Uuden helsinkiläisen yleisen saunan Löylyn toinen omistaja, yrittäjä ja vihreiden kansanedustaja Antero Vartia istuu mehulasi kädessään meren äärellä sijaitsevan saunansa terassilla. Vartia on etelähelsinkiläinen kansanedustaja, joka kirjoitti HS:n mielipideosastolla, että maatalouslomitus pitää lakkauttaa. Kirjoituksen jälkeen nousi kohu. Nyt Vartia, itsekin siis yrittäjä, haluaa selventää mielipiteitään maatalousyrittämisestä.
Hän sanoo tarkoittaneensa, että valtion ei tule maksaa maatalouslomituksen subventiota, vaan lomituskustannukset tulee saada tuotteiden hintoihin.
”Harmittaa, että tämä koettiin maatalousyrittäjien vastaiseksi mielipiteeksi.” Antero Vartia ei halua, että ylituotantoa ja ei-kestävää lihantuotantoa tuetaan. Hänen mukaansa jäljelle jäävät yrittäjät voisivat pärjätä paremmin omillaan, jos tuotantomäärät laskevat oikealle tasolle. Maatalouslomitus on Vartian mielestä tärkeä asia, mutta sitä ei voi valtio subventoida. Hän näkee, että maatalousyrittäjät silti ansaitsevat vähäiset lomansa.
Poliitikkona Vartia haluaa, että suomalaista ruokaa tuotetaan, mutta ei halua sitä, että sen ylituotantoa tuetaan. Hänen pointtinsa on, että raha pitää tulla lomitukseen ja viljelijän ansioihin tuotteiden hinnassa. Tämä onnistuu hänen mukaansa vain jos tuotantomääriä lasketaan alle omavaraisuuden.
Kasvaako soppa entisestään vai puhuuko hän järkeä?
Joka tapauksessa keskustelu on kuohunut vaahtopäiden lailla.
Maatalouslomitus on aihe, jota Antero Vartia käsitteli Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan. Hän myöntää, että avaus oli poliittista osaamattomuutta. Lukija voi arvioida onko hänellä maatalouskeskusteluun osaamista. Antero Vartia ei ole vegaani, hän syö myös lihaa.
Ruotsissa pärjätään vähemmällä tuella
Maatalouslomituskirjoitus sai alkunsa, kun Vartia oli kuunnellut Mikko Kiesiläisen mielipiteitä. Kiesiläinen on ekonomisti, joka on Vartian mukaan perillä maatalousasioista.
Vartia toteaa, että jokaista maataloudessa tuotettua euroa kohti Suomi maksaa 2,4 euroa tukea.”Kyse on laajemmasta asiasta kuin lomituspalveluista. Muihin EU-maihin verrattuna Suomi maksaa tukea ylivoimaisesti eniten.”
Hän väittää, että Ruotsissa pärjätään paremmin kuin Suomessa, vaikka siellä maksetaan tukia vähemmän.
Antero Vartian ja Jasper Pääkkösen Löyly on kahden yrittäjän iso satsaus. Yleisestä saunasta on helppo povata suurta menestystä ja matkailuvalttia.
Kyse on rakenteista ja murroksesta
”Ei auta rakennemuutosta, kun me tuotetaan enemmän kuin on kysyntää”, Vartia kertoo.
”Ilman kunnon kysyntää ei synny kunnon hintaa”, hän jäsentelee.
Kun maitoa tuotetaan 16 % yli oman tarpeen, tuottaja ei saa Vartian mukaan oikeaa hintaa, sillä ylituotanto joudutaan dumppaamaan markkinoille.
Vartia sanoo, että nykyinen järjestelmä kohdentaa tulonsiirtoja väärälle taholle kun tuetaan ylituotantoa. Tuet eivät jää hyödyttämään maatalousyrittäjiä, vaan ne valuvat muun muassa vuokrapeltojen osalta korotettuina vuokrina peltojen omistajille.
Valtion ei kuuluisi Vartian mukaan subventoida, vaan hinta pitäisi saada tuotteesta. Sama näkemys hänellä on maatalouslomituksesta: ”Maatalousyrittäjät tarvitsevat lomia, mutta ne pitäisi järjestää Ruotsin mallin mukaisesti vakuutuksista.”
Kyse on järjestelmästä. ”En missään nimessä ole haastamassa maatalousyrittäjiä, en maaseutua enkä esimerkiksi keskustaa.”
”Sen sijaan haluan haastaa ennen kaikkea vanhat järjestelmät ja edunvalvontatahot. Vanhat mallit eivät enää toimi hyvin.”
Antero Vartia: ”Keskustelun avaus oli osaamattomuuttani”
Vartia sanoo, että kohu oli seurausta hänen poliittisesta osaamattomuudestaan.
Hän pyrkii täsmentämään lausuntojaan, mutta mielipiteet ajautuvat samalle raiteelle.
Suomalaista lihantuotantoa ei hänen mielestään tule tukea. ”Ainakaan niin kauan kuin sitä käytetään näin kestämättömällä tasolla.”
”Pienimmät eivät ole välttämättä parhaita”, Vartiainen siteeraa oppi-isäänsä Kiesiläistä. Hän tarkoittaa sitä, että pienet eläinyksiköt, joissa on esimerkiksi parsinavetta, eivät takaa välttämättä sitä, että eläimiä kohdeltaisiin paremmin kuin ison pihaton yksikössä.
Vartian mielipidekirjoitus.
Mikko Välttilän vastaus Vartialle.
Toimittajalta
Ovatko vihreät ajatukset aivan vihreitä?
Antero Vartia tarkoittaa hyvää, mutta hänen ulostulonsa koettiin vihapuheeksi maatalousyrittäjiä kohtaan.
Halusimme antaa hänelle mahdollisuuden avata keskustelua laajemmin, koska keskustelulle on varmasti tilausta.
Yhdessä asiassa hän on selkeästi tietämätön. Maataloustuki on tarkoitettu kuluttajahintojen alentamiseen, ei maatalouden tukemiseen. Miten suomalaisen ruuan hintaa voitaisiin nostaa vähentämällä tuotantoa?
Ruotsin esimerkki on aivan hyvä, mutta johtopäätöksistä voidaan olla eri mieltä. Ruotsalaiset eivät maksa sukupolvenvaihdoksessa perintöveroa. SPV ei tarkoita siellä kahden sukupolven putoamista loukkuun kuten meillä. Jatkaja ei joudu velkakierteeseen eikä luopuja jää tyhjän päälle. Lähtötilanne on parempi.
Peruskysymys on, voiko tuotantomäärän vähentäminen lisätä tuotteiden hintaa. Ongelma on maataloustuotteiden globaali halpuuttaminen.
Parasta olisi kysyä neuvoja suoraan eri viljeijöiltä. Heillä on suurin asiantuntemus.
Mielipiteiden esille tuominen on aina kuitenkin hyvä asia. Tiedä vaikka asiasta aloitettaisiin keskusteluja.
Ongelma on usein asiantuntemattomus. Maatalous on vaikea asia joka puolella maailmaa. Järjestelmä toimii valitettavasti vain tukemiseen perustuen.
Farmarit niin mielellään jättäisivät tuet hakematta, jos markkinoilta todella saisi tuotteista kustannuksia vastaava hintaa.
2 Kommenttia
Kun puhutaan Ruotsista täytyy muistaa myös sen, että Ruotsin maatalouspolitiikan takia maaseutu on tyhjentynyt Upsalan pohjoispuolella. 96 % ruotsalaisesta ruoasta tuotetaan Suomen leveysasteiden eteläpuolella. Eli tuotantoedelkytykset ovat aivan toista luokkaa, eivätkä ruotsalaiset silti pärjää ilman tukia. Maataloustuotanto ilman tukia ei ole valitettavasti ratkaistavissa Suomessa, vaan se on globaali suuren luokan kysymys. Keskustelua mahdollisista ratkaisuista tarvitaan toki lisää ja kaikki haluavat vähentää tuotannon tukiriippuvuutta.
Monissa Välimeren valtioissa saadaan useista kasveista helposti kolme satoa vuodessa. Suomessa olosuhteista riippuen voi yksi sato onnistua.
Eli tarvitaan yli kolminkertainen hehtaarimäärä viljelyalaa ja sitä myöten valtavat ja kalliit koneet, varastot jne. En voi uskoa, että tuotantoa voi tehostaa kannattavammaksi näistäkään syistä.