Kansalaisaloitteen teksti ja perustelut miksi turve uusituvaksi luonnonvaraksi:

 

Tästä linkistä pääset allekirjoittamaan aloitteen. Allekirjoita jo tänään!

 

Turpeen energiakäyttö on turvattava lailla vuotuisen kasvun osalta

Turve on luokiteltava ja arvioitava uudelleen Suomessa: uusiutumattomasta uusiutuvaksi luonnonvaraksi vuotuisen kasvun osalta.

Kun turve on luokiteltu uusiutuvaksi biologisin perustein, positiiviset vaikutukset kansantalouteen, vaihtotaseeseen, huoltovarmuuteen ja kilpailukykyyn ovat merkittäviä.

Mikäli turpeen keinotekoinen luokittelu uusiutumattomana säilyy, Suomen luottoluokitus on vaakalaudalla energiaomavaraisuutemme dramaattisen pienenemisen vuoksi.

Perustelut

 

Kohtalokkaat arpajaiset

Vuonna 2000 EU:n parlamentti hyväksyi MEP Eija-Riitta Korholan esityksen turpeen uusiutuvuudesta. Esityksessä määriteltiin turve hitaasti uusiutuvaksi biomassaksi, jota voidaan hyödyntää vuosittaisen kasvun verran. Tämä määritelmä kuitenkin hylättiin EU neuvostossa Suomen edustajien vaatimuksesta.

Vuonna 2002 Lipposen hallituksen suuressa valiokunnassa äänestettiin turpeen uusiutuvuuden ja uusiutumattomuuden puolesta. Äänet menivät tasan 12–12. Päätös ratkaistiin arvalla. Arpajaisten tuloksena Suomessa turve määriteltiin uusiutumattomaksi, fossiiliseksi raaka-aineeksi.

Ilmasto on globaali

Suomen ja Ruotsin ilmakehässä ei ole raja-aitaa, mutta Suomen puolella turve on fossiilista polttoainetta, kun Ruotsin puolella turve lasketaan uusiutuvaksi energiaksi. EU:hun kuuluvassa Ruotsissa päätös on tehty perustuen luonnontieteeseen. Suomessa turve luokiteltiin uusiutumattomaksi pitkää tikkua vetämällä.

Suojeltujen soiden määrä 20-kertainen turvetuotannossa oleviin.
Suomen suojeltujen soiden pinta-ala on 4,2 miljoonaa hehtaaria, kun mukaan lasketaan suojellut suot (1,2 miljoonaa hehtaaria) sekä ojittamattomat, koskemattomaksi luokitellut suot (3 miljoonaa hehtaaria). Koskemattomia soita ei voida ottaa turvetuotannon käyttöön.
Suomessa soiden yhteenlaskettu koko 10 on miljoonaan hehtaaria. Suojeltuja soita on 20-kertainen määrä verrattuna turvetuotannossa olevaan pinta-alaan.
Suomen soiden käyttö jakaantuu seuraavasti:

– 30% ojittamattomia soita, joiden hyödyntäminen on lailla kielletty
– 12% suojeltuja soita
– 0,6% turvetuotannossa olevat suot
– 12% turvetuotantoon soveltuvat suot
– 45,4% muut suoalueet
Lähteet: VTT, GTK, YM, Tilastokeskus, Vapo

Suomessa suojeltujen soiden  ja  soiden joiden hyödyntäminen on kielletty, pinta-ala on sama kuin Tanskan pinta-ala (4,15 miljoonaa hehtaaria). Suomen kaikki suoalueet ovat pinta-alaltaan suuremmat kuin Unkarin pinta-ala (9,3 miljoonaa hehtaaria).

Turvepääoma kasvaa vuosittain 2,7-kertaisesti verrattuna nykykäyttöön
VTT:n ja GTK:n laskelmissa energiakäyttöön hyödynnettävissä olevan suoalan energia on 13 miljardia MWh.
– Jos tämä hinnoiteltaisiin kivihiilen satamahinnan mukaan, niin turvevarojemme arvo olisi 130 miljardia euroa.
– Pörssisähkön hinnalla turvevarallisuutemme olisi 390 miljardia euroa.
Maaperässämme riittää turve-energiaa suojelemattomilla alueilla 40 miljoonan megawatin käyttömäärällä yli 300 vuodeksi.

Pelkästään yhdessä vuodessa turvepääoma lisääntyy 40 terawattituntia Suomessa. Se on noin 7-kertainen määrä tuulivoiman ja noin kaksinkertainen määrä ydinvoiman tuottoon verrattuna.

 

Kallis arpalipuke

EU:n energiaverodirektiivin mukaan jäsenmaat saavat itse päättää turpeen verotuksesta ja tukemisesta. Ruotsissa turvetta ei veroteta, mutta Suomessa turpeen verotus perustuu puhtaasti kansalliseen päätökseen.

Uusiutumattoman energian leiman takia turpeelle on määrätty päästökauppamaksut ja energiaverot Suomessa.

Turvemegawatti maksaa 13 – 15 euroa megawatti lämpölaitokselle toimitettuna. Tähän hintaan lisätään 10 euron päästökauppamaksu ja 5,7 euron energiavero. Hinta tuplaantuu noin 30 euroon.

Poliittisten päätöksen takia kotimainen turve on menettänyt kilpailukykynsä.
Kaukolämmöntuottajille on halvempaa lämmittää Venäjältä tuotavalla hakkeella, muista maista tuodulla turpeella tai kolmen kilometrin syvyydestä nostetulla uusiutumattomalla kivihiilellä.

70 % Suomen kokonaisenergiasta on tuotua

Suomen huoltovarmuus on jo nyt vaakalaudalla, kun yli puolet tarvittavasta kokonaisenergiasta tuodaan ulkomailta. Huoltovarmuus ei ole pelkästään taloudellinen kysymys, vaan se antaa neuvotteluvaltteja kansainvälisillä neuvotteluareenoilla ja turvaa puolueettoman itsenäisyytemme.

Vuonna 2018 Suomeen tuotiin energiaa 10,7 miljardin euron arvosta. Samaan aikaa metsäteollisuuden viennin arvo oli 13,2 miljardia euroa (20% Suomen tavaraviennin osuudesta). Tuontienergiasta 90% on fossiilista energiaa (kivihiiltä, maakaasua ja öljyä). Energiaa ostettiin pelkästään Venäjältä yli 6,5 miljardilla eurolla.
Lähteet: Tilastokeskus, Tulli, Metsäteollisuus ry.

Suomen tulevaisuus on pelastettava

Kun arpajaisten tulos muutetaan vastaamaan biologista totuutta, ja turve luokitellaan uusiutuvaksi tai hitaasti uusiutuvaksi biomassaksi, Suomi säästää päästökaupassa merkittävän summan. Uusiutuvaksi luokitellun turpeen käytöstä ei tarvitse maksaa satojen miljoonien päästökauppamaksuja vuosittain. Näillä säästyneillä euroilla saataisiin katkaistua Suomen velkakierre ja turvattua elinvoimainen, itsenäinen yhteiskunta.

Keinotekoisesti korkeiden energiakustannusten maksajina ovat tavalliset kansalaiset, kunnat ja kaupungit – siis me kaikki. Jokainen.

Kyse on kansantaloudesta – ei vain ainoastaan yhden ammattikunnan, turveyrittäjien alasajosta.

Suomi vaarantaa luottoluokituksensa, jos energiaomavaraisuudesta ei pidetä huolta.

Artikkelikuva rahkasammaleesta  Pixabay.com -palvelusta