Koronavirushysteria osoittaa, että ruokaturva ei ole klisee — Ruuasta voi tulla nopeasti pula

Ruokaturva ei tarkoita vain turvautumista sodan, ydinpommin, meteorin, tai tulivuorenpurkauksen varalta.

Koronavirus COVID-19 osoittaa, että aina tulee uusia yllättäviä ilmiöitä, jotka muuttavat elämäämme ja maailmaa ympärillämme.

Monessa kaupungissa Euroopassa on ulkonaliikkumiskielto ja lentoliikennettä karsitaan.

Maailmanmeno saattaa muuttua muutamassa viikossa hysteriaksi, jota ei hallitse mikään.

Ruokapula saattaa yllättää hyvinkin nopeasti, jos rajoja laitetaan kiinni ja liikennettä rajoitetaan.

 

Artikkelikuvassa kotisirkka, josta povattiin uutta ruokatrendiä pari vuotta sitten.

Kuva ja teksti: Hannu Koivisto

Ruokaketju on tärkeä osa kansantaloutta

Jos ruuan saanti merkittävästi heikkenee, kansalaisilla on oikea jokapäiväinen hätä. Ruuasta ei ole Suomessa ollut pulaa sitten nälkävuosien, meillä on ollut mahdollisuus jopa nirsoilla.

Kaupoista löytyi kymmenen vuotta sitten 20 000 eri ruokanimikettä, nyt nimikkeitä on jo 36 000. 60-luvun alussa nimikkeitä oli muutama sata.

Maailmassa 700 000 – 800 000 ihmistä on nälänhädässä, liki kaksi miljardia kärsii aliravitsemuksesta.

Suomalainen ruoka ja elintarvikeketju on arvokas pääoma, jota ei tuontiruualla voi täysimääräisesti korvata

Suomalaisen ruokaketjun arvonlisä on myös kansantaloudellisesti merkittävä.

Suomalainen ruokatuotanto ja elintarvikeketju tuo Suomeen arvonlisää LUKE:n mukaan 15 miljardia. Veroluonteisia maksuja ruoka-alalla kertyy yli 9 miljardia euroa. Ruokaketjussa työskentelee 340 000 työläistä, 13 prosenttia kaikista työläisistä.

Ruokaturva ei ole klisee

Ruoka on suomalaisille ollut itsestään selvyys. Suomalainen maatalouspolitiikka on siirtänyt viljelyä pois ruokaketjun ylläpidosta ympäristönsuojeluun ja ympäristönhoitokasvien näennäisviljelyyn.

Virushysteria leviää maailmalla ja se alkaa jo järkyttämään maailmantaloutta.

Epidemian alku osoittaa miten vähän me tulevaisuuden uhkia osaamme ennustaa.

Vakavaraisessa Kiinassa on nyt suuri määrä yrityksiä talousvaikeuksissa, autojen myynti on romahtanut siellä 92 prosenttia. Köyhtyvä Suomi tuskin pääsee vähemmällä.

Säätilan muutos ja ilmastonmuutos ovat joskus eri asioita

Ilmastonmuutos on asia, johon aiotaan Suomessakin uhrata satoja miljoonia, ehkä jopa miljardeja.

Se mihin raha konkreettisesti sijoitetaan, on epäselvää. Tosiasia on kuitenkin se, että kaikkea säätiloihin ja ilmastoon liittyvää muutosta ei ole yksiselitteisesti kyetty osoittamaan ihmisen syyksi.

Säätilojen muutos, lumettomat Etelä-Suomen talvet tai tulvat saattavat johtua auringosta, merivirroista tai monista muista ulkopuolisista asioista.

Elämää ylläpitävän hiilidioksidin vaikutuksesta ilmakehän lämpötilaan kiistellään tiedepiireissä. Sillä ei ole osoitettu olevan yksiselitteistä merkitystä ilmakehän lämpenemiseen.

Ilmasto muuttuu ja maailma sen mukana. Se mihin nopeasti pystymme vaikuttamaan, on ympäristön saasteet ja tuhlaus. Erityisesti ruuan tuhlaus on huolestuttavaa.

Ruoka tulee arvoonsa, kun sitä ei ole

Suomalaisessa ruoka- ja maatalouskeskustelussa on puhuttu lähinnä ympäristönsuojelusta ja ilmastosta, ruokatuotanto on ollut sivuosassa.

Vuosisadan alusta jatkunut tilanne muuttui vähemmän alkutuotantokeskeiseksi1980 -luvun taitteessa, kun teollisuus rupesi kehittämään tuotantoaan ja investoimaan jatkojalostuskapasiteettia.

Teollisuudesta valta siirtyi kaupalle ja sittemmin muutaman viime vuoden aikana kuluttajalle.

On tulossa aika, jolloin ympyrä sulkeutuu ja ruuan tuottaja on taas ruokaketjun tärkein lenkki.

Kansakunnan on huolehdittava, että ruuan tuottaminen Suomessa kannattaa.

Jos rajat sulkeutuvat, joudumme uuteen tilanteeseen. Ei ole kyse ainoastaan ruuasta, myös lääkkeet ja energia on turvattava.

Hallitus saa pohdittavakseen taas aivan uudet haasteet. Todelliset, konkreettiset haasteet.