Maataloutta syytetään suurimpana vesistöjen pilaajana.
Kunnallisia jätevesiä menee sadoista suomalaisista jätevesipuhdistamoista järveen tai mereen 15 000 litraa joka sekunti.
Näistä päästöistä ei puhuta.
Turvetuotantoalueiden fosforipitoisuuksista vaaditaan Aluehallintovirastojen päätöksillä yleensä 50-80 prosentin vähennystä, vaikka turvevesien lähtötaso on erittäin alhainen ja virtaama minimaalinen.
Artikkelikuva Kaivopuistosta.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/7914
Kaupunkien fosforia haudataan tieluiskiin
”Kuningasjuttu on se, mitä puhdistamot tekevät fosforipitoiselle lietteelle”, Tapio Salminen kertoo. Tapio Salminen on sinilevän poistoon erikoistuneen Saloy Oy:n toimitusjohtaja ja koulutukseltaan tie- ja vesirakennusinsinööri. Hänellä on vuosikymmenien kokemus jätevesitutkimuksesta ja päästöjen mittauksesta. Hänellä on Suomen yksi korkeatasoisimmista laitteistoista veteen liuenneen humuksen, kiintoaineen ja sinilevän havaitsemiseen.
Salminen kertoo, että puhdistamoliete myydään kompostoituna teiden soraluiskien verhouksiksi, koska se erittäin fosforipitoinen liete saa pinnan nopeasti kasvamaan ruohoa.
Ruohon juuret sitovat soran päälle ikään kuin katon.
Yhdyskuntajätettä sijoitetaan muuallekin, kuten puistoihin. Määrät ovat monikymmenkertaisia verrattuna siihen, paljonko maanviljelijä saa pellolleen levittää – kymmenien vuosien pelloille sallittu fosforilevitysmäärä yhdellä kerralla.
”Fosfori on tärkeä kasvun alkuaine. Fosfori poistuu ihmisten ja eläinten kehosta virtsan mukana. Siksi wc-vedet ja jätevedet ovat hyvin fosforipitoisia. Myös sinilevät tarvitsevat kasvaakseen ja lisääntyäkseen fosforia.”
Pääministeri Sanna Marin on sanonut Demokraatti-lehdelle, että lähes puolet suomalaisten Itämerelle aiheuttamasta kuormituksesta johtuu lihan ja maidon tuotannosta.
Puhdistetun jäteveden mukana paljon fosforia luontoon
Jäteveden puhdistamoille tulevan veden fosforipitoisuus on yleensä 10 000 – 15 000 µg/l (mikrogrammaa/litra). Siitä saadaan puhdistamoilla ferrisulfaattikäsittelyllä pois valtava osa, parhaimmillaan jopa 97 %, mutta paljon fosforia menee puhdistetunkin jäteveden mukana silti luontoon.
Keskimääräisesti puhdistetun ja luontoon päästetyn jäteveden fosforipitoisuus on kunnallisten puhdistamoiden käsittelyn jälkeen 500 – 700µg/l.
Näitä vesiä menee monista sadoista kunnallisista jätevedenpuhdistamoista lähimpään jokeen, järveen tai mereen yhteensä noin 15 000 litraa joka sekunti
Näitä vesiä menee monista sadoista kunnallisista jätevedenpuhdistamoista lähimpään jokeen, järveen tai mereen yhteensä noin 15 000 litraa joka sekunti. Kukaan ei puhu näistä
päästöistä mitään.
Käsittelemättömien jätevesien määriä ei tiedetä
”Jätevesi sekoittuu niin hyvin huleveteen, että palautetta vessapapereista tai pökäleistä ei ole tullut”, kertoo jätevedenpuhdistuksen osastonjohtaja Mari Heinonen HSY:stä (Yle).
Oman lukunsa ansaitsevat jätevesipäästöt, jotka johdetaan suoraan lähimpään vesistöön.
Jätevesiä johdetaan viemäreitä pitkin asuinalueilta jätevedenpuhdistamoille. Jäteveden siirtämiseen tarvitaan maanalaisia pumppaamoita.
Helsingin kantakaupungissa on tsaarinaikainen sekavesijärjestelmä, jossa sadevedet ja jätevedet kulkevat samaa viemäriä pitkin.
Kovien sateiden jälkeen pumppaamot eivät pysty käsittelemään kaikkea vettä, vaan ne on varustettu ylivuotoputkilla, joita pitkin osa jätevedestä menee raakana lähimpään vesistöön.
Ylivuotoja tapahtuu myös silloin, kun pumpuissa on jokin häiriö, tai sähkökatkos estää niiden toiminnan.
Ylivuotojen määrää ei tiedetä. Jos Helsingin kantakaupungin jätevesijärjestelmä uusittaisiin moderniksi, se olisi kallis investointi.
Helsingissä on parikymmentä ylivuotoputkea, joista kaksi menee Töölönlahteen.
Vesien fosforipitoisuudet
Puhdistamattomissa jätevesissä fosforipitoisuudet ovat 15 000µg/l. Helsingin viemäreissä luku on 10 000µg/l, koska sadevedet laimentavat sekaviemäröinnin takia jätevesiä.
Helsingin puhdistettujen jätevesien ympäristölupa edellyttää 300 µg/l alitusta. Maatalouspuroissa fosforipitoisuus on 150 – 200 µg/l.
Turvevesissä luku 50µg/l.
Maatalouden ja turvetuotannon puroissa murto-osa fosforia
Maatalouspurojen ja varsinkin turvetuotannon päästövesissä on taajamien jätevesiin verrattuna vain murto-osa fosforia.
Maatalouspurojen sanotaan kuormittavan paljon vesistöjä, koska niiden fosforipitoisuus on yleensä 150 – 200 µg/l.
”Niitä vesiä menee tietysti luontoon paljon jätevesiä enemmän, mutta silti”, Salminen kertoo.
”Pisteenä iin päälle ovat turvetuotantoalueilta poistuvat vedet. Niiden fosforipitoisuus on yleensä vain 50 µg/l ja virtaamat eli sieltä lähtevät vesimäärät huomattavan pienet verrattuna muihin maankäyttömuotoihin.”
”Turvevesien päästöistä puhutaan. Niiden fosforipitoisuuksista vaaditaan Aluehallintovirastojen päätöksillä yleensä 50-80 %:n vähennystä, vaikka turvevesien lähtötaso olisi muiden maankäyttömuotojen ja varsinkin puhdistettujen jätevesien pitoisuuksia pienempi.
Salminen on tutkinut veden virtaamaa esimerkiksi Luumäen 60 hehtaarin Leppisuolla, jonne asetettiin fosforinpoistojärjestelmä. Virtaama oli 10 litraa sekunnissa. ”
”Ilmastopäästöjen suhteen on turpeen syyllistäminen samaa hölynpölyä kuin vesistöpäästöjenkin suhteen”, Tapio Salminen sanoo.
Toimittajalta
Jos ei tehdä reaaliaikaista valumien mittausta, maatalouden syyttämiselle ei ole perusteita
Mihin perustuu väite, että juuri suomalainen ruuantuotanto on Itämeren likaisuuden pääsyyllinen? Niin kauan kuin ei tehdä reaaliaikaista valumien mittausta, päätelmät ovat kuvitelmia. On mahdotonta sanoa, paljonko kaupunkien jätevesiä valuu raakalietteenä vesistöihin, koska niitä ei mitata.
”Reaaliaikainen mittaus on ainoa oikea luotettava mittausmenetelmä, joka pitäisi yleistyä, jos halutaan luotettavaa tutkimustietoa”, sanoi MTK:n entinen ympäristöjohtaja meribiologi Johanna Ikävalko Maaseutumedian haastattelussa syksyllä 2014.
Turvevesiä sitävastoin analysoidaan ainakin kerran kuukaudessa ympäri vuoden. Jokainen näyte maksaa 500 euroa. Näytteet otetaan vaikka turvetuotanto olisi lopetettu. Maailman tappiin.
Maalaisjärjellä ajatellen, miksi jätevesiä ei mitata ylivuotoputkien kohdalta?
On myös helppo ihmetellä, miksi Helsingin tsaarinaikaista sekavesiviemäröintiä ei nykyaikaisteta? Sehän olisi ympäristöteko, jolla olisi selkeät vaikutukset vaikka sinilevään.
http://www.maaseutumedia.fi/sinileva-ei-ole-ruuan-syyta/
http://www.maaseutumedia.fi/lihansyonti-ei-kuormita-ymparistoa/
3 Kommenttia
Lisätäänpäs tähän soppaan se että maatalouteen työnnetään yhdyskuta jätettä lannoitteeksi, jota levitetään reilusti yli sallittujen rajojen. Tästä riemusta maksetaan lietteen vastaanottavalle tilalle kohtuu korkeita summia rahaa, jolloinka ongelma saadaan hävitettyä hiljaiseksi. Tutuskaapa mielenkiinnolla mm. oulun ja oulun seudun jätevesien kierrätykseen. Itse sitä liiankin läheltä seuraan ja tuntuu, ettei avi tai ely ei halua puutu asiaan. Tämä on raakaa bisnestä, jossa luonto ja vesistö kantaa kuorman ja virkamiehet ja raha puhuu asian parhain päin.
Minulla on tarkoitus tehdä aiheesta tekstiä, kunhan kerkiän.
Olisiko paljon järkevämpää puhua fosforista kiloina eika pitoisuuksia? Tässä puhutaan pitoisuuksista vedessä. Olettaisin, että puroissa virtaa fosforipitoista, tosin laimeampaa, vettä huomattavasti enemmän kuin mitä jätepuhdistamoiden läpi menee. Tässä annetuista luvuista on aika vaikea vetää minkäänlaisia johtopäätöksiä fosforilähteen todellisesta suuruudesta.