurempaa, joten sama tilanne kuin puunkäytösä

        Vastaa
      • Vema kommentoi: 23.6.2021 klo 20:28

        Mihin niitä soita tarvitsee säästää? Maanpinta nousee noin 6 mm vuodessa, niin koko Pohjanlahti on kohta suota.

        Vastaa
    • Risto kommentoi: 21.1.2021 klo 11:05

      Hieman tarkennusta tuohon varsinaiseen uutisen asiaan. Korjatkaa jos on virheitä:
      – Turve sisältää polttolaitokselle tullessaan energiaa noin 9,7 MJ/kg. (Megajoulea per kg eli miljoona joulea per kg)
      – Rekkakuorma painaa (turpeen osuus) 38.000 kg
      – Rekkakuorman energiasisältö on 38.000kg x 9,7 MJ/kg = 368.000 MJ
      – MJ muutetaan MWh:ksi => saadaan että rekkakuorma sisältää energiaa 102 MWh
      – Tuulivoimaloiden hetkellinen tuotantoteho (ei siis energiamäärä) oli artikkelissa 221 MW
      – 102/221 x 60 min = 27,7 minuuttia. Eli tuulivoimalat tuottavat turverekkalastin energiamäärän 27,7 minuutin aikana. Vastaavasti kaksi rekkalastia 55,4 minuutin aikana.
      – Tuolla (matalalla) teholla tuulivoimalat tuottavat vuorokaudessa 52 turverekkalastia vastaavan määrän energiaa.
      – Vuositasolla turpeen energiamäärä Suomessa oli (joskus?) noin 29 TWh (Terawattituntia)
      – Vuositasolla tuulivoiman energiamäärä on 5,9 TWh (oli 2019)
      – Tuosta laskemalla saadaan että rakentamalla 4,9 kertainen tuulivoiman kapasiteetti Turpeen energiamäärä on tuotettu. Siis ihan mahdollista ja tehtävissä, osa lienee jo 2020 tehty.. Toivottavasti kuitenkin edetään niin että kivihiilestä luovutaan ensin 100% ja sitten turpeesta.

      Vastaa
    • Juha Laakso kommentoi: 26.1.2021 klo 15:12

      Motivan mukaan Suomen tuulivoimakapasteetti viime vuonna oli 2283MW…

      Vastaa
  • Mm kommentoi: 18.1.2021 klo 19:55

    Suomesta loppuu metsät tällä menolla ja siellä metsien tilalla nököttää tuulivoimaloita…

    Vastaa
    • Sota ja Rauha kommentoi: 18.1.2021 klo 20:40

      Oi, tuo hehtaarimäärä vastaa yhden ison maatilan pinta-alaa. Oikeasti metsä on huonoin paikka voimalalle, rannikolla tai korkealla mäellä saa parhaiten tuulta. Siis paikkoja mistä ei metsää saa kaadettua eikä peltoa viljeltyä.

      Vastaa
    • JHT kommentoi: 19.1.2021 klo 07:55

      Näin on, ei mene kuin 55000 vuotta tällä tahdilla.

      Vastaa
  • Matti Moilanen kommentoi: 18.1.2021 klo 20:15

    En tiedä mihin perustuu laskelmat tuulivoimaan vertailussa turpeella tuotettu energia Vaasassa on suunnitteilla tuulesta tuotetun energian talteenotto myöntämää rahaa kyseiseen hankkeeseen niin niin siinä on täysin saasteettomasti tuotettu energia !!

    Vastaa
    • Vilho kommentoi: 18.1.2021 klo 21:28

      No tuulivoimaa ei voi sanoa kyllä saasteettomaksi. Tuulimyllyjen tuominen Suomeen saastuttaa niin paljon kuin turpeen poltto sadas vuodes ja mitäs sitte ku sitä rauta romua on meidän metsät täynnä millä ne hävitetään? Sekään ei varmaan saastuta ja yks tuulimylly pysyy työkuntoisena 20vuotta.

      Vastaa
      • Juuso kommentoi: 19.1.2021 klo 15:36

        Tuskin potkurin siipien tuominen/rakentaminen kuluttaa paljoakaan enempää kuin rekkakuorma pari turvesuolta sähkövoimalaan.

        Vastaa
      • Myllymies kommentoi: 19.1.2021 klo 16:25

        Ne siivet ja tornit on ongelmajätettä, jolle ei kukaan käsittääkseni osaa tehdä muuta kuin haudata maahan.

        Vastaa
    • Pannumies kommentoi: 18.1.2021 klo 22:30

      Niin Hannu olis ihan kiva tietää mihin tämä laskelma perustuu? Tuon listan sen hetkiseen tuottoon? Mutta entäs sitten kun esim voimala 1kpl tuottaa esim 4.2Mw tai 2.2Mw sähköä? Montako kuutiota tarvitaan 1Mw sähköä turvetta palana tai polttoturpeena? Rekka kuormasta puhuminen on nykyään aika turhaa haihattelua kun kuutio määrät vaihtelevat nyk. 140-210 kuutioon olisi kiva saada laskelmoitua faktaa pöytään…. metsä hake ei piisaa tämän maan energia tarpeiksi ikinä koska vuosikasvu on rajallista. Turve kun kanssa pakkaa olla sellainen joka jossain vaiheessa loppuu ku hiekka tulee vastaan….. Yksin kertaisin ratkaisu tähän ongelmaan olisi huomattava jätesivu virtojen poltto hyödyntäminen joka ei nyky ELY määräyksillä onnistu koska valtiomonopoli Forttumin on kans saatava polttoaineensa mutta jos tämä olisi toisin niinkuin esim Tanskassa jossa kaikki palavapalaa pois asianmukaisesti kenenkään valittamatta tai suurempia huutamatta. Tähän kun lisäisi pari ydinvoimalaa kylkeen olisi suomen energia talous aika hyvissä kantimissa sähkön osalta. Ja kunnallisiin kaukolämpö laitoksiin suosisin lämpimästi kierrätyspuun polttoa mitä monet jo harrastavat koska sille ei ole muuta järkevää hyötykäyttöä monet pelkäävät sitä ihan suotta suosittelisin tutustumaan myös tuohon aiheeseen eikä yksipuolisesti vai turpeen jankuttamiseen.. moni paasaa siitä kuinka kierrätyspuu pilaa muka pannun paskat nimerkki vanha pannunlämmitäjä selluteollisuudesta. Kaukolämpölaitoksia on usein pilattu enemmän turpeella kun kierrätys puulla kostea turve palaa huonosti joka aiheuttaa yhdisteitä jotka syövät pannun aine lujuuden koska se on vain mustaa rautaa johon yhdisteet tarttuvat (kuten maantie suola autoon ja sitten se on menoa) erikoisterästä mikä sen kestäisi. Mutta haluaisin silti lopuksi sanoa että haluan nähdä laskelmat tästä aiheesta mihin ne perustuvat (turpeen kosteus arvoa myöden)

      Vastaa
      • Juhani Nissilä kommentoi: 19.1.2021 klo 11:48

        Silloin, kun tuulivoimala tuottaa tehoa enimillään sen hinta sähköpörssissä hipoo pyöreää nollaa ja käy hetkittäin jopa miinuksella ! Kumminkinkin siitä veronmaksaja maksaa tukia n. 83,5 euroa/mwh ! Jotain järkeäkö ?

        Vastaa
      • Selluköpi kommentoi: 7.12.2021 klo 20:33

        Hyvä että joku osaa tuoda perusteltuja kriittisiä näkökulmia mielipiteiden sävyttämään öyhöttämiseen. Olen myös toiminut esihenkilönä sellutehtaan yhteydessä olevassa voimalaitoksessa. Tuulivoima on ihan OK, kunhan se sijoitetaan riittävän kauas asutuksesta (mikä tietysti saattaa nostaa kustannuksia). Paras olisi kuitenkin aloittaa fossiilisen alasajo kivihiilestä, jolloin kotimaisen turvetuotannon murrosvaiheeseen saataisiin enemmän sopeutumisaikaa.

        Vastaa
    • Jussi Pattitussi kommentoi: 19.1.2021 klo 00:10

      Kerro ihmeessä missä megawattitunnit pystyttäisiin säilömään, tämä on ollut ja tulee olemaan se ongelman ydin!!

      Vastaa
      • Temsku kommentoi: 20.1.2021 klo 07:53

        Vety

        Vastaa
    • Pekka Makkonen kommentoi: 19.1.2021 klo 10:59

      Näin on.

      Vastaa
  • Sota ja Rauha kommentoi: 18.1.2021 klo 20:38

    Kun ei tuule ei tuulivoimala tuota sähköä. Hienoa että toimittelijakin hoksasi. Millä sitä sähköä saa toimittelijan mukaan tehdä?

    Vastaa
  • Antero kommentoi: 18.1.2021 klo 20:59

    Tämä on ollut tiedossa kaikilla muilla vaan ei Vihervasemmistolla. Eri asia jos nu voimalat olis merenrannala .Mutta sinnehän vihreät ei niitä halua voi joku valkoposki erehtyä lentämää niiden siipiin. Mutta eihän se toisten metsät jos katoaa ja lahoaa korpeen liikuta Vihreitä ,hehän aina hyppii toisten tonteilla ! Pysysivät siellä cityssään ja sabotoivisat liikennetä kuten heillä on tapana. Mutta Energian tuotosta heillä ei ole harmainta aavistustakaan Pitäis tuo Suomen tuho puhaltaa poikki ennenkuin ollaan kivikaudella ilman ruokaa ja tieverkostoa. Mutta tuo Moskovasta johdettu pokitiikka on tarkoituksellista.Tuhotaan maa ja sieet kävellään se yli. Kuikahan paljon Puolue tukea tulee Venäjältä vihreille .Sitähän ei näe missään kun kaikki on salaista.

    Vastaa
  • Martti Mielikäinen kommentoi: 19.1.2021 klo 06:40

    Miksi aina pitää menettää uskottavuus paskanpuhumisella riedonhankinnan ja totuuden sijaan. En jotenkin usko että suomen tuulimyllyt rakennettaisiin pelkåstään erämaahan. Vai onko kirjoittaja Helsingin ydinkeskustasta jolle kaikki mikä ei metron tai ratikan ikkunasta näy on erämaata. Ainakin meren rannassa myllyjä on peltojen ja teiden reunoilla, merellekin niitä kaavaillaan. Tyhjäksi kaivetuille turvesoille. En tiedä montako myllyä on rakennettu erämaahan mutta omaa asennetta käännetään vähemmän turvemyöntwiseksi tämmösillä paskanpuhumisilla. Tosin jos ite saisin päättää niin tehtäis 8 ydinvoimalaa ja myytäis sähköä

    Vastaa
    • Mika kommentoi: 21.1.2021 klo 12:42

      Ja kaikki ydin voimalat Helsinkiin

      Vastaa
  • Junko kommentoi: 19.1.2021 klo 09:16

    Yleensä kovimmilla pakkasilla, kun sähköä eniten tarvitaan on yleensä täysin tyyntä, eikä tuulivoimala pyöri.

    Vastaa
  • Antti Harju-Ontto kommentoi: 19.1.2021 klo 09:58

    “221 Megawattia tunnissa” _Mitäs tuollainen esitys tarkoittaa? Megawattihan on tehon yksikkö ja 221:n Megawatin teholla tuulimyllyt tuottavat siis 221 Megawattituntia tunnissa. Tarkoittiko tuo 14 tammikuuta koko vuorokauden energiatuottoa, elikkä 221×24=5300Mwh?

    Vastaa
    • Nuhnu kommentoi: 11.10.2021 klo 03:31

      Olisi kiva jos pystyisit perustelemaan. Ei voi hyötysuhde olla 100 prosenttia. Eli ei pidä paikkaansa

      Vastaa
  • Seppo Viljakainen kommentoi: 19.1.2021 klo 10:52

    “Vanhoista päätöksistä johtuen tuulivoiman energiatuki oli 300 miljoonaa euroa 2020.”

    Vuodesta 2009 lähtien tuulitukea on verovaroista maksettu tähän päivään mennessä tarkkalleen
    1 274 051 944,75€ eli n. 1,3 miljardia euroa , tuen maksatus jatkuu aina vuoteen 2030 asti, tuen kokonaismäärä tulee olemaan tuulisuudesta ja sähkön markkinahinnasta riippuen 3-4 miljardia euroa.

    Vastaa
  • Antero Kyllönen kommentoi: 19.1.2021 klo 11:15

    Joo saahansitä suunnitella tuulisähkön varastointia,toteutus voikin olla sitten toinen asia.

    Vastaa
  • Henri Lentonen kommentoi: 19.1.2021 klo 12:26

    En vaan mitenkään näe järkevänä, että Suomen luonnonvarat jätettäisiin käyttämättä tällä tavoin. Käytettäväksi ne on tarkoitettukin.
    Kyllä tässä taas joku eliitin agenda, millä saadaan Suomen alasajoa nopeampaan tahtiin. Faktat puhuu puolestaan!
    Kuten artikkeli toteaa. Turve on myös erittäin hyvää maanmuokkaustavaraa pellolle.

    Vastaa
  • antsa kommentoi: 19.1.2021 klo 14:47

    Elekääpä Jeesustelko. Olkiluotoon pukkaa ydinvoimalaa hetkellä millä hyvänsä ja heti perään Pyhäjoelle. Ne kun saadaan verkkoon tuuppaamaan energiaa, niin tuulimyllyjä aletaan ajamaan alas.

    Vastaa
  • Toivo on Menetetty kommentoi: 19.1.2021 klo 15:38

    Suomessa tuotettiin 5,9TWh sähköä tuulivoimalla 2019.
    Vastaavaan energiamäärään täytyy polttaa n. 6500000m3 turvetta ja tonneina n.2000000t.
    Tuo tarkoittaa yli 50000 täysperävaunukuormaa.
    Kun turpeella tehdään 1MWh energiaa siitä aiheutuu n. 200kg CO2 päästöt. 5,9TWh energian tekeminen turvetta polttamalla kaukolämmössä aihuttaa siis 5900000MWh x 200kg = 1180000000kg eli 1180000t CO2 päästöt.

    Hannu Koiviston huoli metsän hakkuusta tuulivoimaloiden alta alkaa vaikuttaa varsin naurettavalta, jos mietitään kuinka iso pinta-ala suota tarvitaan 50000 täysperävaunu kuormaan.
    Suoalaa, joka olisi voinut toimia hiilinieluna ellei sitä olisi kuivattu turvetuotantoon.

    On totta, että tuulivoiman heikkous on se, että tuotanto vaihtelee ja pakkaspävinä tuotanto on usein vähäistä, kun tarve on suuri. Täytyy kuitenkin sen verran ymmärtää, että pyöriessään tuulivoima ei tuota päästöjä ja vuositasolla se korvaa jo nykyisellään merkittävän määrän päästöjä aiheuttavaa energiaa.

    Surullista, että tällainen “media” on olemassa ja jotkut vielä näitä juttuja jakavat.

    Vastaa
    • Tapani kommentoi: 26.1.2021 klo 21:48

      Toivo on mennyt, opettele laskee oikein ennen kuin kirjoitat höpöjä

      Vastaa
  • relluttelija kommentoi: 19.1.2021 klo 16:08

    “Voimala-alueet ovat usein luonnontilaista erämaata.”
    Höpöpuhetta. Voimala-alueet ovat useimmiten talousmetsiä ja entisiä turvetuotantoalueita, joissa on iso osa tiestöstä jo valmiina. Luonnontilaisiin erämaametsiin rakennetaan todella harvoin jos koskaan.

    Vastaa
  • Pasi kommentoi: 19.1.2021 klo 16:55

    Ei yhtään neliötä

    Vastaa
  • Tutsi kommentoi: 19.1.2021 klo 17:13

    Voisko joku (toimittaja itse?) avata laskelmassa käytetyt lähtöarvot ja oletukset. Mihin laskenta perustuu?? Jos turpeen lämpöarvo on 0.9MWh/t ja turve painaa 0,32t/m3 ja edelleen rekan tilavuus on vaikka tuo aiemmin mainittu 210m3. Niin kahden rekan turvemäärä vastaa alle TUNNIN tuulivoimatuotanto. Otsikosta saa hivenen eri käsityksen??
    https://www.bioenergianeuvoja.fi/faktaa/biopolttoaineiden-muuntokertoimia/

    Vastaa
    • HTJ kommentoi: 9.8.2021 klo 14:01

      Irtokuutio (i-m³) on eri asia kuin kuutio (m³). Turpeesta en tiedä mutta klapit voidaan muuntaa irtokuutioista kiintokuutioksi kertomalla 2,5.

      Vastaa
  • Mice kommentoi: 19.1.2021 klo 19:16

    Onko kahdessa turverekallisessa oikeasti 5300 MWh energiaa? Olisin kyllä luullut, että vähemmän, mutta kai se on uskottava. Kun kerran lehdessä seisoo.

    Vastaa
  • Hannu Koivisto kommentoi: 19.1.2021 klo 19:32

    Huomioikaa, että osa näistä kommenteista on trolleja. Hyväksyn kaikki kommentit kuitenkin, jotka eivät loukkaa ketään tai ole vihapuhetta .

    Vastaa
  • Insinööri kommentoi: 19.1.2021 klo 21:15

    Suomessa on tuotettiin vuonna 2017 10-15 miljoonaa kuutiometriä energia turvetta. Turvetuotannon alaisia soita oli 50000ha ja Geologian tutkimuslaitoksen mukaan suomessa on yli 9miljoonaa hehtaaria suoaluetta.

    https://www.bioenergia.fi/wp-content/uploads/2020/05/Turpeen-mittausopas-Turpeen-mittauksen-neuvottelukunta-2017.pdf

    Lisäksi suoalat eivät kelvanneet EU:lle laskennoissa hiilinieluiksi.

    https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aveollila/279375-vaiettu-vaaryys-suomen-suot-eivat-kelpaa-hiilinieluksi-eulle/

    Edellä olevissa viesteissä myös huomautettiin mihinkä laskenta perustuu.

    Turpeesta saatava energiamäärä, kuten myös muiden biopolttoaineiden, perustuu kuiva-aineen teholliseen energia määrään laskentaan ja polttoaineen ominaisuuksiin.
    Laatumääritykset ovat myös standardisoituja.

    https://www.vttresearch.com/sites/default/files/pdf/technology/2016/T258.pdf

    Jos saapumistilassa olevaan turpeen kosteus on 20%, turpeen tehollinen energia määrä on noin 16,55 MJ/kg
    Tämä vastaa noin 4,59kWh/kg tuotettua energiaa.

    Jos i-m3 palaturvetta painaa vaikka 400kg. Kuljetuskaluston lavatilavuus on 120m3, tällöin toimitetun turpeen massa on 48t.

    16.55MJ/kg/ 3.6*48000kg= 220666.66 MJ/kg. Tällöin toimitettu energiamäärä on 220 MWh/kuorma.

    Vastaa
    • Tarkennusta kommentoi: 21.1.2021 klo 20:23

      Täytyy ottaa huomioon myös sähköntuotannon hyötysuhde, tässähän verrataan tietysti turpeesta irti saatavaa sähköenergiaa ja tuulivoiman tuottamaa sähköenergiaa keskenään. Oletetaan että hyötysyhde on vaikkapa 0.35, tällöin 48t turpeesta saadaan sähköä 0.35*220 MWh/kuorma eli 77 MWh/kuorma.

      Kuormia tarvitaan täten 220/77, eli 3 tunnissa jotta turvetuotannolla tuotetun sähkön tuotanto vastaa tuulivoiman tunnissa tuottamaa sähkömäärää.

      Vastaa
      • Hannu Koivisto kommentoi: 21.1.2021 klo 20:45

        Turvetta käyytävt CHP-laitokset käyttävät kylmällä paljon energiaa lämmitykseen, ne tuotavat myös sähköä silloin kuin sitä tarvitaan enemmän. CHP-laitoksen hyötysuhde on 95 prosenttia. Pelkän polttolaitoksen hyötysuhde on noin 50 prosenttia. Ydinvoiman hyötysuhde on 30 prosenttia.

        Vastaa
        • Tarkennusta kommentoi: 22.1.2021 klo 02:37

          Pelkästään sähköntuotantoon rakennettujen voimalaitosten hyötysuhde on tyypillisesti 30-40% (ei millään yli 40%), kiinnostaa kyllä tietää millä turvepolttolaitoksella saavutetaan väittesi mukainen 50% hyötysuhde sähköntuotannossa?

          Olet oikeassa että ei kannata (eikä ole taloudellisesti kannattavaa) tuottaa (polttamalla) sähköenergiaa muuten kuin CHP-laitoksissa. Niissä hyötysuhde voi olla jopa 90%.

          Mutta mielestäni tässä vertailun asettelun lähtökohta on naivi, ikään kuin tuulivoimalla tuotetulla sähköllä tuotettaisiin suorasähkölämpöä.

          Voisi yhtä kaikki ajatella että tuo minimitunnin aikana tuotettu sähköenergia, 221 MWh, ajettaisiin maalämpöpumppuihin, jolloin saadaan lämpöenergiaa kertoimella 3. Tällöin tuulivoiman energiantuotannoksi saadaan 663 MWh. Ihan jees.

          Vastaa
    • Tarkennusta kommentoi: 22.1.2021 klo 01:59

      Antamasi alkuarvot eivät vastaa sitä mitä laatumäärityksiin linkkamassasi dokumentissa esitetään (https://www.vttresearch.com/sites/default/files/pdf/technology/2016/T258.pdf).

      Siellä mainitaan jyrsinturpeelle saapumistilassa tehollinen lämpöarvo 9.6-9.9 MJ/kg (palaturpeelle 11.9 MJ/kg), mistä sait tuon 16,55 MJ/kg?

      Samaten jyrsinturpeelle tiheydeksi saapumistilassa 313-330 kg/m3 (palaturpeelle 346-385 kg/m3)

      Näillä alkuarvoilla saadaan toimitetuksi energiamääräksi/rekkakuorma 120 m3*313 kg/m3 *9.8 MJ/kg*0.00027 MWh/MJ = 99.4 MWh

      Eli kaksi turverekkaa ei täysin riitä vastaamaan 14.1. tuulisähkön tuotannon tuntiminimiä, vaan rekkoja tarvitaan 221/99.4=2.2 eli 3.

      Jos koko päivän tuotanto on ylempänä mainittu 7704 MWh, olisi tarvittu 78 turverekkatoimitusta.

      Tuulivoiman vuosituotannon korvaamiseksi (noin 6 TWh) vaadittaisiin noin 60362 turverekkakuormaa.

      Ja edelleen…tässä verrataan perunoita ja appelsiinejä, jos turvetuotannolla haluttaisiin korvata sähköntuotantoa, jota tuulivoima edustaa, niin turpeella tuotetun energian eteen pitäisi lätkäistä esimerkiksi kerroin 0.35, koska se on se hyötysuhde jolla turpeesta irtoaa sähköä.

      Vastaa
  • Insinööri kommentoi: 19.1.2021 klo 21:31

    Miksi kommenttini ei näy?

    Vastaa
    • Hannu Koivisto kommentoi: 19.1.2021 klo 22:38

      Moderoin kaikki kommentit. Aina en ole paikalla heti.

      Vastaa
  • Veli Moilanen kommentoi: 19.1.2021 klo 22:08

    Tuulivoiman tärkein haitta Lapin oloissa on maisema- ja valosaaste. Uudet korkeat myllyt pilaavat maisemaa yli 100 kilometrin säteellä, mikä haittaa tai estää luontomatkailua. Niiden aiheuttama valosaaste haittaa ja estää revontulimatkailua, mikä on nykyisin valokuvausmatkailua. Tuulimyllyjen sijoittamista pitäisi suunnitella paremmin. Ne ovat valtavia teollisuuslaitoksia ja sopivat vain teollisuusalueille lähelle isoja kaupunkeja.

    Vastaa
  • Kimmo Kotisalo kommentoi: 20.1.2021 klo 07:11

    Ottamatta kantaa turpeen polton järkevyyteen voi sanoa että tämän artikkelin vertaus on täyttä puppua. Fingridin mukaan tuulivoima tuotti 14.1 vuorokaudessa 7704 MWh (Tehon vaihdellessa 151 -1010 MW välillä). Turpeen tehollinen energiasiältö on noin 0.85 MWh/m3 (Vapo, jyrsinturve). Eli päivän tuulivoimaloiden tuottoa vastaa noin 9600 m3 turvetta. -> 75-100 turverekkaa. Mistä otsikon kaksi rekkaa on peräisin. Toimittaja voisi hieman avata laskelmaansa.

    Vastaa
    • Jussi Allah-ohoi kommentoi: 20.1.2021 klo 18:15

      Täyttä puppua on. Tämä “toimittaja” tuskin avaa laskelmiaan, koska tarkoitus oli saada paljon jakoja ja tykkäyksiä välittämättä faktoista. Tämä on juurikin näiden “vaihtoehtomedioiden” ongelma. Porukka, joka ei ymmärrä koko asiasta hölkäsenpöläystä lukee näitä ja jakaa näitä kovalla huudolla omissa kanavissaan.

      Vastaa
      • Hannu Koivisto kommentoi: 20.1.2021 klo 19:30

        Tuossa edellisessä artikkelissa lähteitä: http://www.maaseutumedia.fi/tuuli-ja-aurinkoenergian-suuri-huijaus/

        Vastaa
  • Viljo kommentoi: 20.1.2021 klo 07:38

    Hei turvenuijat. Mitenkäs kaikki humuksen värjäämät vedet? Ojat tukkoon!

    Vastaa
  • Jussi kommentoi: 20.1.2021 klo 08:46

    Tuulivoima tuotti 8856 MWh 14.1.2021. Se on yli 40 kertaisesti kahden jyrsinturverekan energia. (240 kuutiota, 0,9 MWh/kuutio)

    Vastaa
  • Kaarlo kommentoi: 20.1.2021 klo 15:46

    Missäs se vappusatanen on!

    Vastaa
  • Jamppa kommentoi: 21.1.2021 klo 06:24

    Turvesuot alas ja ydinvoima ylös

    Vastaa
  • Riku Parkkonen kommentoi: 21.1.2021 klo 22:48

    Toki tuon 221 MWe korvaaminen turpeella ottas sen 6 rekallista turvetta tuntiin, koska tarvittava polttoteho tuon tuottamiseen olis noin 600 MW. Tietty voitas yhtä hyvin sanoa että peräkärryllinen turvetta tuottaa saman sähkötehon kuin 800 tuulimyllyä… sanomatta että noin 8 sekunnin ajan

    Vastaa
  • Jukka Säkkinen kommentoi: 26.1.2021 klo 06:24

    Paljon keskustelua turpeesta ja tuulivoimasta. Turpeen määrä Suomessa ei lopu millään energiatuotannossa. Tuulimyllyjen kohdalla toimitusvarmuus on 0-60 %luokkaa (oma päätelmä).
    CO2 päästöt kaiken tämän shown ajurina. Ajatella jos CO2:llä ei olekkaan vaikutusta ilmaston lämpenemiseen, siis aivan pieni virhe. Virhepäätelmästä valtavat kulut ja kansakunnan kurjistaminen.
    Tiedoksi: Kansainvälinen tutkimus on jo osoittanut että ihmisen aihettamilla hiilidioksiidipäästöillä ei juurikaan ole vaikutusta ilmaston lämpenemiseen. Netistä ja You Tubesta löytyy paljon faktaa tästä.

    Vastaa
    • Hannu Koivisto kommentoi: 26.1.2021 klo 09:01

      Olen henkilökohtaisesti samaa mieltä kanssasi.

      Vastaa
  • Ilpo Haalisto kommentoi: 26.1.2021 klo 11:50

    Suomessa on 9 miljoonaa hehtaaria soita eli 30 % maa-alasta, josta tuotantokäytössä 60.000 hehtaaria eli alle prosentti. 4 % eläimistöstä asuu soilla. (Norjassa soita on vain 5 %.) Nämäkin tuotantosuot uudistuvat hitaasti puhumattakaan muiden soiden turvemäärän lisääntymisestä.

    Suot sijaitsevat käytännössä asumattomilla ja tiettomillä alueilla ja harvaan asuttu Suomi on muutenkin suuri, joten keskustelu turpeen alasajosta kertoo enemmänkin ajattelun kapea-alaisuudesta ymmärtää tuotantosoiden merkityksestä energiatalouden kestävänä kehityksenä ja työllistäjänä.

    EU komissio hyväksyi vuonna 2000 meppi Eija-Riitta Korholan esityksen Suomen turvesoiden käytöstä energiaomavaraisuuden turvaajana. Vihreiden Satu Hassi veti sen kuitenkin alas.

    Vastaa
  • PS kommentoi: 26.1.2021 klo 16:49

    Ei taida nyt sinnepäinkään pitää paikkaansa artikkelin väite kahdesta rekasta. Tuossa on asiaa avattu varsin yksityskohtaisesti:

    https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/mikaletonsaari/faktantarkistus-kaksi-turverekkakuormaa-vastaa-kaikkien-tuulivoimaloiden-energiantuottoa-kylmana-talvipaivana-ei-pida-paikkaansa

    Vastaa
    • Hannu Koivisto kommentoi: 26.1.2021 klo 17:25

      US-blogisti ei ollut lukenut juttua kovin tarkkaan. Tarkensin vielä, että kyse oli yhden tunnin ajasta. Tämä selviää myös jutussa olleesta Fingridin taulukosta.

      Vastaa
  • Jussi kommentoi: 27.1.2021 klo 13:40

    Hyvä, että selvensit, että kyse oli yhden tunnin energiasta.

    Kokonaiskuvaa selventää jos katsoo pidempää ajanjaksoa vaikka koko vuotta 2020. Silloin tuulivoimalat Suomessa tuotti 7 191 960 MWh. Tuo energia vastaa 66 500 täysperävaunurekkaan sopivan jyrsinturpeen energiaa. (120 kuutiota/rekka, 0,9 MWh/kuutio) Jos jyrsinturve poltettaisiin voimalassa sähköksi vaatisi se noin kolminkertaisen määrän rekkakuormia koska hyötysuhde ko voimaloissa on 0,3-0,4. Eli n. 200 000 rekkakuormaa turvetta olisi tarvittu viime vuonna korvaamaan tuulivoima.

    Vastaa
  • P Käärä kommentoi: 3.4.2021 klo 17:00

    Lukiessa näitä keskustalaisia turvemyönteisiä kommentteja täällä, huomaa, että taso ja asioiden ymmärrys on samaa tasoa kuin persupopulisteilla.

    Vastaa
  • JKR kommentoi: 6.4.2021 klo 01:51

    Kuormaautollinen uraania korvaa kaikki suot

    Vastaa
  • Mikko Saarinen kommentoi: 23.4.2021 klo 11:21

    Yhtä informatiivinen uutinen kuin: “Yksikin tuulivoimala tuottaa enemmän sähköä kuin huoltotauolla oleva turvevoimala”

    Jos haetaan ajankohtaa, jossa yksi energiamuoto on tuottanut mahdollisimman vähän, niin ollaan jo aika epätoivoisia.

    Vertaapa mieluummin vaikka päiväkohtaisia keskiarvoja tuolta tammikuulta ja turpeen ja tuulivoiman vaatimia hehtaareita, niin päästään vähän eri lukuihin…

    Vastaa

Vastaa Peruuta

MaaseutuMedia suosittelee

  • Kenen asialla olet, Suomen kallein citypoliitikko Ville Niinistö?

    28.12.2021
  • Elämä puolison kuoleman jälkeen

    10.5.2021
  • Eläinsuojeluvalvonta – miten varautua?

    9.1.2021
  • Absurdi eläinvalvontatuomio — ehdollista vankeutta ja 300 000 euron menetykset

    3.10.2020
  • Elämäni farmarina — maajussin testamentti

    22.8.2020
  • Vapaaporsitus yllätti positiivisesti: 33 vieroitettua porsasta vuodessa — Mieluummin virikkeitä kuin antibiootteja

    26.6.2020
  • Sianlihan tuottajahinta saa Saksassa tukea

    5.4.2020
  • Antti, nuori sikafarmari teki uuden sikalan

    9.1.2020
  • Suosituimmat
  • Valehteleeko eläinkuva?

    23.8.2017
  • Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Kaksi turverekkakuormaa vastaa 800 tuulivoimalan sähköntuotantoa yön yhden tunnin aikana

    18.1.2021
  • Suomalaisprofessoreiden tutkimusraportti toteaa IPCC:n raportin täysin virheelliseksi

    9.8.2019
  • Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • Mike says: Mistä tiedät tämän? Olen kuullut, että Kolgan puheissa on paljon totuutta....
  • Matti Järvinen says: Seuraavaksi tulee jääkausi, ihan kun muutama vuosikymmen sitten. Uhkana oli ta...
  • Ar says: Napakymppi!!!!!!...
  • Katja Pitkänen says: Emakkohäkki, porsaiden kuohinta ilman puudutusta, sähköpiiskalla ajo, ulkoilum...
  • Ari Kanerva says: Hieno kirjoitus. Valitettavan ajankohtainen juuri nyt, kun maataloutta ajetaan...
Mavi Pysyvä nurmi luomu Turve Maataloustuet Maaseutumedia Eläinsuojelulaki MTK Mikko Hakola traktori Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Konekilleri GMO Timo Äijö maatalous Vapaaporsitus Veikko Tuominen

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Eläinsuojelulaki GMO Konekilleri luomu Maaseutumedia Maataloustuet Mavi Mikko Hakola MTK Pysyvä nurmi traktori Turve

© MAASEUTUMEDIA