Metsäteollisuuden päätuote sellu tahkoaa tulosta. Tähän ovat tykästyneet myös puutaan kasvattavat maa- ja metsätilat.
VELI POHJONEN
Maatalous- ja metsätieteiden tohtori
Helsingin yliopiston dosentti, Kuusamo
Pääkuva Hannu Koivisto. Murtolan tilan öljyhampusta.
Teksti: Professori Veli Pohjonen
Kuitua biomaataloudesta
Puupohjaiseen selluun pohjaa pakkauskartonki. Verkkokaupasta ostamme tavaran etänä. Tavara postitetaan eri puolilta maailmaa pakattuna kartonkiin.
Uudet kartonkitehtaat tarvitsevat raaka-ainetta enemmän kuin olemme aikaisemmin laskeneet. Kartongin kysynnän myötä kasvaa huoli luonnonmetsiemme riittävyydestä.
Voisimmeko tuottaa teollisuudelle vahvaa kuitua muustakin kuin männystä ja kuusesta?
Kuitu on kartonkivaiheessa mitaltaan milliluokkaa. Ei kuidun tarvitse välttämättä olla peräisin kymmenmetrisestä harvennuspuusta.
Kuitua saa myös biomaataloudesta. 2020-luvun lupaavin ehdokas on kuituhamppu. Sen viljely on hallittu jo vuosikymmeniä ellei vuosisatoja. Suomessa kuituhamppua voi kasvattaa napapiirin ekologisia oloja myöten.
Hampun kuitu on lujaa. Vaikuttava meriitti löytyy purjelaivojen rahtiajalta. Vientitavaramme kulki 1800-luvulla kaksi- tai kolmimastoisilla Pohjanlahden purjelaivoilla. Luja purjekangas valmistettiin hampun kuidusta.
Maaseudullamme kasvoi luvallista, täsmäjalostettua hamppua vajaat 2000 hehtaaria kesällä 2021. Siitä öljyhamppua on noin 1500 ja varsinaista kuituhamppua 400 hehtaaria. Kuituhampulla on jo sopimusviljelyn keskittymä Pohjois-Pohjanmaalla.
Hiiliviljely etsii parhaillaan kasvilajeja, joissa on sankan vihreä lehvästö mahdollisimman pitkään, alkukesästä yli kasvukauden päättymisen. Kuituhampun lajikkeet ovat eteläisiä. Ne jatkavat rungon ja lehvästön kasvuaan koko kasvukauden, ehtimättä kukkia. Syyshalla tai ensi lumi tulee hampulle tavallaan yllätyksenä.
Mitä pidempään lehvästö jatkaa vihreänä, sitä vahvemmaksi kasvaa myös hampun juuristo. Kuituhampulle kasvaa yksivuotista viljelykasveistamme eräs vahvimpia peltohiilen nieluja.
Maan päälle kuituhamppu kasvaa pari- kolmimetriset kuituvarret. Ne korjataan paalaamalla joko myöhään syksyllä tai vasta keväällä, lumien sulamisvaiheessa.
Kasvukauden jälkeisessä syyspaalauksessa kuituhampusta korjataan myös lehdet, esimerkiksi biokaasun raaka-aineeksi. Kevätkorjuussa korjataan vain kuivahtaneet kuituvarret. Lumien myötä lehdet ovat varisseet. Karikkeena ne rikastavat peltomaata.
Myöhäisen syyskorjuun tai kevätkorjuun ansiosta kuituhampun työmenetelmä hajauttaa sopivasti kasvintuotantoon keskittyneen maatilan vuotuista rytmiä. Korjuun jälkeen seuraavan vuoden hamppu kylvetään kesäkuun alkupuolella, vasta kun maaperä on siemenille riittävästi lämmennyt.
Kuituhampusta saatavan peltosellun tarve kasvaa, kun biotalous kehittyy uuteen suuntaansa. Uusien biotuotetehtaiden ei tarvitse jäädä raaka-aineen pulaan. Niiden myötä kuituhamppu monipuolistaa 2020-luvun maatilojemme tuotantoa.
1 Kommentti
Tilallani oli kuituhamppua 3 vuotta sitten ja vieläkin ne paalit lojuu tuolla metsän laidassa maatumassa. Firma minne ne piti mennä meni nurin vaikka tämä piti olla vaikka kuinka hyvä bisnes. Hamppu oli pakko paalata kun ei se minnekään olisi maatunut, ihan hyvä kuitu siis. Koitin tarjota paaleja biokaasutukseen, hiiletykseen, polttoon, karjatiloille jne. Kukaan niitä ei halunnut. Suhtaudun todella skeptisesti kun dosentti kertoon että kuituhanppu olisi ihana ja kiva tuote.
Miksi koskaan ei oteta minkäänlaisia talouslukuja näissä kirjoituksissa esille. Pidetäänkö maajusseja vähän tyhminä vai onko näillä tarkoituskaan kertoa että mitä kannattaisi viljella?
Jos jostain saa hyvän hehtaarituoton niin sitähän sitten viljellään, ei koska dosentti sanoo niin.