Kylvöaika on käsillä jo etelässä. Viljelysuunnitelmia on vaikea tehdä, koska monet määräykset ovat vielä osin lausuntokierroksella.
Tukisotku sekoittaa viljelijöiden, neuvojien ja viranomaisten päät. Tiedustelimme, kenenkä pää pannaan vadille. Syyllistä taitaa olla turha etsiä.
Kolmen kierroksen tukisotku
12.5. mennessä viljelijän tukihaun pitää olla valmis. 15.6. tehdään muutosilmoitukset. Alkusyksystä peruutetaan aiheettomasti haetut tuet, ilmoitetaan kasvupeitteisyyslohkot ja ilmoitetaan lietteen levitysalat ja orgaanisten lannoitteiden levityslohkot.
Joulukuulla arvotaan seuraavan kevään aiesuunnitelmat.
Kaikki tehdään ”tämänhetkisten sitoumusehtojen” mukaisesti.
Ei jouston varaa
Maa- ja metsätalousministeriön osastopäällikkö Risto Artjoki on pitkän linjan maatalouspolitiikan osaaja ja luunkova neuvottelija.
Artjoki kumoaa yleisen käsityksen EU-säädösten suomalaisten kotokutoisista tulkinnoista. Joustonvaraan hän kommentoi lyhyesti: ”Sitä ei ole yhtään.”
Maaseutuohjelman pohjalta tehdään asetuksia, jotka pannaan toimeen. Jotkut asiat on kristallinkirkkaasti todettu, kuten selkeät metrit. Sitten on asioita, joita määritellään maaseutuohjelmassa lisää. Esimerkiksi fosforipoikkeus karjanlannan osalta.
”Karjanlannan käyttömäärät voivat olla korkeampia kuin kemiallisilla lannoitteilla. Tämä koskee nyt myös lantaa vastaanottavaa tilaa, mikä on varsin loogista”, Artjoki sanoo.
”Jumppaamme yhdessä Mavin kanssa asioita kansallisten sääntöjen mukaisesti.” Mavi on toimeenpanosta vastaava viranomaistaho.
Asetukseen kirjattua ei muuteta. ”Mustaa ei saa tulkittua valkoiseksi”, Artjoki täsmentää. Lakien ja asetusten jumppaaminen jatkuu.
Aina ei voi tehdä niin kuin hyvä olisi
Yksikönjohtaja Hannele Sankari Mavista kertoo, että tulkintoja voidaan tehdä silloin, kun tilanne ei istu pykälään.
Tänä vuonna koko EU:n maatalouspolitiikka on mennyt käytännöllisesti katsoen uusiksi. Yllättäviä tilanteita ja tarvetta tulkinnoille tulee käytännön maanviljelystä varmasti normaalia enemmän.
”Harvoin pöydän ääressä tehty on yhtä hyvä kuin kentällä testattu.”
Virkamiehiä pidetään teoreetikkoina. ”Ei mekään olla kauas viljelijöistä erkaannuttu”, Sankari sanoo. ”Aina ei voi kuitenkaan tehdä niin kuin hyvä on.”
Sankarin mukaan jokainen ymmärtää, että viljelijä tarvitsisi tietoa aikaisemmin ja pidemmälle aikavälille. Perusehdot ovat tulleet EU:n 28 jäsenmaan neuvottelukompromisseista. Tämän lisäksi on MMM sidosryhmiään kuullen tehnyt asiaan liittyvät kansalliset säädökset.
”Kaikkien kannalta olisi ollut optimaalista, jos syksyllä kaikki olisi ollut selvää, mutta kaikki meni uusiksi.”
”Silti ollaan näin pitkällä.” Kansallisia muokkauksia on mahdollista tehdä vain rajoitetusti.
Sankari toteaa, että kentältä kuullun perusteella hyvää tasapainoa ympäristön hoidon ja maataloustuotannon välillä ei ole vielä löytynyt.
Mitä kylvetään
Viljelyasiantuntija, joka auttaa tukihaussa, kertoi tehneensä u-käännöksen puolilta päivin, kun tukiehtoihin oli tullut muutos. Aamupäivällä laadittu viljelysuunnitelma oli mennyt uusiksi.
Isäntä oli kysynyt suu ja silmät ympyriäisenä, että mitä tässä nyt oikein kylvetään. Seitsemät tukikoulutukset olivat jättäneet yhtä paljon kysymyksiä, kuin vastauksia.
Hannele Sankari on siinä oikeassa, että ympäristön hoidon ja ruuan tuotannon tasapainoa ei ole löytynyt. Yksittäisiä virkamiehiä on turha syyttää, kun järjestelmä on kaaoksessa. Sen voi kuitenkin sanoa, että kannanotot ovat varovaisia, jos niitä yleensä edes saa. Virkamiehet osoittavat mieluummin seuraavan vastuuhenkilön kuin ottavat itse kantaa.
Seuraavaksi voimme jännittää, toimiiko sähköinen tukihaku. Mavista kerrotaan, että järjestelmää on testattu, mutta käytännössä mikään ei ole aivan varmaa.
Maailmassa nähdään nälkää, mutta pellot täyttyvät viherryttävistä höpöheinistä. Tuet eivät kohdistu enää ruoan tuotantoon, vaan näennäiseen ympäristönhoitoon. Sille ei nyt taida kukaan voida mitään.
Ei kommentteja