Juhana Vartiaisen kolumni herätti kommentteja ja erilaisia ajatuksia, mutta hän ei huomioinut että eurooppalainen maatalouspolitiikka sitoo meitä.
Vartiainen on aktiivinen nykymuotoisen maataloustukipolitiikan vastustaja.
On syytä tuoda esille muutama muukin näkökohta, joita hän ei ole ehkä ajatellut.
Yhteinen eurooppalainen maatalouspolitiikka
Common european agriculture policy — Yhteinen eurooppalainen maatalouspolitiikka on sovittu liittymisneuvotteluissa.
Yhteisesti on sovittu, että jokaisella maalla on oikeus ja velvollisuus harjoittaa tuottaa omaa ruokaa ja harjoittaa maataloutta.
Toki meillä tuetaan kaikkea, aivan niin kuin muuallakin. Tuulivoimatariffi on yksi suuri, noin 200 miljoonan vuosittainen tulonsiirto veronmaksajilta osin ulkomaalaisille pääomasijoittajille.
Ruokako kallista? Yhdellä ojasta löydetyn kaljatölkin pantilla saa kilon vehnää.
Väite että suomalainen maatalous on eniten tuettua ei pidä paikkaansa
Kansanedustaja Vartiainen väittää usein, että missään maailmassa ei tueta maataloutta niin paljon kuin Suomessa.
Väite on pakko kumota virheellisenä.
Japanissa esimerkiksi maataloustuotteiden hinnat ovat kuusinkertaiset ja maataloustuet kolminkertaiset.
Uudessa Seelanti oli yksi harvoja maita, jossa maataloustukia ei maksettu. Nyt maksetaan. Amerikkalaisetkin tukevat, ja runsaasti.
Saksassa maksetaan maataloudelle erilaisia piilotukia normaalien maataloustukien lisäksi. Niitä ei näy tukibudjetissa.
Esimerkiksi maatalouden sähköntuotantoa germaanit tukevat 20 sentillä, kun suomalainen maajussi saa biosähköstään 2 senttiä.
Ala-Saksissa maksetaan esimerkiksi pelkästään sikojen hännän typistämättäjättämisestä paljon suurempia rahoja, kuin kaikkia sikatukia maksetaan Suomessa. Lisäksi erilaiset verokikkailut pienille tiloille eivät näy tukitilastoissa.
Tulevaisuus ja ilmastonmuutos
Yksi asia on syytä pitää mielessä. Ranskassa oli workshop johon kuului myös tutkijoita ja professoreita. He tiesivät kertoa että jos ilmastonmuutos jatku ennustettuna, Etelä-Eurooppaa tulee vaivaamaan kuumuus ja kuivuus vuoteen 2050 mennessä.
Saudi-Arabiassa on pohjaveden taso pudonnut jo yli 200 metriin. Siellä ei esimerkiksi vehnää enää viljellä, vaan viljelysmaata hankitaan nyt muualta omiin tarpeisiin.
Suomella saattaa olla merkittävä rooli tulevaisuuden ruuantuottajana. Meillähän vettä ja viileää ilmaa on, ja tulee olemaan.
Mikä ruuassa maksaa
Vaikka meillä tuotetaan eurooppalaisittain halpaa ruuan raaka-ainetta, ruoka maksaa kuitenkin enemmän.
Ruuan kustannustekijät ovat meillä korkeat, aivan kuin kaikki muutkin kustannustekijät.
Lihanleikkaajan työnantajan tuntikustannus on meillä noin 40 euroa, Saksassa 15 euroa.
Jatketaan keskustelua, tämä on hyvä alku.
Suomalainen maajussi on huippuyksilö
Artikkelikuvassa Christer Storfors aloitti kylvöt Maalahdessa vasta eilen, lauantaina. Suomalainen ilmasto on tänä vuonna ollut perin haastava. Suomalaiset menestyvät maajussit ovat huippuyksilöitä.
Kiitos kommenteista.
Lue Juhana Vartiaisen kolumni tästä.
Lue myös Mikko Välttilän vastine hänen tekstinsä tästä.
5 Kommenttia
Sama kuin sanoisi että eipä rakenneta Suomessa enää, koska sekin on kallista. Ei lämmitetä taloja enää, se on kallista. Ei pidetä koulujärjestelmää yllä, se on kallista. Muutetaan kaikki pois Suomesta, niin loppuu kalliilla eläminen.
Juuri näin👍
Luin aikaisemmin Vartiaisen artikkelin ja hämmästyin, että miten noin lukenut ihminen ei ymmärrä maatalouden ja tuottajan asemaa Suomessa. Edellä tulikin esille tukimuotoja joista ei juuri meteliä pidetä. Maataloustuet tuntuu olevan vaan sellainen punainenvaate joillekin. Ruoan voimalla nämä arvostelijatkin jaksaa vastustaa.
Toivottavasti tämä artikkeli osuu hänen luettavakseen.
Perheviljelmiä ei kannata nujertaa, sillä:
-perhetilat kantavat vastuuta tilasta kokonaisvaltaisesti esim. tuotteiden laatu, eläinten hyvinvointi. Osaaminen on monipuolista. Pääsääntöisesti työt halutaan tehdä hyvin, mutta aikaansaannoksista ei huudella toreilla.
-perhetiloilla löytyy tarvittavaa joustavuutta vastaamaan esim. kasvuolosuhteiden, vuodenaikojen, elinten terveydentilan vaatimuksiin
-perhetiloilla vaalitaan jatkuvuutta; huolehditaan myös ympäristöstä, jotta seuraavakin sukupolvi voi siitä ammentaa
Hyvää ei saa halvalla. Yllä oleva voi kuulostaa vanhanaikaiselta, mutta esim. Kiinassa kansa alkoi nähdä nälkää sen jälkeen, kun järjestelmä lopetti perhetilat. Ruuan puute taas luo yhteiskuntaan epävakautta ja ilmastonmuutos on toteutuva uhkakuva. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista ei tiedetä tarpeeksi, valitettavasti.
Perhetilojen säilyttäminen on viisautta. Toivottavasti viisaus ei meiltä katoa.
Myös Norjassa ja Sveitsissä on maataloustuet väkilukuun suhteutettuna Suomea suuremmat.
Mikä ruoassa maksaa?
No verothan siinä maksaa. Verojen osuus ruoan hinnassa on yli 40 %. Erään selvityksen mukaan vuonna 2011 verojen osuus ruoan hinnassa oli 10,5 miljardia euroa.